NEKTARIINI-MOZZARELLASALAATTI

NEKTARIINI-mozzarella on mun mieleinen salaatti ja kyllä olen tehnytkin sitä moneen kertaan tänä kesänä. Se on supernopia vaan repiä kulhoon ja maku on kyllä suuta hyväilevä. Olen tarjonnut salaattia grillattujen lihojen lisäkkeenä. Juuri sopiva täydennys raikkautta ja pehmeyttä.

Muista vaan ostaa sellaista käsin revittävää pehmeää mozzarellaa, ainakin Pirkalla on hyvä ja yleisesti saatavilla. Hedelmät voi olla myös persikkaa ja yrttejä ja salaattilaatuja voi vaihdella. 

Että tartteeko tähän edes reseptiä? Laitetaan nyt suuntaa antavaa, koska tämä on niin hyvä yhdistelmä, että muistatte, että tälläistäkin voi tehdä.

NEKTARIINI-MOZZARELLASALAATTI

paria salaattilaatua
4-5 nektariinia
2 palloa mozzarellaa
tuoretta basikaa
valkoista balsamikoviinietikkaa
oliiviöljyä
suolaa 
pippuria

Revi lautasella salaatit, sitten revi/leikkaa pestyt nektariinit ja valutetut mozzarellat. päälle yrttejä ja pirskotus hyvää öljyä, balsamicoa ja hiukan öljyä ja pippuria.

Luulen, että tämä oli juuri postausten nopeusennätys, mutta nopia on salaattikin. Ja ihan pakko saada tämä pois systeemistäni tänne ennen ensilumia!

JUUSTOINEN KANAHAMPURILAINEN

Kaupallinen yhteistyö Apetina.com

Mun hampurilaishulluus on tullut varmasti jo selväksi. Bastard-grillin tuoma puuhiilien maku-lisäys tänä kesänä ei oo ainakaan laimentanu intoa.

Mutta vaihteluakin täytyy olla ja variaatioita grillaukseen löytyy kyllä loputtomasti, ihan vaikka mentäis pelkällä hampurilaisilla.

Tällä kertaa aloin tuunailla broiskun jauhelihaa. Paahdoin paprikaa ja punasipulia, joka kyllä näköjään unohtui pois reseptistä. 

Pihvit pysyvät mehevinä ja makua piisaa kun pihvitaikinan salainen ase on Apetina-juusto, my favourite. Enää raikas kastike ja se on siinä!

 Resepti löytyy kielellä jos toisellakin Apetina.fi -sivustolta.  Ja nyt, tämän viikon ennustetun helleaallon kourissa ulkona grillailu on kyllä ihan parasta.

(Täällä Nanna Rintala, Maaninkajärvi,  25.7.2017,klo 11.50 lämpöasteita +13 C)

Muita hampurilaisia:

Paras hampurilaissämpylä
chorizo-burger
Gochujang- hirvihampurilainen
Bulgurilainen
Minicheddarhampurilaiset
Perusburger grillissä
Nyhtöhirvipurilainen

Kaupallisessa yhteistyössä Apetina.com

PERUNANACHOT

Ihana ystäväni Hanna, Hannan sopasta, julkaisi juuri blogissaan vegaanisten perunanachojen ohjeen (alkuperäinen muunneltu Anu Braskin Vegaanimättöä- kirjasta). Ja jos Hanna kertoo tehneensä ohjetta 4 x viimeisen viikon aikana, sen täytyy olla hyvää.

Eli pakko. Heti. Tehdä. Perunanachot saivatkin suuren suosion tortillaillallisella lisukkeen muodossa. Revin myös huumoria siitä, että maailmankirjat on kyllä vinksin vonksin, täällä minä duunaan tavallista versiota vegaaniruuasta, ennen kuin lähinnä tapahtui toisinpäin (no en minä, mutta vegaanit...).

Kasvisannoshan tämä on edelleen ja koska mulla on harvoin erikoistuotteita kaapissa, niin tehtiin tämä ihan tavalliseksi vegaanin sijaan. Hannan blogissa siis vegaaniversio, mikäli koet sen omaksesi. 

Nämä luonnistuvat hyvin isokokoisista uusista perunoista, ja tietysti vanhoista myös.

Että mä rakastan sua, peruna! Solet ihana!

PERUNANACHOT
6:lle

1,5 kg perunoita
2 rkl öljyä
2 rkl tacomaustetta (tai suola, pippuri, paprikajauhe, valkosipulijauhe, korianteri, cayenne, oregano),  tai myös kuulemma grillimauste käy, mutta oon vähän allerginen sille.

juustokastike

2 dl ranskankermaa/kermaa/maitoa
2 pakettia cheddarsulatejuustoviipaleita
0, 5 dl tai maun mukaan silputtuja jalapenoja tai punaisia chilejä (säilykkeenä)

pinnalle

2 isoa tomaattia pieninä kuutioina
1 punasipuli hienonnettuna tai pari uuden sadon punasipulia varsineen
2 avokadoa kuutioina(mulla ei kuvassa, koska allergian takia tarjoilin eri kulhosta)
2- 3 limeä
1 korianteripuska
suolaa, pippuria

Viiaploi pestyt perunat kuorineen reilun 1/2 cm paksuisiksi siivuiksi. Laita siivut kulhoon  ja kierittele öjyssä, sitten mausteissa.
Paahda uunissa kauniin pilkullisiksi  225 asteessa n. 20-30 min.

Valmista juustokastike lämmittämällä neste ja juusto kasarissa, lisää lopuksi chilit. Pidä lämpimänä.

Kokoa annos joko isolle tarjottimelle tai annoslautasille. Tarkista, että perunoissa tarpeeksi suolaa. Ensin perunat joiden päälle valutat juustokastikkeen. Ja sitten päälle tomaatti, sipuli, avokado  ja korianteri.

Lohko limet ja aseta tarjolle. Jokainen puristakoon siitä oman annoksensa päälle.

Iiiihhanaa kasvismättöä!

PAELLA, PAELLA, PAELLA!

Kaupallinen yhteistyö Apetina.com

Paella on mun kesäruokasuosikki! Tai no yksi niistä. Kesäruokasuosikiksi se on valikoitunut ehkä siksikin, että kodin liedellä on hitsin vaikeaa tehdä paellaa isolla paellapannulla, mutta grilliin (tai muurikalle) se sopii kuin luotuna.

Paella on mun ykkös-salainen-ase-grillattava. Siinä tulee kerralla isollekin porukalle syötävät ja kun ensin on pilkkonu aineet, niin tekemisen vaiva alkaa olla minimissään. Ja pirskatti kun se on vielä niin herkkua. 

Blogissa on aiemmin ollu kolme hyvin varteenotettavaa paella-reseptiä. Eka on klassinen, superhyvä Paella. Ohrasta valmistui taas suomalaisella twistillä sydänystävällinen ja oikein syvän makuinen versio. Se taisi napata 3. sijan sydänmerkki-kilpailussakin. Kesän jyvin paella rakentui jyväbroilertuotteiden varaan ja ai hitsi kun tuli hyvää siitäkin.

Aika kiva kun kun on on tälläsiä kampanjoita, jotka saa kokeilemaan jotain erilaista, muuten varmaan olisin kaiket kesät vedellyt tuota ensimmäistä versiota.

Tällä kertaa inspiraatio annettiin Apetina-sivuston kautta. Niinkuin tiedätte, olen jo pari vuotta tehnyt kansainväliselle sivustolle reseptejä säännöllisesti ja vaikka itse niitä ideoinkin ja ehdottelen useimmiten, tällä kertaa oikein toivottiin kesäreseptiksi paellaa.



Ja paellahan siitä tuli. Kasviksia, herkkusieniä ja merellistä elämää. Ja tietenkin Apetina-juustoa.

Eikä tosiankaan pöllömpi tullut! 

Ennen mulla oli motto, että kerran kesässä paellaa, mutta nythän sitä täytyy tehdä jo  ainakin 4 kertaa kesässä, että saan reseptit kiertoon.

Ellen innostu johonkin aivan uuteen. Mutta napatkaa te tämä paella-resepti Apetina-sivuilta. Ihan teitä varten sen sinne väsäsin.
Älkää unohtako kannullista sangriaa ja rapeakuorista patonkia!

Kaupallinen yhteistyö Apetina.com

GRILLATUT TOMAATTI-HALLOUMIWRAPIT

Kaupallinen yhteistyö, K-Ruoka

Kesä on kyllä parasta aikaa ulkoistaa ruuanlaitto. En tarkoita noutoruokaa tai tihentyneitä mäkkäri-vierailuja, saati anopin kutsumista viikoksi kokkailemaan (sitä kyllä peukuttaisivat meidän lapset), vaan keittiötoimintojen siirtymistä ulos terassille. Sitä koko talven odotettua grillaamista! Kaasulla ja hiilillä ja kaasugrillin kaasupolttimon hyödyntämistä myös kaiken käryävän paistossa, lätyissä ja muissa.

Vuosi vuodelta grillini parilaa valtaavat aina vaan suuremmalta osalta kasvikset ja kala. Lihakin maistuu paremmalta eikä ylitä kyllästymiskynnystä koko grillikauden aikana, kun grillaa vähän muutakin. Ja kun kasviksia käyttää monipuolisesti sen grillatun maissintähkän ohella, ei kesän aikana tarvitsee välttämättä montaa kertaa samaa ruokaa syödä. Tiedättehän, kun sitä pakkaa vähän jämähtää niihin samoihin: grillatut herkkusienet ja kaslerpihvit, kanafilettä ja tsatsikia… ai niin, ja makkaraa ja sinappia! Siinä oikein grillikauden tavalliset, ja herkullisetkin, totta kai, paitsi joka viikko syötynä.

Mutta selvääkin on tietysti se, että kun löytää kesän grillihitin, sitä tekee mieli syödä ja valmistaa usein ja niin pitääkin. Siihen kun lisää vielä edellisten kausien suosikit, alkaa käsillä olla monipuolinen grillausrepertuaari.

Kesän vakiotarjottavien listalle pistän ainakin nämä grillatut tomaatti-halloumiwrapit. Pirkan makeat miniluumuterttutomaatit myydään valmiiksi kätevässä foliovuossa, öljyn ja mausteseoksen kanssa. Ne on helppo napata mukaan myös mökille ja retkelle ja kotikeittiössä toimivat aivan hyvin myös uunissa. Heitin tällä kertaa vuokaan mukaan sipulia, samaan vuokaan sopisi myös paprika, kesäkurpitsa tai munakoiso ja vaikka erilaiset juustot, feta tai vuohenjuusto. Halusin pitää wrapin simppelinä. Panostin täysjyvävehnä tortilloihin ja ihanalta maistuvaan yrttiseen avokadotahnaan. Täydensin tomaatteja, joista muuten nousee kypsennettäessä aivan supermakea tuoksu, grillatulla halloumille. Se tuo annokseen sopivasti suolaisuutta ja vähän tiiviimpää purutuntumaa. Tortillan vihertäyttö osuus suoritettiin rautaisella kourallisella käyttövalmista Pirkka babypinaattia.

Jos ei nyt puhuta yhdestä kesän parhaista grillilounaista, niin ei sitten koskaan!

Tomaatti-Halloumiwrapit

4 kpl

350 g Pirkka Makea grillitomaatti

1 punasipuli

25 g Pirkka Parhaat halloumijuusto

65 g Pirkka Luomu babypinaatti

4 pehmeää täysjyvävehnätortillaa

2 avokadoa

½- 1 limen mehu

½ dl silputtua basilikaa

½ dl silputtua lehtipersiljaa

½ dl silputtua korianteria

½ dl oliiviöljyä

½ tl suolaa

mustapippuria



Avaa tomaattipakkaus ja huuhdo tomaatit terttuineen. Laita takaisin pakkauksen foliovuokaan. Kuori ja suikaloi punasipuli ja laita vuokaan tomaattien kanssa. Kaada päälle tomaattipakkauksessa mukana tullut oliiviöljy ja mausteseos. Grillaa joko grillissä tai uunissa 200° C n. 15 -20 minuuttia. Irrota kypsät tomaatit tertusta kevyesti tökkimällä ja heitä oksa pois.

Puolita avokadot ja lusikoi hedelmäliha kulhoon. Lisää limen mehua, suolaa ja pippuria maun mukaan sekä tuoreet silputut yrtit ja oliiviöljy. Muusaa haarukalla karkeaksi tahnaksi.

Leikkaa halloumi juusto 6 palaksi. Öljyä palat kevyesti ja grillaa niihin vauhtiraidat molemmin puolen joko grillissä tai parilapannulla. Puolita palat.

Lämmitä tortillat nopeasti pinossa käännellen kuivalla pannulla tai grillissä. Ole nopea, haluat pehmeän helposti rullattavan tortillan. Jaa grillatut tomaatit ja sipuli tortilloille. Laita kullekin tortillalle 3 palaa halloumia, reilusti pinaattia ja yrttistä avokadotahnaa. Kääri rullalle ja nauti!

Tämän reseptin ja muut #parastanyt -jutut löydät myös Pirkka-lehdestä!

Kaupallinen yhteistyö K-Ruoan kanssa

RISOTTO CAPRESE

Tai no, oikeasti kyllä säilyketomaattirisotto. Risotto Caprese vaan kuulostaa tuolla lailla fiinimmältä, tekijäänsä paremmalta. Että kuka nyt sitten mitäkin haluaa tehdä. Suuhun sopivaa vai itteään parempaa ruokaa. Täten testattuani todistan, että hyvää se ainakin on ja säilyketomaatti-versio risotosta toimii kuin miuli. Ajatus on suurenmoinen, yhdistää Caprin saaren tunnussalaatin hehkeät tomaatit, valuvan pehmeä mozzarella ja basilika risottoon. 

Resepti löytyy keväällä ilmestyneestä, piristävän erilaisesta HALPARUOKAKIRJASTA, jossa ei todellakaan yritetä tehdä itteään parempaa ruokaa. Sitähän saa käydä kokeilemassa trendiravintoloissa. Nyt tehdään yksinkertaista, opiskelijakeittiöstäkin inspiroitunutta ruokaa pilke silmäkulmassa Ihanat bloggaajanaiset, WTD Nata ja Suusta Suuhun Alisa tulkitsivat ruokaystävyytensä kirjaksi, josta löytyy (meinasin kirjoittaa jo toiseen kertaan piristävän erilaisia) reseptejä, jotka sopivat tiukempaankin budjettiin. Reseptit, niinkuin kuvatkin ovat aika riisuttuja, tavallisen ruuan näköisiä, silti niissä on vinkkeliä tarpeekseen herättämään kokeilumieli keittäjässä. Nämä urbaanit naiset ovat kyllä kaukana keittäjän stereotypiasta, pystyn kuvitella heidät essu päällä vain korkeintaan ilman vaatteita. (Siis huom. en ole kuvitellut heitä ilman vaatteita. Enkä myöskään itse ollut ilman vaatteita heidän essujaan miettiessäni ÄSH!! Älä selitä, pahenoo vaan...)

Uudet ruokatrendit (Tarjouspossuramen, Tattaria ja tofua, Pinaatti-lehtikaalikeitto),  kohtaa klassiset versiot (Oikeasti köyhat ritarit, Lihaperunasoselaatikko ja Siskonmakkara Hot Pot)aina sinne  iki-ihaniin ruisrevittyihin  pizzoihin asti, jotka saa nopeasti kasaan aamun pikkutunneilla tai viimeistään sen jälkeisenä päivänä.

Kirja on huikean elämänmakuinen, ja vaikka oon itse tainnut ohittaa nuo biletysvuodet (ainakin 3 viikkoa sitten),  muistan hämärästi tiedän silti mitä krebaaminen merkitsee (Äiti, se on kreisibailaamista eli villiä juhlintaa, tokikaan omakohtaisia kokemuksia kyseisestä lajista ei ole ollut. Koskaan). Ja sitäpaitsi Alisa on kyllä nelihenkisen perheen äiti, ettei tämä mikään bilettäjän käsikirja suinkaan ole. Vaikka täältähän se löytyy myös se Natan Panopastan ohjekin, se missä sitä Tinderiä vai Timjamia vai mikä puska se nyt olikaan trimmailtiin sinne lihapullataikinaan.

Sitäkin pitää varmaan kokeilla. Ja Alisan savusimpukkapastaa, ehdottomasti. Oikeastaan kirja on täynnä kokeiltavaa reseptiikka. Ja kaikki reseptit on vähä niinkun 2.0 eli ei tarvitse itseään toistaa siskonmakkarasopassakaan.

Kirjan tyyliin otin muutaman kokkauskuvan, tuota roiskeista hellankantta peittelemättä. Tein muuten myös kanaa, risotto toimi tällä kertaa lisukkeena, vaikka on ihan arvoisensa kyllä yksin.

Ja senkin vielä sanon, että näitä arjen nopeita ja edullisia reseptejä kaipaa töistä kotiin saapuva perheenäiti kyllä. Meidän arkiruuanlaitossa nimittäin suurin aika on varattava pöydän raivaamiseen, että mahdutaan syömään.

Että ihan tavallista elämää. Paitsi tietysti kaikilla muilla on vähemmän raivattavaa ruokailun esteenä (lähde: Äiti 70v).

Millään en malttanut olla lisäämättä risottoon alkuvaiheessa paria desiä kuivaa valkoviiniä, kun puolikas pullo tuossa hellan vieressä notkui. Natalla ei ehkä ole puoliksi juotuja viinipulloja ikinä, halparuokaversioon, herkulliseenkaan, ei ehkä kannata varta vasten pulloa korkata. Mutta jos on, niin tuleehan siitä sielukas risotto!

Risotto Caprese - Säilyketomaattirisotto
alkuperäinen ohje Tolmatsova ja Wilska: Halparuokakirja
muunsin ohjeen 4:lle

250 g risottoriisiä
1 rkl rypsiöljyä
2 dl kuivaa valkoviiniä (ei pakollinen)
5-7 dl kasvislientä 
1 tlk paseerattua tomaattia
2 rkl tomaattipyreetä
1/2 dl parmesaaniraastetta
tuoreita basilikanlehtiä
1 rkl voita
1 pallo mozzarellaa 

Kuumenna öljy ja kuullota riisit miedolla lämmöllä. Lisää viini ja anna imeytyä. Koko ajan sekoitellen lisää vuorotellen tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia ja kasvislientä, pari desiä kerrallaan. Risotto on valmis al dente n. 20 min kuluttua. Muista jättää löysäksi!

Sekoita risoton joukkoon tomaattipyre, parmesaaniraaste, voi ja hienoksi pilkottu basilika. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Annostele lautasille ja revi mozzarella päälle.

(On muuten sitten trendikkään tädin/sedän/enon/kummin/isovanhemman oivallinen lahja-idea kevään ylioppilaille, jotka ovat pikkuhiljaa sovittelemassa oman elämänsä essuja. Jos olette kovin läheisiä, niin mielellään laittakaa mukaan myös rahaa. Kyllä ne arvostaa!)

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

KESÄ TULI - HORIATIKI

Jos ei kesä tunnu tulevan omalla painollaan, niin kutsutaan se kylään vaikka väkisin. Ja jos se pitää tuoda ruuan kautta, niin sitä aurinkoa ja lämpöä tuskin saa paremmin lautaselle laitettua kuin kreikkalaisessa salaatissa. Kreikkalaiseen salaattiin ei kyllästy koskaan, jo ensimmäinen haarukallinen vie silmien sulkeutuessa tavernan puisen pöydän ääreen, siihen valkoisen kalkitun seinän ja kreikanmerensinisen oven viereen.

Oikeasti innostuin salaatin tekoon kun olin ostanut kaupasta sellaisessa pahvirasiassa  kotimaisia isohkoja terttutomaatteja, joissa luki, että kypsänä poimittu. Ja siis järkytys! Mutta positiivinen! Kun pilkoin tomaatteja se sisus toi ihan mieleen Kreikan auringon kypsyttämien tomaattien rehevän maun ja hajun. Tälläisiin ei koskaan törmää ainakaan näin satokauden ulkopuolelle. Ihania tomaatteja! Huusivat siinä kilvan, että Horiatiki,Horiatiki!
 

Horiatiki Salata on siis tuo kreikkalainen talonpoikaissalaatti tai "kylänsalaatti", jonka raiskattuja versioita tapaa suomalaisissakin lounaspaikoissa ja kotipöydissä tämän tästä. No ok, fetakuutiot vihreänsalaatin ja muiden vihannesten kanssa on ihan ok, mutta salaatti josta puhun ei ole. Kaukana OOKOOsta! Se on parasta ikinä ja koskaan ja missään ja niin helppoa ja juuri oikean makuista juuri oikeista aineksista.

Olen siis tosi huono ymmärtämään muita versioita. Kuljen laput silmillä, aivan kuin tiramisunkin kanssa. Mulle on olemassa vain yksi ainoa tapa:

• Fetan pitää olla palana ja laadukasta
• tomaatit, punasipuli, kurkku, VIHREÄ paprika ja mustat kalamataoliivit ovat salaatin kasviosasto. Tämä salaatti ei sisällä salaatinlehtiä! Kiinankaalista puhumattakaan.
• salaatti tarjoillaan laadukkaan oliiviöljyn ja punaviinietikan kanssa, feta maustetaan kuivalla oreganolla. Suolaa ja pippuria rouhitaan salaatin pinnalle

Te tiedätte mistä puhun, ettekö tiedäkin? Menkää ja ostakaa ihanat kypsät tomaatit, kunnon pala fetaa ja tuokaa kesä räntäsateen keskelle.

HORIATIKI - KREIKKALAINEN MAALAISSALAATTI
 2:lle

4 isohkoa kypsää tomaattia
1 pieni punasipuli
1 pieni vihreä paprika
1/2 kurkku
kourallinen mustia kalamataoliiveja
150 g fetaa palana
1 tl kuivattua oreganoa
1 tl punaviinietikkaa
3 rkl ihanaa oliiviöljyä
Suolaa ja pippuria myllystä.

Lohko tomaatit paksuiksi lohkoiksi ja puolita  vielä lohkot. Kuori ja viipaloi punasipuli. Halkaise kurkku ja viipaloi se paksuiksi viipaleiksi. Poista paprikasta siemenet, leikkaa siitä ensin leveitä kaisteleita ja joka kaistele sitten muutamaan kolmionmalliseen palaan.

Laita vihannekset laakeaan tarjoiluvatiin ja heitä päälle kourallinen oliiveja. Pirskottele punaviinietikalla ja sitten öljyllä. Reilusti. Kierrä kasvisten päälle myllystä suolaa ja pippuria ja aseta lopuksi kokonainen fetapala salaatin keskelle. Valele sekin öljyllä ja ripottele päälle sitten oregano.

Valmis. Kesä tuli.

VIHREÄT TOSTADAT

Kaupallinen yhteistyö Apetina

Tostadat olisivat saattaneet olla aika nappivalinta vappuaaton keimeihin. Mutta kas kun en hoksannut. Ei meillä kyllä ollu vappuaaton keimejäkään. Katsottiin lasten ja siskon kanssa elokuva, käytiin saunassa, juotiin limpparia (no kun en muistanut ennen ke-pe työmatkaa panna simaa käymään) pop cornin ja sipsien kanssa ja puhallettiin ilmapalloja. Poistin katosta roikkumasta Maitotytön tammikuisten synttärien rupsahtaneet pallot. Kyllä tuore ilmapallo vain vapun tuopi!

Ai niin ja välillä katseltiin ulos ikkunasta lumipyryä. Olin ihan uupunut kuvauksista, jännityksestä, työmatkasta, flunssasta ja lauantaista, joka vietettiin Duudson Activity Parkissa eli tuttavallisemmin Dapissa, kun ei kotonakaan tarjennut trampalla hyppiä. Oli ihana löhötä.

No vihreät tostadat ovat kumminkin sopivaa illanistujaisruokaa. Maissitortillat paistetaan rapeiksi öljyssä ja päälle keotaan lempparitäytteet juustoinen päivineen. Ihanan rouskahtelevaa ja pikkariikkisen sotkuistakin syötävää. Just sitä mikä on kaikista parasta -paitsi ei sohvalla!

Tällä kertaa mun tostadat olivat kevään vihreät. Resepti löytyy Apetina.com sivuilta.  Fetatyyppinen juusto on just hyvä kaikissa meksikolaisissa, se muistuttaa vähän meksikolaista queso frescoa.

Aina voit laittaa myös täytteet pikkukulhoihin, jokainen rakentakoon sitten omanlaisen ja -värisen tostadan. 

Kaupallisessa yhteistyössä Apetina.com.

VOHVELIT GOES KREIKKA

Kaupallinen yhteistyö Apetina.com

Vastapaistettu, kuuma ja pinnaltaan sopivan rapea vohveli on aina tervetullut meikäläisen lautaselle. Ei muuten kauaa siinä viilene. Tuoreet mansikat tai vaikka pakastetut vohvelin päälle ja kermavaahtoa loppusilaukseksi...kyllä te tiedätte mistä puhun.

Sattumoisin mun erikoisheikko kohtani ovat kaikki suolaiset herkut, ja niinpä vohveleissa kiehtoo kokeilla erilaisia suolaisia yhdistelmiä. Edelleen tulikuumina ja rapeina hetkeksi lautasella lepäämässä, mutta joo, ei todellakaan mansikoilla ja kermavaahdolla!

Reseptini näihin hyvin kreikkalaishenkisiin ihanuuksiin löydät tästä linkistä Apetina.com sivuilta. Sain Wilfan tuplavohveliraudan testattavaksi ja nyt täytyy sanoa, että käyn aivan kuumana vohvelinpaistoon. Lyhyelläkin matikalla on aivan päivänselvää, että homma hoituu puolet nopeammin kuin ennen. Aamulla tai illalla. Nämä kyseiset vohvelit käyvät vaikka lounaasta. Wilfaa en voi kuin kehua näin alkutuntumalta; mikä paistolaatu!

Vai onko se sittenkin perushyvän taikinan ansiota?

KAUPALLISESSA YHTEISTYÖSSÄ APETINA.COM

SUPERFOODSALAATTI

Olen tunnustuksellisesti ehkä maailman huonoin salaatinsyöjä. Tai siis syömätouhuissa en ole kyllä missään lajissa järkyttävän huono, mutta salaatin noukkiminen lounaslinjastossa (ei houkuttele!) on lähes ylipääsemättömän vaikeaa ja jos olen vaikka pizzalla, johon kuuluu salaattipöytä, en vaivaudu sinne lainkaan (näissä syytän aneemista tarjontaa ja jos jumankeka olen pitsalla, en varmaan vedä alle tillillä maustettua keitettyä makaronia). Vihaan kylmää salaattia lämminruokalautasella ja kun teen kotona perunat ja jauhelikastikkeen niin kyllähän se kasviosio menee linjalla lautasille suoraan viipaloidut kurkut ja tomaattilohkot, jos olen oikein viitseliäs, niin ehkä porkkanaraastetta.

Salaatti houkuttelevimmillaan on minulle tarkkaan rakennettu itsenäinen ateria, kuinka hyviä salaatteja olenkaan elämässäni syönyt! Salaatin kruunaa usein hyvä kastike, mutta mieluummin syön salaatin kastikkeetta kuin salaattipöydissä tarjottavilla paksuilla kaloripommeilla. Jääkaappini on täynnä erilaista purnukkaa ja pulloa, mutta uskallanpa väittää, että valmissalaatinkastikkeita sieltä ei löydy.

Johan pomppasi tämä salaattipaasaus kauaksi otsikosta, mutta voin paasata vähän superfoodeistakin.

Superfood on yleisnimitys luonnonmukaisesti tuotetuille tai luonnosta kerätyille ruoka-aineille, joille on tunnusomaista poikkeuksellisen suuri ravinnetiheys. Superfoodit sisältävät runsaasti muun muassa elimistölle hyödyllisiä vitamiineja, antioksidantteja, aminohappoja ja mineraaleja (http://www.life.fi/Superfood).

Olen aivan noviisi kun aletaan puhua acai- chia-, maca-,spiruliina- ja goji-tyyppisistä ratkaisusta. En ole vaan ennättänyt perehtyä näihin kaukaisten maiden ravintopommeihin, mutta  päähäni on iskostunut ajatus, että aika ylivertaisia superfood-saralla ovat esimerkiksi metsiemme marjat. Superfood-listauksena alle menevät myös monet muut kauppojen päivittäistavarat, vaikka lehtikaali, avokado ja manteli. Niitä kaikkia olen ympännyt tähän salaattiin. 

Salaateissa on pidettävä huoli myös proteiinista. Käännytään papujen ja palkokasvien  puolen. Värikäs ulkonäkö ja erilaiset suutuntumat, pehmeästä rouskuun löytyvät kaikki houkuttelevista salaateista.

Superfood salaattini reseptin bongaat suoraan  Apetina-sivuilta.

Juu, ja kyllä. Sorruin käyttämään kuvauksissa pulleita pensasmustikoita sen sijaan, että olisin napsinut miljoonakertaa superimmat kotimaiset metsämustikat omasta pakkasestani. Ja kaikki tämä vaan komian tähären.

Antakaa anteeksi. Ja tehkää itse viisaita valintoja! Tehkää myös oman elämänne superfoodsalaatti!

Kaupallisessa yhteistyössä Apetina.com

JUUSTOA, JUUSTOLLA JA ILMAN

Lännen Median tuottaja sanoi ymmärtäneensä rivien välistä, että tukkään aika paljon juustoista.  No niinhän minä tykkäänkin! Eikun siis rakastan!

Tykkään ihan kaikenlaisista juustoista. Lapsuuden punakuorinen edam, suoraan suuhun höylättynä tuottaa iloa yhtä lailla kuin vahva arominen, pitkään kypsytetty haisuli juusto. Pasta ilman (kunnon) parmesaania on pyhäinhäväistys ja Kreikkaan voisin matkustaa yksinomaan fetan takia. Lehmänjuusto, vuohenjuusto, lampaanjuusto. Juustoa kuluu ihan joka päivä.  Vieläkin mietin kyynelsilmin miksi Juustoportti lopetti chili-vuohenjuuston valmistuksen. Ja listaan Seinäjoen suurimmaksi epäkohdaksi, ettei kukaan myy täällä taleggiota.

Tai reblochonia. Sitä tarvittaisiin kuvan Tartifletteen, mutta herkullinen tuli tuosta twistatustakin versiosta.

Juustoreseptejä mietin ystävänpäivän hengessä. Juustolla jos millä on lupa herkutella ja juhlistaa ystävyyttä ja rakkautta ensi viikollakin. Tartifletten valitsin sen juustoisuuden överiyden ja rehdin makuelämyksen takia. Yksinkertainen vie sydämen parhaiten.

Vuohenjuustosalaatista on miljoona versiota, luultavasti jokainen yhtä syötävän herkullinen. Ystävän eteen nähdään hiukan vaivaa paahtamalla paprikat ja marinoimalla kasvikset. Sopii myös vuodenaikaan hyvin!

Nuorekkaasen ystävänpäivän ilonpitoon tehdään pikkupaprikoita ja chilejä juustotäytteellä. En muistanutkaan kuinka herkkuja ovat!

Arvaas mitä nämä pikku söpöliinit minipiirakat sisältää?

Jos olet niin onnekas, että pääset tänään lukemaan jonkun maakuntalehdistä, joihin Lännen Media tuottaa sisältöä ) Ilkka, Pohjalainen, Aamulehti, Turun Sanomat, Kaleva, Hämeen Sanomat, Forssan Lehti, Kainuun Sanomat, Keskipohjanmaa, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Satakunnan Kansa), niin nappaa justoiset hemmotteluresepti talteen. Ne on mun ystävänpäivälahja sulle!

Ai niin, ja lopuksi vielä hehkutus:

Kokeilin valmistaa myös vegaanista tuorejuustoa elämäni ensimmäistä kertaa. 

Ja lopputulos? Tämä on aivan mielettömän hyvä levite! MIELETTÖMÄN!

SEESAMIPANEROITUA FETAA JA HUNAJAA

Ja viikunaa, sitä ei sovi unohtaa. Tämän voisi liittää niihin klassikoihin, joissa muutamaa raaka-ainetta yhdistelemällä saadaan aikaan jumalaisen yksinkertainen mutta ihanan makuinen annos.

Vähän tuo fetan paneroiminen tietysti vaatii viitseliäisyyttä, mutta on vaivan arvoista. Juuston voi kyllä kernaasti tarjota myös sellaisenaan hunajan kanssa. 

Tämäkin resepti on tässä kuussa ilmestynyt täällä Apetina-sivustolla. Siellä alkaa olla jo aika hieno kokoelma.

Ja anteeksi. Sulla alkoi varmaan tehdä mieli seesamipaneroitua fetaa. Nyt just joulun alla kun olis muutakin hommaa kun PANEROIDA FETAA!

Lieviä joulustressin oireita. Entä teillä?

Kaupallinen yhteistyö Apetina.com

MOLLETES

Meksikossa syödää tortilloja. On tacoja, enchiladoja, burritoja, on chilaquiles, flautas, totopos, fajitas, gorditas, taquitos, quesadillas... kaikissa on perustana tortilla, yleensä maissinen, mutta välillä myös vehnäinen. No hitto, nehän syö aamiaiskananmunansakin tortillojen kanssa! 

Mutta kyllä ne syö leipääkin. Ja sen leivän nimi on mollete! Se tehdään  vehnäisistä ja muhkeista bolillos sämpylöistä, jotka ovat sellaisia pitkän soikeita sämpylöitä, omani ovat malliltaan nyt vähän nelikanttisia. Patonki toimii näissä leivissä myös mainiosti.

(Älä sekoita meksikolaisia molletejakuitenkaan andalusialaiseen molleteen, joka on sellainen pyöreä vehnäleipä, vähän kans niin kuin sämpylä, mutta ehkä vähä niin kuin pitakin, sain niitä maistaa viime keväänä kun José niitä leipoi. Taikinaan tulee laardia eli ihraa ja José lähti sitä cittarista ostamaan... tuli takaisin sellaisen muurikka-valuraudan-rasvapolttoihratuubin kanssa. Emme kuitenkaan löytäneet mainintaa, etteikö sitä voisi käyttää ravinnoksi... Ei ne kyllä ihan onnistuneet, mutta syyksi epäilimme ennemminkin jauhoja, jotka Suomessa ei ole yhtä hyvää sitkoa aikaan saavaa.)

Kun minä haluan tehdä jotain itselleni ennentekemätöntä meksikolaista, käännyn tietysti minulle meksikolaisen keittiön kaikkia äitejä edustavan Mirnan puoleen. Mirnahan se on opettanut mulle kädestä pitäen maissitortillan teon ja tamaletkin. Onneksi naamakirjan kautta saa äkkiä yhteyden valtamerten taa ja Mirna mielellään laittaa reseptit jakoon myös Suomen makumaailmaa piristämään. Mirna on kyllä painonsa arvoinen kultaa, ellei olisi pieni ja lyhyt nainen, ja siitä syystä on kyllä enemmän kuin painonsa arvoinen kultaa näissä reseptiasioissa.

Mutta ei nyt turhaan pitkitetä tätä ihanaa reseptiä, vaikka se onkin niin lyhyt ja simppeli. Tässä on muuten taas kerran ne ihanan lempeän kotoisat meksikon maut, poltetta voit lisätä kuumemmalla salsalla. Disclaimerina vielä, että perusjuttu on pavut ja juusto, joku laittaa päälle kinkkua, mutta Mirnan juttu on chorizo. Mikä tietysti vakuuttaa meidät kaikki siitä, että Mirnan resepti on paras!

MOLLETES
4:lle

4 vehnäsämpylää tai 1 pitkä patonkia
frijoles refritos (n 4 dl) eli niitä muhennettuja papuja, saa kaupastakin, mutta tuolla blogissa aiemmin julkaistulla reseptillä on helppo tehdä
4 raakaa chorizoa
n. 4 dl juustoraastetta (gouda, mozzarella)

Tarjoiluun lempisalsa, esimerkiksi Salsa Bandera, jota juuri tein molleteja varten.

Leikkaa leivät pituussuunnassa halki.  Purista chorizo kuorestaan kuumalle pannulle ja paista kypsäksi samalla kahdella haarukalla rakennetta murustaen. Jaa frijoles refritos leiville, papujen päälle chorizo ja kaiken ylle juustoraaste.

Paista 220 asteessa uunissa kunnes juusto sulaa kauniisti.

Tarjoile lempisalsasi kera.

Ja paras juttu viimeiseksi. Vaikka Molletes on mulle passeli lounaaksi tai ihanaksi iltapalaksi viikonloppuna niin meksikolaiset, ne syö tätä AAMIAISEKSI! Ai että mä rakastan meksikolaisia! Mun sisällä asuu pieni aamiaismeksikolainen.