About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

lauantai 6. lokakuuta 2012

Eniten tykätty: tuulihatut


Siitäpä onkin piiiitkäpiitkä, ellei vallan liian pitkä, aika kun olen tehnyt viimeksi tuulihattuja. Joskus muinoin niitä tehtiin useamminkin kaikkiin juhliin, mutta ellen aivan väärässä ole niin viimeisestä satsista on kulunut jo yli 12 vuotta, taisin tehdä niitä Helmi-kummitytön ristiäisiin (ja tiramisua!). Aika hiljan tuli Helmin äidin, Karjamekon (maailman ihanin ja helpoin anagrammi ellei peräti sananmuunnos) kanssa puheeksi nuo tuulihatut, heidän suvussaan kuulemma muistellaan niitä vieläkin lämmöllä ja varsinkin niiden mahtavan makuista täytettä. Sillä täytehän ne nyt lopulta kruunaa. Itse puhun nyt siis suolaisista tuulihatuista ja vaikka minulla ei ole aavistustakaan, mitä niiden väliin silloin 12 vuotta sitten laitoin, niin ei tämä täyte ainakaan huonompi ole.

Ja miksikäs sitten teen (tai tein) usein tuulihattuja. Tämä saattaa yllättää väärässä uskossa elävät, mutta vastaus kuuluu: "Siksi kun ne on niin tosi helppoja." Muutama niksi taikinanteossa, ja vikaan ei voi mennä. Varsinkin kun tykkää rustiikista ulkonäöstä, eli lätkii kokkareet vaan pellille ilman turhia pursotteluja. Joutsenet on sitten erikseen, mutta ei nekään käsittääkseni ole vaikeita. Juuri muisteltiin, että Natasiskon Yo-juhliin tehtiin näitä aikanaan kanssa. Ja sitten Natan kahden ystävänkin juhlissa oli ollut tuulihattuja, mutta hienompia, eli joutsenen muotoisia...voi mitä nuoruuden traumoja!

Nyt menin googlailemaan pöpöliinin ristiäisiä varten myös taikina ohjeita ja niissä on hämmentävää variaatiota rasvan, munien ja jauhojen suhteissa. Siksi kaivoin esille vanhan kotitalouskirjan ohjeen, jonka mukaan aikaisemminkin olen onnistunut. Ja yllätys yllätys/ täyte on ihan omapäinen ja sitä voi varioida, mutta en kyllä missään nimessä laittaisi mitään majoneesia sekaan. Täytteen salaisuus on kylmäsavutuotteet, ne antavat makua pieninäkin määränä, valitsitpa poroa härkää tai lohta.

Taikinan tei puolitoistakertaisena 30 hengen ristiäisiin (Einon) ja kaikki meni. Tuo täytemäärä taas riittäneen tuplamäärälle tuulihattuja, ainakin. Ja siis, nämä olivat tosiaankin kehutuimmat tarjoilupöydän antimista


Tuulihatut
n.40 pientä

100g voita
2dl vettä
2 dl vehnäjauhoja
3 munaa

Kuumenna rasva ja vesi kattilassa kiehumispisteeseen.

Lisää jauhot sekottaen taikinaa puuhaarykalla. Keitä seosta koko ajan sekoittaen, KUNNES SE IRTOAA KATTILAN REUNOISTA. Taikina tuntuu tässä vaiheessa kovalta ja sitkeältä.

Nosta kattila pois liedeltä ja anna taikinan jäähtyä hiukan.

Lisää munat yksitellen sähkövatkaimella vatkaten. Tässä vaiheessa taikinasta tulee hiukan pehmeämpää mutta siitä muodostuu kuitenkin yksi klöntti. Joka on siis siinä yleiskoneen tai sähkövatkaimen vispilässä kiinni, luulen mä.

Nosta pellille kahdella ruokalusikalla kokkareita. Ei tarvitse muodosta välittää kunhan muistat koon puolesta, että leivonnaiset kohoavat uunissa kaksinkertaisiksi.

Paista 170 asteessa keskitasossa 20-30 minuuttia. Älä auo uuniinluukkua paiston aikana. Jos leivonnaiset eivät paistu kypsiksi, ne lässähtävät, mutta tätä ei ole kyllä koskaan minulle käynyt. Mitä suurempia teet, sen kauemmin tietysti paistat, mutta miksi tekisit suuria, pienet on söpöjä.

Halkaise jäähtyneet tuulihatut niin, että yksi sivu jää vielä kiinni ja täytä löpsäyttämällä lusikallinen täytettä sisään ja kansi kiinni pehmeästi.

(Paras) tuulihattujen täyte
tää on varmaan sadalle...

2 pakettia ruohosipulituorejuustoa
2 dl ranskankerma
120g kylmäsavuhärkäleikkelettä
1 Ahvenanmaan suolakurkku (ne nyt vaan on niin hyviä)
4 dl  vatkattua vispikermaa
1 lehtipersiljapuntti

Sekoita tuorejuustot ja ranskankerma pehmeäksi. Lisää pieneksi silputtu leikkele ja hienonnettu yrtti sekä pieneksi kuutioitu suolakurkku. Sekoita lopuksi joukkoon kermavaahto.

Näiden aineiden suhteita voi siis vaihtaa jonkin verran maun kärsimättä. Yllätyksellistä on, että noinkin pieni leikkelepakkaus antaa huiman maun. Itse tein täytteen kermavaahtoa lukuunottamatta illalla jääkaappiin maustumaan, aamulla lisäsin kermavaahdon kakun koristelun yhteydessä.

Tuulihatut voi valmistaa hyvissä ajoin ja pakastaa. Täyttäminen kannattaa tehdä juuri ennen tarjoilua, etteivät sitkisty. Itse tein tuulihatut yöllä ja jätin ne vain ilman mitään suojauksia odottamaan aamua ja hyvin pysyivät rapeina.

On ne ihanan kuohkeita suupaloja. Ihan niinkuin macaronitkin, joita jouduin tekemään kolme satsia ennenkuin onnistuin. En enää muistanut mikä niissä olikaan kriittistä. Nyt muistan, ja kerron joskus teillekkin. Ei ollu muuten sekään mitään salatiedettä. Äitinikin (joka ei ole koskaan macaroneja tehnyt)  jo kyseli, että mitenkä ihmeessä ne voi koko ajan epäonnistua. Tuntematon käsite mun äidille. Mutta ei mulle.


Mutta tuulihatut. Ne onnistuu.

25 kommenttia:

  1. Herkullisen näköisiä! Ite oon tehnyt pari kertaa tuulihattuja, mutta ne on maistuneet ihan kananmunalta ja olleet jotenkin nahkeita. Oisko takataskussa vastausta miksi vai pitääkö yrittää tolla sun reseptillä?

    Mulle on käynyt kans muutaman kerran tultu sanomaan, että joku yli kymmenen vuotta sitten (taidan olla jo aika vanha) tekemäni ruoka oli niiiin hyvää ja mulla ei oo hajuakaan mikä ruoka saati resepti on ollut kyseessä. Onneks nyt on blogi, josta voi tarkastaa ainakin parin vuoden takaiset tekosensa ;).

    VastaaPoista
  2. Ihan sama juttu; kiitos blogin, nyt muistaa!

    Siis ei mun omat oo kananmunalta maistunut?, oisko liikaa munia reseptissä, mun mielestä joissain laitettiin neljäkin munaa. Kokeile tätä. Tai voihan se olla, että mä tyydyn vähempään ja soot ylikriittinen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylikriittisyyteen en usko, täytyy kokeilla sun reseptiä. Mitkähän juhlat tässä nyt kehittelis, että pääsis testaamaan :)

      Poista
  3. Miten musta tuntuu että siellä juhulitaan aikalailla :) Kuulostaa hyvältä tuo täyte.. ei se voi olla muutakaan kun tuorejuustoa, härkää, suolakurkkua :P Tein vasta uuniperunoita ja jäi vähän himo tuollaisiin ranskankerma-lihatäytteisiin ;)

    VastaaPoista
  4. ...aina on aihetta juhlaan, vai kuinka se meni... oikiasti, suuri suku ja perhe ja juhlat, joissa melkein tärkeintä aina se tarjoilu...

    VastaaPoista
  5. Tuulihatut, koskaan en ole itse tehnyt, mutta kymmenet kerrat tuijottanut nenä kiinni uuninluukussa, jotta ei saa avata, niiden jännittävää muuttumista taikinakasasta kuohkeiksi tuulihatuiksi. Olin jo ennättänyt pyytää äidiltä luottoreseptinkin, että tulisi edes kerran itse kokeiltua. Viimeisestä tuulihatusta on aikaa - liian kauan aikaa.

    Piru, kun on kauniit macaronit. En usko noita epäonnistumisjuttuja - varsinkaan taas näiden kuvien jälkeen.

    PS Maissit on jääkaapissa - tiedät kyllä mitä varten ;-)

    VastaaPoista
  6. Mä niin peukutan, että sun tuorepolenta olis taivaallista. On niin noloa täällä hehkutella ja sitte joku toinen tekee ja sanoo, ei ollu p- häävistä... No kyllä mä uskon näihin maisseihin.
    Olisin jo aikaa lopettanut keittiössä hääräilyn jos olisin epäonnistumisistaa helposti masentuvaa tyyppiä, kyllä ne niin jokapäiväisiä on. But so what. Sitä ihanempaa kun onnistuu.

    ja seuraavaksi sitte tuulihattuja, sinä, joka olet näemmä juuri löytänyt sisäisen leipurisi!

    VastaaPoista
  7. Tuulihatut eivät kuulu suosikkeihini,mutta joskus maistuvat ihan hyviltä,Olin perjantaina petit fours-kurssilla,jossa teimme tuulihattuja ja macaronsejakin ja vielä vihreitä ,vaikka vaaleampia kuin nuo sinun.

    VastaaPoista
  8. Jostain jo luinkin, että olit ollut :)...täälä mikään pysy salassa....

    En minäkään niin piittaa makeista tuulihatuista, enemmän tykkään suolaisista.

    VastaaPoista
  9. KuulusIsiko taikinan ruskistua uunissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei ne nyt varsinaisesti ruskistu, tuollaisia kullankeltaisia ovat, kuten kuvissa.

      Poista
  10. Herkullisen kuuloinen täyte, sitä täytyy koittaa. Kiitos! :)

    VastaaPoista
  11. Ajattelimme tehdä tuulihattuja lohitäytteellä ja etsimme hyvää ohjetta, jos tässä tuulihattujen täytteessä käyttää kylmäsavuhärkäleikkeleen tilalta kylmäsavulohta, osaatko sanoa minkä verran sitä tarvittaisiin ja kannattaako muuttaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimii myös kylmäsavulohella todella hyvin ja on hyvää. Kylmäsavulohta voit käyttää maun mukaan, mutta aloita ostamalla sellainen pakkaus, onko se nyt 150g. Voit myös jättää halutessasi kurkun pois ja käyttää tilliä lehtipersiljan sijaan, mutta menee kyllä yhdessä näidenkin täytteiden kanssa.

      Poista
  12. Yksi muna tässä ohjeessa on kyllä liikaa, tulee ihan liian löysä taikina :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itte onnistuin luvanmukaisesti ja mielestäni hyvin tällä ohjeella. Tokikaan joka leivontakerta ei ole samanlainen tai saattaa olla, että munasi olivat isoja ja omani pieniä. Sitä pitää myös jaksaa keittää niin kauan, että se tiivistyy niinkun klöntiksi, eli irtoaa reunoista ja jumittuu vähän niin kuin kauhan varteen, Mutta ei siinä nyt kauaa mene. Pitääpä ottaa uusinta ja testata resepti vielä jos pystyisin antamaan tarkempia neuvoja onnistumiselle.

      Poista
  13. Kiitos ohjeestasi. Kyllä tällä ohjeella saa hyviä tuulihattuja :) ensimmäinen "perinteinen" tuulihatun ohje mikä täältä mukaan on tarttunut ja sillä olen tehnyt, viimeksi tänään. Itse olen laittanut savulohi inkiväärituorejuustoa, antaa kivasti kirpeyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun kommentoit, kiva kuulla onnistumisista! En olekaan törmännyt inkiväärisulatejuustoon, pitääpä kattoa seuraavalla kauppareissulle, kiitos vinkistä!

      Poista
  14. Kiitos ohjeesta. Tällä reseptillä sain hyvät tuulihatut ja mielestäni yksi helpoimpia ja nopeimpia leivottavia. Miksiköhän vasta nyt mummona niitä opettelin. Niin kai kun luulin tekemistä mutkikkaammaaksi. Täytteellä saa sekä suolaista että makeaa pöytään. Nam. Ja iso kiitos ohjeesta!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, parempi myöhään kuin ei milloinkaan! :)

      Poista
  15. Lässähtäneet; uudelleen uuniin ja ne kohosi jälleen

    VastaaPoista