About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

lauantai 6. marraskuuta 2010

Hyvää intialaista ja muutama ongelma: perunaa, pinaattia ja paneeria


Suinkaan ongelma ei ollut peruna eikä pinaatti, (no paneer ehkä pikkuisen), eikä annoksen maku vaikka välimerkitys antaa taas osviittaa siihen suuntaan, mutta 2 kompleksia sain tämän ruuan avulla kehiteltyä.

Ensimmäinen liittyy ruuan kuvaukseen ja esille laittoon. Miten ihmeessä kuvata tämän tyyppinen, "mössöhkö " ruoka niin, että se välittäisi jotakin informaatiota annoksen herkullisuudesta? Kuvaan kun ei millään saa hitustakaan annoksen valmistukseen liittyvästä hajumaailmasta, joka taitaa olla se suurin tekijä veden herahtamisessa kielelle. Vai onko vika valmistajan, joka saa ruuasta kun ruuasta kehitettyä mössön...?

Herkullisempia kuvia voitte käydä vertailemassa Siskot kokkaa- blogin versiosta, joka sai siis minut kokeilemaan kyseistä ruokaa. Intialainen on yksi lempikeittiöistäni, eihän tätä reseptiä voinut siis vastustaa. En kopioi tähän nyt kyseistä reseptiä, koska ohje Perunaa, pinaattia ja paneeria löytyy niin kivasti jo em blogista.

Kuhan kommentoin ja jaan oman kokemukseni.

Kompleksi numero 2  oli paneerin eli intialaisissa ruuissa paljon käytetyn juuston valmistuksessa. Reseptissä suositeltiin käyttämään Ingmannin kotijuustoa, minulla oli Valion, mutta varmaan same difference. Juusto tuli kuutioida ja uppopaistaa kullanruskeaksi. En tiedä mikä meni vikaan, mutta juustoni eivät tahtoneet muuttaa väriään, vaikka muuten porisivat ja sihisivät rasvan räiskyessä todella hurjasti ympäriinsä ja sitten minä vaan paistoin ja paistoin niitä kunnes kuutioista ei ollut lähes mitään jäljellä.
todisusaineistoa
Se on pakko sanoa, että nämä jäljelle jääneet juustokurtut maistuivat aivan jumalaisilta. Ruskettuneet kohdat olivat kuin makeaa toffeeta!
Aloin tutkia myös omia intialaisia keittokirjojani tarkemmin paneerin valmistuksen kohdalta , kun aloin jo epäillä olisiko näitä pitänyt kierittää jauhoissa ennen paistoa tms. No tälläistä ei kehotettu tekemään, mutta löysin kyllä helpon reseptin itse paneerin valmistukseen, ja sitä aoinkin kokeilla.



Perunat  kuutioin siivutuksen sijaan, kun se vain tuntui jotenkin oikeammalta. Ne eivät onneksi "kadonneet" paiston aikana.



Ja tässä vielä mössökuvausta parhaimmillaan, ennen jugurtin lisäystä, jonka jälkeen yleisväri muuttuu tasaisen ruskeaksi. Hitsi mua raivostuttaa nämä kuvat.



Aterioinnin kruunasi annoksen kanssa nautittu Raita ja vastapaistettu, onnistunut  Naan-leipä. ( Tai no, ainakin niin hyvää kuin kaupan paistamista vaille valmis voi olla...)

Tälläinen oli tämä säätö tällä kertaa. Ruoka oli siis kuitenkin herkullista, keittiössä haisi kunnon intialainen (huom. muistakaa, Etelä-Pohjanmaalla mikään ei tuoksu...) ja oikein kivan sotkun sain myös aikaan jostain syystä. Sehän ei nimittäin ole ollenkaan tapaistani.

5 kommenttia:

  1. Ihanaa, mössökuvausta :D Kuule kyllä näistä kuvista jokainen intialaista syönyt tietää että ne voi maistua hyvältä vaikka mössöt on ulkonäöltä mitä on :D

    Mulla on kans sellainen yleisongelma, että kerkeän usein kokkaamaan vasta illemmalla eikä todellakaan riitä kamerassa (saatika sitten ikkunassa) valo ruokien kuvaamiseen edukseen :) (siinähän se syy on miksi kaikki näyttää huonolta .....;)

    VastaaPoista
  2. Tuolle juustolle kävi sama kuin meillä kävi jollekin emmentalille. Friteerasimme kokeilumielessä sitä sun tätä, upotimme taikinaan palasia ja uppopaistoimme. Juusto katosi, paistokuori vain jäi! Hämmentävä kokemus, ainetta katoaa:)

    VastaaPoista
  3. Yleensä palak paneeria tehdessä paneeria ei paisteta ollenkaan ennen kastikkeeseen lisäämistä. Jos siitä pitää rapeana, voi sen uppopaistaa öljyssä, mutta me laitamme sen sellaisenaan, koska pidämme siitä pehmeänä. Mielestäni parhaiten se onnistuu siten, että ottaa paneerin jo vaikka tuntia ennen valmistusta esille, niin se pehmenee helposti.

    Itse valmistan kaupan paneerista tai kotona tehdystä, mutta olen kuullut, että Valion kotijuustosta onnistuu Suomen olosuhteissa parhaiten paneer-ruoat.

    VastaaPoista
  4. No uppopaisto voi ola vähän raju, muistaakseni paistoin sitä paneeria alunperin voissa ja öljyssä - mutta ei sitä voita ja öljyä ollut pannulla kuin vajaasti puoleen väliin palasia. Ehkä siis oikeammin olisin sanonut, jos olisin kehottanut ruskistamaan juuston. Yleensä juustoa ei tosiaan paisteta, mutta olin itsekin yllättynyt miten hyvää se oli, kun juuston paistoi.

    VastaaPoista