HERKULLINEN JOULU: HERKULLISIA KUVAKULMIA TAI SITTEN EI

 

Luukku 13

Kaikki äitini reseptiT

Herkullinen joulu

Tänään ei tule reseptiä. Tein kyllä Lucianpullia, mutta ne epäonnistuivat pahemmin kuin eiliset keksit. Toivottavasti näin paha Bad Baking Weekend ei jää pysyväksi olotilaksi.

Sen sijaan mentiin lasten kanssa Koivusalon talllille ottamaan joulukorttikuvaa. Lapset ja eläimet...ei oo helppoa.

Kuka on kulloinkin kenenkin edessä...

Jos lapset on silmät auki on Hanski- hevosen korvat vähintään takaviistossa...

Yrität laukaista oikeaan aikaan, silloin kun magic tapahtuu...

Aina joku tekee omiaan.

Tai saa niitä silmiä pidettyä auki. Tai korvia tanassa.

Mahdollisia pieleen menneitä yhdistelmiä kolmen muuttujan kesken on varmaan miljoona. Otin vain 119 kuvaa. Pitäkää peukkuja, että yksi niistä onnistuu joulukortiksi asti.

HERKULLINEN JOULU: JOULUPUKIN JÄMÄKEKSIT

 

Luukku 12

Kaikki äitini reseptiT

Herkullinen joulu

Terveisiä keskijoulukalenterin kriisistä. Olin oikein jemmaillut tätä reseptiä, luulin että siitä tulee koko kalenterin kohokohta ja suursuosikki. Luulin.

Cookiesta ei tullut ollenkaan esikuviensa kaltaisia, ne levisivät liikaa ja tarttuivat toisiinsa, eikä överipäällysteitä ollutkaan enää överisti. Paistoin ne liian tummiksi ja leivoin liian myöhään, joten kuvasin pimeässä. Huonoja kuvia huononnäköisitä kekseistä. Niin siinä kävi. Innostus muuttui lamaannuttavaksi joulukalenteristressiksi.

Ameriikaksi näiden keksien reseptejä löytyy googlaamalla nimellä Santa´s Trash Cookies. Mietin kerran jos toisenkin miten nimen kääntäisin niin, että se välittäisi alkuperäisen nimen viestit (ajattelen, että tässä trash voidaan mieltää hävikkinä ja jämänä, ei niinkään roskana - voishan nämä olla tietysti myös roskaruokakeksit- ja tuo trash viittaisi myös murskaamiseen, mitä tässä on tehty aineksille) ja samalla nimi olisi houkuttelevan sointuva. Miten onnistuin? Syttyiskö sulla joku kirkkaampi lamppu?

Kaikille rehevien, muhevien, suussa sulavien amerikkalaisten cookie-tyyppisten pikkuleipien ystäville jämäkeksit ovat ihanan jouluinen överiversio. Sopivasti yllätyksellinen sillä suklaahippujen lisäksi näihin tulee hippunen suolaista murskattujen perunalastujen ja suolatikkujen muodossa. Ostin pussillisen perunalastuja näitä varten jo viikko takaperin ja Maitotyttö odottaa kiivaasti, jämäkeksien leivontapäivää, että saa syödä pussin jämät. Oikeasti kai tämän on ajateltu toimivan toisinpäin, sillä suurta määrää ei tähän sipsejä mee.

Otan revanssin näistä kekseistä, mutta ehkä en ennen joulua. 

Enkä julkaise reseptiä.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva : Savusuolaa, Janica Brander

Sen sijaan linkkaan teille Savusuolaa -blogin Janican juotetun joulukakun. Nyt nimittäin tuntuu siltä, että myös tämän leipojan vois juottaa. Saatiin edes yksi kaunis kuva tähänkin juttuun postaukseen.

Viime viikolla mun suklaa-marsipaanicookiesta tuli näin kauniita. Että todistettavasti osaan leipoakin. Ja kuvata. Hyvänä päivänä.

HERKULLINEN JOULU: KERMAINEN GRAAVISIIKA

Luukku 11

Kaikki äitini reseptiT

Herkullinen joulu

Ihmettelen suuresti kuinka kermainen graavisiika eli kermasiika ei ole vallannut kaikkien joulu- (ja juhannus)pöytiä, on se niin tolkuttoman hyvää ja tolkuttoman yksinkertaista.

Googlaamallakaan en löydä kuin yhden reseptin, ellei tällä ole sitten joku salainen nimi, jota en tiedä. En ole tätä aikaisemmin valmistanut, koska en ollut aivan varma tekotavasta. Aika kauan olen odottanut, siitä on nimittäin likimain 20 vuotta kun olen tätä syönyt.

Olin töissä Finnjetillä, seilattiin kesäisin Saksaan ja talvisin Tallinnaan, joskus jouluisin myös Riikaan. Silloin muinoin henksulla oli ihana tapa aina usein töiden päätteeksi istua ravintolasalin ison pyöreän pöydän ääreen nauttimaan herkuista, joita keittiö meille ystävällisesti välillä soi. Se tunnelma, vähän väsyneenä, mutta silti energianuppi niin korkealla, ettei unesta saisi heti kiinni, vaikka aamiaiselle olikin noustava aikaisin, oli parasta tykytoimintaa, istuttiin ja nauretttiin, käytiin läpi päivän kömmähdykset, puhuttiin mieleenjääneistä asiakkaista ja summattiin plussat ja miinukset. Herkuteltiin. 

Joskus meillä oli juhliakin, jonkun synttärit,läksiäiset, juhannus tai joulu, jolloin keksittiin jotain ohjelmaakin. Muistan yhden joulun kun keittiön pojat pyysivät mua laulamaan taustalla uudelleen sanoitetun Petteri Punakuonon, kun he esittivät jonkinlaista joulukuvaelmaa/tanssia, muistaakseni aika vähissä vaatteissa. Taisi olla sama jouluristeily kun laivalla mukana ollut pappi ilahtui suuresti osoittamastani Christmas spiritistä, kun kävin hakemassa häneltä raamatun lainaan jouluevankeliumin lukua varten. En kyllä kertonut, että kirjoitin sen uudelleen pohojammaan murteella (en koko kirjaa, vain jouluevankeliumin).

Yhtä kaikki. Kerran meillä oli kokoontuminen kermasiian ympärillä. Rouva, jonka nimeä en muista, toiselta osastolta, oli luvannut tehdä meille tätä hänen bravuuriaan ja näin tapahtuikin. Voi että mitä herkkua se oli! Varmaan silloin hän kertoi kuinka sitä valmistettiin, mutta yksityiskohdat ovat unohtuneet. Mutta kuten näette, en ole koskaan ruokalajia unohtanut, niin hyvää se oli.

Tänä keväänä olin tuolla Raisiossa kalatyöpajassa, jossa meitä oli sekalainen seurakunta kalastajia, kalakauppiaita, pienjalostajia, kokkeja ja projekti-ihmisiä. Siellä tuli erään saaristolaisrouvan kanssa puhetta kermasiiasta ja hän kertasi minulle valmistustavan. Ymmärsin, että tämä on saaristossa ja rannikolla oikein yleinen herkku, se on vaan tahallaan tarkoin salattu meiltä sisämaan kasvateilta (#conspiracytheory). 

Kermasiika saa luvan olla "uusi kala" meidän tämän vuotisessa joulupöydässä. Ja jos muut tykkää yhtä paljon kuin minä, siitä saattaa tulla vakituinen tarjottava. Kokeilkaapa tekin!

Kermasiika

500 g siikafilee jonka graavaat itse (ripottele pinnalle 2 rkl merisuolaa, 2 tl sokeria, paketoi voipaperiin ja kelmuun, laita painon alle jääkaappiin min 1-2 vrk, pyyhi suola pois ja siivuta)

tai osta valmiiksi graavattua

kuohukermaa

1 sipuli

Ota kannellinen lasipurkki ja laita sinne siivutettu graavisiika sekä viipaloitu tai hienonnettu sipuli. Kaada niin paljon kermaa, että kaikki peittyy. Hölskyttele purkkia niin että siika sekoittuu hyvin kermaan. Anna tekeytyä viileässä 1-2 vrk.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva: Lyhyenä hetkenä, Pia Alapeteri

Vaikkakaan ei varsinainen joulukalapostaus, silakka boquerones-tyyliin on ihana resepti ja varmasti vaihtelua myös joulupöytään. Itsehän peukutan aivan hulluna erilaisia maustesilakoita. Resepti löytyy Pian Lyhyenä hetkenä- blogista. Pialta on muuten ilmestymässä esikoiskirja aivan näinä päivinä. Ruokaystävät ei ole perinteinen keittokirja vaan jotakin vähän muuta. Mitä? Se selvinnee pian.

Omista resepteistä laitan tähän meidän joulupöydän perinteisen valkosipulisilakan. Ei niin komian kuvan kera.

HERKULLINEN JOULU: PIPARINMAKUINEN UNELMATORTTU

 

Luukku 10

Kaikki äitini reseptiT

Herkullinen joulu

Unelmatorttu, voi miten ihanaa se on! En ole ollenkaan varma kaipaanko siihen mitään twistiä, mutta JOS nyt joulun kunniaksi jotakin, niin sen on pakko olla piparkakku koska niissä vaan tiivistyy koko joulu; maut ja tuoksu.

Perus "toivetortillan" resepti löytyy täältä, mutta joulun alla se tuunataan piparkakuilla.

Tarkkanäköiset huomaavat, että unohdin piparimurut...

Piparinmakuinen unelmatorttu

4 munaa

1 1/2 dl sokeria

1 dl perunajauhoja

1/2 dl vehnäjauhoja

1/2 dl tummaa kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

10 ohutta piparia murskattuna

täyte:

150 g pehmeää voita

3 dl tomusokeria

3 tl piparkakkumaustetta

1 munan keltuainen

Vaahdota voi ja sokeri kuohkeaksi valkoiseksi vaahdoksi.

Sekoita kuiva-aineet (paitsi piparimurut) keskenään ja sitten varovasti sokeri-munavaahtoon.

Levoitä tasaisesti leivinpaperin päälle uunipellille. Paista kiertoilmauunissa 175 asteessa 5-8 minuuttia.

Ripottele leivinpaperin päälle sokeria ja piparkakkumurut. Kumoa kääretorttu levy sille ja irrota paperi varovasti. Anna jäähtyä.

Vaahdota voi ja sokeri  kevyeksi vaahdoksi ja mausta piparkakkumausteella. vispaa sekaan myös keltuainen.

Levitä torttulevylle ja kääri rullalle. Kääri rullan ympäri leivinpaperi ja pyyheliinatai sanomalehti ja anna tekeytyä viileässä useita tunteja.

Viipaloi ja nauti.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva:Tinskun keittiössä Tyynen kaa

Kun on kyse pipariherkuista, yksi on ylitse muiden. Tinskun keittiössä -blogin järjettömän hyvä piparisnickers. Testattu ja napakympiksi havaittu!

Ja koska piparit, niin mun rakkain pipariresepti: ruispiparit!

HERKULLINEN JOULU: PAHOLAISEN MUNAT

Luukku 9

Kaikki äitini reseptiT

Herkullinen joulu

Paholaisen munat on helppotekoinen klassikko. Kun niitä kattaa tarjottimellisen vaikka noutopöytään, on se yksi ensimmäisenä tyhjenevistä tarjottavista. Aina. Ajattelisi, että kananmuna on niin arkinen ainesosa, helposti saatava ja edullinen, että se kalpenisi muiden herkkujen rinnalla. Mutta ei, tarjotin tyhjenee ensimmäisenä.

Näiden jouluisten paholaisten munien resepti on tosi perus, mutta silti maistuva. Munien täyte kannattaa pursottaa tähtityllalla, niin siitä saa kauniin. Muista, että täyte täytyy hienontaa tosi hyvin, että se menee notkeasti läpi tyllasta. Jos haluat lisämakua, voisi tuohon pinnalle laittaa vaikka kymäsavulohen palan tai palan silliä, tai tahnaa voisi maustaa myös Kallen mätitahnalla tai tonnikala- tai lohitahnalla.

Joulufiilis paholaisenmuniin tulee niinkin yksinkertaisesti kuin yrtin lehdellä ja pienillä paprikanpaloilla, jotka mallaavat siis orjanlaakeria (opin tämän nimen viime vuonna Sauvajyväseltä) eli mistelinoksaa, joka taas on tuttu joulusymboli ainakin angloamerikkalaisesta kulttuurista.

Ja viimeisenä vinkkinä se, että tahnan voi valmistaa etukäteen pursotinpussiin odottamaan, mutta pursota itse munat vasta hiukan ennen tarjoilua, etteivät ne ala kuorruttua ikävästi.

Jouluiset paholaisen munat

12 kpl

6 munaa

3 rkl majoneesiä

12 tl sinappia

hiukan suolaa ja paprikajauhetta

12 lehtiopersiljan tai korianterin lehteä

3x 12 punaisesta paprikasta pillillä painamalla leikattua pyörylää (myös rosepippurit käy)

Munankeittovinkki:

Täydelliset kovaksi keitetyt munat ilman tummia reunoja saat kun laitat munat kylmään veteen  kattilaan ja liedelle kunnes vesialkaa kiehua. Sammuta liesi ja anna munien seistä kuumassa 10 min. Jäähdytä ne sitten  kylmässä vedessä.

Jos voit valita, älä käytä tähän supertuoreita munia, niistä on vaikea irrottaa kuori.

Kuori siis keittämäsi munat ja halkaisen ne. Usein tämä tehdääm pituussuunnassa, tällä kertaa leikkasin ne halki keskeltä, jolloin valkuainen jää pyöreäksi. Ota keltuainen talteen toiseen kippoon. Leikkaa valkuaisten pohjista pienet palat, jotta saat ne seisomaan pystyssä.

Hienonna keltuaiset, majoneesi, sinappi ja suola notkeaksi tahnaksi ja pursota ennen tarjoilua valkuaiskuppiin.Ripottele hiukan paprikajauhetta pintaan.

Mistelin saat kun asetat munan reunaan yrtin lehden ja otat (metalli)pillillä paprikasta pieniä pyöryleitä, joita laitat aina kolme lehden viereen.

 

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Tasty Travelissimo blogista löytyy ohje näihin suolaisiin joulutorttuihin. Otako poro- vai lohitäytteellä?

Pientä suolaista, erilaista alkupalapöytään löytyy myös vanhoista postauksistani eli jouluisat kasviskiekot.

HERKULLINEN JOULU: LUMIMARGARITA

 

Luukku 8

Kaikki äitini reseptiT

Herkullinen joulu

Kyllä joulu coctailinsa ansaitsee. Kaikkien niiden lämpöisten glögien jälkeen kylmä ja raikas cocktail maistuu freshiltä. Tämä juoma ei kulje suomalaisten makujen perässä, mutta puhtaan valkeana vaahtona se tuo mieleen Pohjolan lumimaisemat ja raikkaan pakkasilman.  Ja pääsihän pinnalle muutama puolukka! Cointreaun appelsiinin maku on ehdottomasti jouluun sopiva, ja tequila kuuluu taas margaritaan, joulu tai ei.

Mä olen löytänyt coctailit vasta tällä vuosikymmenellä. Kun minä olin nuori, ravintoloissa juotiin viina tai paukkuja, tämä keskikaljan ja siiderin litkiminen on vasta 90-luvun juttu. No. Minä en koskaan voinut sietää niitä drinkkejä. En ampiaista, sinistä enkeliä, Tequila sunriseä, hyi olkoon mitä makeita litkuja, ja jäissäkin varmaan säästeltiin. En liion tykännyt mistään viinasta colalla tai kossusta millään lantringilla. (Se oli sen lantringin vika, ei kossun).

Ravintolassa join ehkä vodkatuoremehua (jota yritin aina tilata Screwdriver nimellä leveällä amerikan äksentillä, eikä kukaan baarimikko ikinä ymmärtänyt mitä halusin, kunnes kerran eräs kysyi, että ai, vodkjuissii vai? Häpesin niin kun en osannut tilata.)

Sittemmin coctailit ja niiden rakentelu tuli hyvinkin tutuksi SeinäjoenVaakunan aulabaari LouLou´ssa ja legendaarisella Botton Clubilla. En edelleenkään tykännyt juoda niitä. IsoHoohonkin yritin aikoinaan tehdä vaikutuksen juomalla baaritiskillä monen monta Fernet Brancaa perä jälkeen. Sehän se varmasti tuokin parhaat puolet esille...

Mutta nykyään cocktailit ovat niin ihania ja eri tekniikoilla tehtyjä, että ne ovat todella juomisen arvoisia. Kun pääsen  syömään ravintolaan, jossa on mielenkiintoinen cocktaillista, takuulla tilaan ja nautin. Lapsetkin saavat tilata omansa mocktaillistalta, on vaan niin superia saada eteensä huolellisesti valmistettu drinkki.

Meni vähän epäjouluisan juomahakuiseksi tämä teksti, mutta loppukaneettina sanoisin, että jouluaattona nautin vain kotikaljasta, enkä muinakaan pyhinä tykkää mistään tissuttelusta. Mutta kyllä tälle lumimargaritalle varmasti paikka löytyy...

Lumimargarita

4-6 :lle

1 tlk kookosmaitoa 

paljon jäitä

24cointreau -likööriä

36cl vaalea tequilaa

1 dl limenmehua

Lasinreunukset: Kasta munanvalkuaisessa ja sitten sokerissa niin saat makean huurrereunuksen lasiin. Valkuaisen lopun voi heittää drinkin sekaan vaahtoutumaan!

Koristeeksi muutama jäinen puolukka ja limen siivu.

Valmista drinkki ajamalla kaikkia ainekset vaahdoksi blenderissä.

Jaa sokerireunustettuihin laseihin ja koristele.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva: Sillä sipuli, Mr or Mrs Hemilä

Muistelin, että Sillä Sipuli- blogin Merituuli ja Jukka ovat suuria ginin ystäviä ja lähdin etsimään olisko heillä jotakin mukavaa jouluista drinksua ja siellähän se napakymppi löytyikin eli jouluinen GG aka Glögigini.

Ja täs se oma panokseni joulujuominkeihin, eli kotikalja. On takuulla suunmyötäinen niin sillin kuin kinkun kanssa. Ja joulurauhan.

HERKULLINEN JOULU: PARSAKAALISALAATTI

 

Luukku 7

Kaikki äitini reseptit

Herkullinen joulu

Tämä parsakaalisalaatti sopii upeasti jouluun, se on täynnä ihania jouluisia makuja: manteleita, kuivattuja karpaloita,kanelia ja ihan pikkuisen vahvistukseksi vielä pekonia. Niin jouluiselta kuin se maistuikin, niin uskokaa tai älkää, tämän salaatin juuret ovat kyllä kesän grillikaudessa, Suomelan perhe sitä aina meillä/meille grillatessaan tarjoilee ja se on niin hyvää. Kanelia siinä ei kyllä ole eikä pekonia, mutta hyväkin muuttuu usein matkan varrella. Muuttuu joulusalaatiksi.

Minä tein tämän itsenäisyyspäivänä sen hirven ulkofileen ja valkosipuliperunoiden kaveriksi.

Jouluinen parsakaalisalaatti

1 parsakaali

1/2 dl mantelilastuja paahdettuna  (kokonaisetkin käy vähän murskattuna)

1/2 dl kuivattuja makeita karpaloita

1-2  rapeaksi paistettua pekonin siivua murustettuna

Ryöppää hiukan pilkottua parsakaalta 3 minuuttia kiehuvassa vedessä.  Jäähdytä sitten jääkylmällä vedellä. Riko kukintoihin. Sekoita kukinnot muihin aineksiin ja kastikkeeseen.

kanelikastike:

1/2 dl majoneesia

1 rkl valkoviinietikkaa

1 rkl hunajaa

1/2 tl kanelia

Sekoita kaikki aineet kannellisessa lasipurkissa ravistamalla. 

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva: Liemessä, Jenni Häyrinen

Liemessä- blogin Jennin valikoimista löysin tämän ihanan verigreippisalaatin. Se on kyllä postattu tammikuussa, mutta sopii hienosti jouluun ja verigreippejä on jo kaupoissa. Lisäksi tässäkin salaatissa on kanelia! Jenni on muuten mun ensimmäinen valokuvamentorini ja itsekin itseoppinut kuvaaja. Aiheesta meillä on Jennin kanssa joku sisäpiirin vitsi, kun lauoin pohjalaisittais suorasti jotain hänen alkuaikojen kuvista. Ollaan silti jatkettu ja pysytty ystävinä!

Vaikka en itseäni salaatti ihmisenä pidäkään, niin blogistani löytyy yli 60 salaattireseptiä. Mutta silti valitsen tähän tämän retron tonnikalariisisalaatin. Vaikka se on vaatimaton, niin se kuului aina lapsuuteni joulupöytään Oravan mummolassa. Ja se oli mun suosikki heti kinkun jälkeen. Vaatimaton tai ei, sitä on kuitenkin käyty klikkaamassa lähes 10 000 kertaa!