HERKULLINEN JOULU: LUUMUPANNUKAKUT

Luukku 4.

Kaikki äitini reseptit

HERKULLINEN JOULU

Apua, ihmettelen kyllä itsekin, mistä näitä herkkuja piisaa. Äsken nimittäin vedin uunista kuohkeita minipannukakkuja, jotka valmistuu ihan suit sait muffinipellillä.  Vähän reunasta rapeita, sisältä lähes vanukasmaisia, sula voi on löytänyt tiensä jokaiseen onkaloon. Lusikalla keskelle luumuhillosilmä ja vähän tomusokeria pintaan. Aivan täydellisiä spesiaaliaamiaisille ja ihan minimaalisella vaivannäöllä!

Että tiedän mitä teet tänä viikonloppuna aamiaiseksi!

Luumupannukakut

12 kpl

taikina:

2,5 dl vehnäjauhoja

2,5 dl maitoa

4 kananmunaa

3/4 dl sokeria

1 tl vaniljauutetta

1/2 tl suolaa

50 g voita

luumuhilloa

tomusokeria

Laita uuni kuumenemaan 200 C asteeseen ja tuikkaa muffinipelti uuniin lämpiämään.

Vispaa kaikki taikinan aineet sileäksi taikinaksi. Anna mielellään tekeentyä ja turvota 10 min. Taikinan voi valmistaa myös vaikka edellisenä iltana odottamaan jääkaappiin.

Kuutioi voi 12 osaan, ota pelti uunista ja pudota joka koloon yksi noin tl kokoinen voipala sulamaan. Pyörittele hiukan peltiä, että reunatkin tulee voideltua.

Annostele joka koloon taikinaa n. 3/4 dl.

Paista uunissa 15 minuuttia tai kunnes pannukakut ottavat kauniisti väriä reunoille.

Irrota valmiit pannukakut vuo'asta, lusikoi jokaisen keskelle vähän luumuhilloa ja pölläytä pintaan tomusokeria. Tarjoile heti.

Vinkki: Luumuhillo tekee ihanan joulufiiliksen, mutta toki voit käyttää mitä muuta tahansa hilloa tai tuoreita marjoja. Mua jäi kyllä kutkuttamaan myös se kuinka aamiaishengessä söisin näitä pekonin ja vaahterasiirapin kanssa. Oi nam!

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva Annin Uunissa, Anni Paakkunainen

Jos teemana on joulunajan luumuiset herkut, niin silloin on jokseenkin pakko linkata näihin Annin Uunissa-blogin ihaniin luumutuutteihin, jotka Anni julkaisi hiljattain.  Olen vähän perusjoulutorttu ihminen, en tykkää väännellä torttuja erikoisiin muotoihin enkä täyttää puolikkaalla perunalla enkä vihreällä kuulalla. Mutta nämä...

Sattumoisin tasan vuosi sitten joulukalenterini 4. luukusta löytyi myös luumuisia herkkuja. Teemana viime vuoden joulukalenterissa oli perinteinen joulu, joten sieltä löydät rakastetuimmat klassikot. Yksi niistä on tietenkin joulutorttu.

AMERIKKALAISET PANNUKAKUT JA PEKONI

Nyt justiin mä ristin käteni ja otan piänen aikalisän etätöihin, etäkouluun, sosiaaliseen etäistämiseen (arvatkaa keksinkö ihan itte?) ja jopa siivoamiseen, joka olis nyt ihan pakollista, mutta ei ehkä jaksahuvita.

Pääsiäislomalla täytyy nauttia pääsiäisestä, niinkun voi. Täytyy kattella vanhoja kuvia vaikka. Ja sallikaa mun nauttia aamiaisesta. Joka päivä kaikessa rauhassa ja ihanasti (luin äsken läpi mitä olin kirjoittanut ja luin, että ihan alasti; se tuskin toteutuu. Mutta ehkä pyjamassa).

Minä en kuittaile aamiaisia, en kahvilla enkä muullakaan olemattomalla. Päivä alkaa aamiaisella ja se on vähintään teetä ja pari hyvin päällystettyä leipää. Tällä viikolla on tehty myös usein smoothieta ja silloin kun ei, niin puristettu tuoretta appelsiinimehua. Munia on keitelty, nämä siis kuuluu mulla usein aivan arki aamuunkiin. Tämä viikko on menny myös niitä viime sunnuntaina leivottuja täysrukiisia karjalanpiirakoita tuhotessa.

Mutta sitten kun päästään erikoisaamiaisiin ja viikonloppuihin niin taivas repee ja pöydänjalat notkuu. Usein aamiainen onkin tavallaan brunssi eikä sen lisäksi tehdä kuin yksi ruoka. 

Amerikkalaiset pannukakut pekonilla ja vaahterasiirapilla
12-16 kpl

2,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2, 5 dl maitoa
2 rkl öljyä/sulatettua voita
1 iso muna (tai kaksi pientä)
öljyä ja voita paistamiseen
1 paketti pekonia
vaahterasiirappia

Sekoita kaikki ainekset kulhossa paakuttomaksi taikinaksi.
Paista medium+ lämmöllä voin ja öljyn seoksessa nostamaal pannulle kauhalla aina taikinaa tuollaisen nätin kokoisen lätyn verran. Kun pannukakun reunat alkavat näyttää "kuivilta", käännä ja paista pannukakun toinenkin puoli kkauniin kullanväriseksi. Älä painele pannukakkua lastalla, sillä nämä kohovat kauniisti meheviksi ja paksuiksi.

Meillä tarjoillaan amerikkalainen pannukakku pekonin ja vaahterasiirapin kera. Saattaa kuulostaa oudolta, mutta on niin hyvää! Ihan olen tämän tavan USAssa oppinut. Toki pannukakkujen kanssa voi tarjoilla myös tuoreita marjoja, hedelmiä, hilloa, kermavaahtoa ja sellaista. Kukin makunsa mukaan.

Pekonit tein tällä kertaa uunissa. Levitä leivinpaperin  päälle irroittelemasi pekonit vieri viereen. Pellille sopii kaksi 170 g pakettia, niin vieri viereen voit laittaa. 175 astetta paistaa pekonit käryttä sopivan rapsakaksi n. 20 minuutissa. Voi kyllä laittaa kylmään uuniin, silloin ehkä kestää reilu 5 min. kauemmin. Halutessasi voit kääntää pekonit loppupuolella.

Ja sitten vaan tosiaan kasa pannukakkuja, prapsakoita pekonisiivuja ja REILUSTI vaahterasiirappia lautaselle ja ääntä kohti.

Vaahterasiirapin riittävyydestä täytyy sanoa, että amerikkalaissuomalainen  viisihenkinen ystäväperheemme Brownit, joka aina  vieraili  meillä kerran vuodessa ja silloin tehtiin pannukakkuja aamiaiseksi, varasi aina kaksi täyttä pulloa  vaahterasiirappia 4 aikuiselle ja 4:lle lapselle!

Aamiaisista ja erikois-sellaisista puheen ollen, tässä vielä muutama fiilistely vaihtoehto, vaikka pääsiäisen pyhiin:

Dominikaanilainen aamiainen
Egg MacMuffins
Texmex munakas eli Migas
Huevos Rancheros
Ihana rukiinen avokado-uppomunaleipä
Chilaquiles

DOMINIKAANILAINEN AAMIAINEN

Dominikaanilainen aamiainen, Mangú con los tres golpes, on dominikaanilainen erikoisuus, jota on pitänyt tehdä Natasiskon kanssa ikuisuus, ja vihdoin se päivä koitti vuosikymmenen vaihtuessa. Natasiskoni on ollut aikoinaan ensimmäisiä Dominikaanisessa tasavallassa olleita suomalaisia vaihto-oppilaita ja itse olin jo sitäkin aiemmin, joskus ysärin alussa, heti matkalla kun ensimmäisiä turistimatkoja maahan tehtiin. 

Mangú on plantaaneista elikkä keittobanaaneista tehtyä tuhtia ja ravintorikasta muusia, jonka pinnalle laitetaan etikassa marinoitua ja paistettua punasipulia. Muut sankarit lautasella, eli nuo tres golpes (tres golpes tarkoittaa kolmea osumaa/iskua) ovat paistettu kananmuna, paistettu juusto, queso frito, ja paistettu salamin tyyppinen makkara, salami frito. Usein lautaselta löytyy myös avokadoa.

Minä ittehän olen suuri aamiaisenrakastaja (ja siksi sympatioin aina suurta aamiaiskansakuntaa, Meksikoa). Itse asiassa dominikaanilaiset eivät sitä ole lainkaan. Useimmiten aamiainen kuitatataan kahvikupposella tai lasillisella mehua ja lounas on  päivän tärkein ateria.

Mutta sitten heillä on tämä erittäin spesiaali aamiainen, jota tehdään vaikka viikonloppuna. Ja vaikka nimi onkin aamiainen, kyllä tuhdin annoksen voi syödä myös lounaaksi tai iltapalaksi. Tämä on todellinen lohturuoka-annos Dominikaanisesta tasavallasta.

Usein kun lähdetään tavoittelemaan mahdollisimman autenttista ruokakokemusta kaukomaiden ruuista, törmää raaka-aineongelmaan (vaikka tässä suhteessa asiat ovat parantuneet huimasti). Kananmunat ja sipuli, kuten ei myöskään plantaani tuota enää ongelmia, mutta sen sijaan juustoa ja makkaraa pohdimme pitkään. Juusto on paistojuustoa, jotakin fetan ja halloumin väliltä ja päädyimme käyttämään Valion grillijuustoa. Dominikaanilainen salami tuotti vielä enemmän ongelmia, siskoni kuvaili sen olevan vaalea, pienen rasvatäplän pilkuttama miedosti maustettu makkara, ei sellaista tummaa salamin kaltaista, kooltaankin hiukan salamia pienempi. Ehdotin siskolleni balkaninmakkaraa, jota päädyimme ostamaan pikkutangon ja  ylimmän makutuomarin eli Natasiskon mukaan meidän valinnat menivät hyvin lähelle aitoa kokemusta.

Sillä munallakin on aivan oma paistotekniikka. runsas kuuma öljy pannulla, johon muna rikotaan, pannua kallistetaan ja nopealla ranneliikkeellä lusikoidaan kuumaa öljyä munan pintaan joka puolelta. Öljy valuu pois ja mennessään kypsentää pinnan. Tällä tekniikalla munan paisto on todella nopeaa, keltuainen jää ihanan pehmeäksi, eikä alapuolikaan ehdi käristyä. Kuvan keltuainen ei juuri siksi hehku mielettömän keltaisena, öljy ja sen mukana räiskyvä valkuainen muodostaa tuollaisen pienen harson siihen pinnalle.

Minä en ollut aiemmin siis syönyt tätä aamiaista ja olin hiukan epävarma tykkäisinkö Mangústa. No se on aivan mielettömän hyvää ja tämän aamiaisen ehdoton keskipiste. Sitä on siis tarkoituskin syödä eniten. Sen maku muistuttaa yllättävän paljon perunaa, ja etikkainen sipuli kruunaa sen täydellisesti.

Tästä tuli varmasti aamiainen, jota tehdään ennakkoluulottomille yövieraille meillä vastedes!

Mangú con los tres golpes

Dominikaanilainen aamiainen

4:lle

4-6  vihreää eli raakaa plantaania

1 punasipuli

2 dl valkoviinietikkaa

200 g  grillijuustoa

1/2 pikkutanko balkaninmakkaraa

 4(8) munaa

suolaa

voi

neutraali öljy 

2 avokadoa lohkoina

Kuori plantaanit (ohje täällä) ja pilko jokainen neljään osaan. Keitä kuten perunat, suolalla maustetussa vedessä kypsiksi, n 30 min. Nosta plantaanit vedestä, mutta säästä keitinvesi. Survo plantaanit muusiksivoin kanssa (50 g tai kuinka paljon laittaisit perunamuusiin) ja lisää keitinvettä, niin että saat kiinteää, muttei kuivaa muusia. Muusi saa olla rustiikin kokkareista. Mausta suolalla.

Plantaanien kiehuessa viipaloi punasipuli, ripottele niiden pinnalle suolaa ja laita ne marinoitumaan etikkaan.

Viipaloi juusto paksuiksi siivuiksi ja paista runsaassa öljyssä molemmin puolin kullanruskeiksi. Nosta valumaan talouspaperille.

Viipaloi balkaninmakkara n. 1/2 cm siivuiksi. Kuumenna lusikallinen öljyä pannulla ja paista kauniin värisiksi. Nosta sivuun. 

Laita pannulle taas luskiallinen öljyä ja paista miedolla lämmöllä sipulit etikoineen pehmeiksi.

Paista kananmunat niin, että pannulla reilusti öljyä, riko muna, kallista pannua ja luskoi nopeasti koko ajan kuumaa öljyä munan valkuaisen pinnalle. Kun valkuainen on hyytynyt, mikä tapahtuu nopeasti, nosta muna pannulta.

Koko annokset laittamalla reilusti mangúa lautaselle ja pinnalle punasipulia, viereen juusto, makkara ja muna(t) sekä avokadosiivut.

Ihana aamiainen! Ja taatusti erilainen!

Aamiaisen innoittamana siskon kanssa juteltiin pitkät pätkät kuinka maailma muuttuu. Siskoni oli siis aikanaan varmasti ainut vaaleaihoinen ihminen La Vegan kaupungissa ja kauppiasperheen elämä oli melko vaatimatonta, kuumaa suihkuvettä tuli harvoin ja ruuaksi oli riisiä ja papuja tai juhlapäivänä saattoi olla papuja ja riisiä. Elämä menee eteenpäin ja nykyään tuon perheen lapset elävät hulppeissa condoissa, taitaa olla jokunen asunto USAN:kin puolella. Natasisko on kyläillyt useampaan otteeseen, viimeksi heillä oli luokkakokous (kylläkin Floridassa) ja sanoo, että ei usko, että perhe edes muistaa tässä yltäkylläisyydessä, kuinka köyhää heillä aikanaan oli. Mutta sitähän ei silloinkaan surtu, dominikaanilainen elämänasenne on iloa, tanssia ja naurua.

Itse kaivoin valokuva- albumin esiin ja naureskelin ysärikuville. Onneksi tuli puettua tropiikkiin päälle nilkkasukat ja umpikengät!

Matkaseurana oli  jo tuolloin se samainen IsoHoo, joka edelleen asuu tässä saman katon alla.

Bikinikuvat eivät ole ihan sitä ominta ittiäni, mutta eihän mua tästä kukaan tunnista, niin anti mennä. Onhan sitä välillä kiva muistella nuoruutta. 

ISÄNPÄIVÄN AAMIAISHERKKULEIPÄ

Kaupallinen yhteistyö Flora

Pakko jakaa herkku, jota valmistin eka kertaa viime vuonna isänpäivän aamiaispöytään. Ja jota muuten valmistetaan tänä vuonna taas, taisi tulla kertaheitolla isänpäiväperinne meidän perheeseen.  Idean viime vuonna nappasin Campasimpukka-blogista, joka oli saanut idean ketjuravintolan aamiaismuffinista. 

Koska kotona kaikki on kaksin verroin parempaa ja mausteena on myös ripaus rakkautta, on näiden täytettyjen englantilaisten aamiaismuffinien esikuva McMuffinit kyllä kalpea aavistus tästä versiosta.

Isänpäivä on kohta, tässä siis mainio idea aamiaispöytään isille ja papoille. Ja ihan vaikka wanna-be-iseillekin. Koska postaus on sopivasti osa Floran kanssa toteutettua kaupallista yhteistyötä, pääsette tekin kerrankin nauttimaan reseptistä jo mukavasti ennen isänpäivää. Voitte siis laittaa ruksin kohtaan - isänpäiväaamiaisen menun suunnittelu!

Vaikeita nämä eivät ole, mutta vaativat pikkariikkisen vaivannäköä, siksi spessuaamiainen, kuten isänpäivä, sopii näille mainiosti. Tuoreet muffinit ovat parhaimmillaan ihan tuoreeltaan, mutta voit helpottaa aamutouhuja valmistamalla nämä jo etukäteen pakkaseen ja tuoreuttamalla sitten halkaistuna pannulla tai paahtimessa. 

Tuoreen, rapeakuorisen mutta sisältä höttöisen muffinin maun kruunaan paistettu muna, pekoni ja siivu cheddar-sulatejuustoa. Maistuu koko perheelle ja näppäriä apusormia kykyjen mukaan tarvitaan kananmunan ja pekonin paistosta aina muffinien kokoamiseen. Munista saa kauneimmat paistamalla ne öljytyn pyöreän muotin avulla täsmällisen muotoisiksi Ja muotin voi askarrella vaikka ananaspurkista irrottamalla sekä kannen, että pohjan. Myös pyöreä pekoni sopii teemaan.

Käytin tässä taikinassa juoksevaa Flora Culinesse kasviöljyvalmistetta, koska se on superkätevä ja hyvän makuinen. Lisäksi isä saa siitä kovien rasvojen sijaan niitä pehmeitä. Isänpäivänä kaiken on oltava kovin suloista ja pehmoista ja sydäntäkin hemmottelevaa. Meidän perheessä on nimittäin iskän sydäninfarktikin koettu.

Toinen Flora tuote, josta erityisesti tykkään on tuo toinen juokseva valmiste Kokin salaisuus, joka on yhdistelmä voita ja öljyä. Sen paistolämpötila on erittäin korkea, se ei pala kuten voi eikä roisku räisky läheskään öljyn tapaan. Tykkään käyttää sitä varsinkin aina lättyjen paistossa. Pullosta on kätevä pursauttaa pannulle lättyjen kaipaama rasva, myös retkiolosuhteissa, eikä mausta tarvitse tinkiä. Uusi pullo täytyy ostaa jääkaappiin aina edellisen huvettua.

ISÄNPÄIVÄN PARHAAT AAMIAISMUFFINIT

10 kpl

muffinit

2,5 dl kädenlämpöistä maitoa

1 1/2 tl kuivahiivaa

2 tl hunajaa

1muna

2 rkl Flora Culinesse juoksevaa kasviöljyvalmistetta

1 tl suolaa

6 dl vehnäjauhoja

Paistamiseen Farina riisijauhoa.

täyte

10 siivua paistettua pekonia

10 paistettua kananmunaa

10 cheddarsulatejuustoviipaletta

Lisää maitoon kaikkia aineet ja anna yleiskoneen vaivata ne pehmeäksi taikinaksi n. 5 min. Peittele ja anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi.

Vaivaa taikinasta ilma pois ja rullaa se pötköksi jonka jaat 10 osaan. Leivo palat palloiksi ja paina ne litteiksi. Anna kohot 20 min. liinan alla.

Kuumenna paistinpannu keskilämmöllä, ripottele sille riisijauhot ja paista muffineihin molemmin puolin kauniin ruskea pinta. Siirrä ne sitten uunipellille ja paistata kypsiksi 175 asteen uunissa n. 10 min.

Kokoa isän herkkumuffinit laittamalla halkaistun muffinin väliin juusto, pekoni ja paistettu kananmuna.

Lisävinkit: Isä saattaa tietysti popsia näitä vaikka kaksi, koska ovat niin herkkuja. mutta suosittelen nauttimaan näitä myös hillon kera aamiaisen makeammalla osastolla. Tai nutellalla!

Ja sen suolaisen muffinin sisälle sopii mahtavasti muuten tujaus mätitahnaa tai srirachalla maustettua majoneesia.

Tykkäiskö teidän isä?

Kaupallinen yhteistyö Flora 

AAMUN MUNAT: TEXMEX MIGAS

Aamiainen on päivän paras ateria. Otsassani lukee, että oon aamiaislyyli. Aamiaisella voi syödä paljon tai vähän (no, on kyllä ihmisiä, joille on olemassa vain yksi vaihtoehto, mutta ei nyt aleta osoittelemaan itseä ketään tässä sormella), terveellisesti vihermehuillen ja kokojyväillen tai ihastuttavan syntisesti kierien pekonissa ja vaikka suklaakakussa jos siltä tuntuut (arvaa tuntuuko?).

Jos multa joku kysyy, minkä kansan nimeäisin ykköspallille parhaimman aamiaiskansan kisassa, tiedän heti, HETI vastauksen. Se on meksikolaiset. Niiden aamiaismunillakin on tuhat ja yksi tarinaa, eronneista munista farmarin erikoisiin. Lähes kaikista ruuista, oli sitten vaikka enchiladoja, burritoja, tamalesia tai tacoja voi valmistaa aamiaisversion. Munaa löytyy lähes kaikista ja tortilloja. 

Ja aina maistuu sairaan hyvältä. Miten se vain toimiikin niin hyvin. Vaikea kuvitella, että mua huvittais syödä vaikka karjalanpaistia paistetulla kananmunalla aamiaiseksi, tai edes makaroonilaatikkoa (molempia ruokia peukutan muilla aterioilla- karjalanpaistia ilman munaa kylläkin).

Koska olen alkanut ymmärtämään meksikolaista keittiötä, olen alkanut aika tiukasti erottaa sen texmexistä. Koko texmexhän on tietysti amerikkalaisittain inspiroitunut versio meksikolaisesta, usein hiukan överimpi, mutkia oikovampi, annoksissa on enemmän tavaraa kuin vastaavissa meksikolaisissa, mutta makujen kirjo on meksikoa köyhempi, kaikissa texmex annoksissa on sama tuttuus.

En tosin ole koskaan kieltäytynyt myöskään texmexistä, sillä hyväähän se on. Herkullista!  Tämän päiväinen munakokkeli texmex Migas -resepti  on reilusti texmex. Huevos con migas löytyy myös meksikolaisena versiona, joka on simppelimpi. Tällä kertaa valitsin juustoisemman  texmex-tien.

TEX MEX MIGAS

 3:lle

 

5 maissitortillaa

öljyä paistamiseen

6 munaa

1 (puna)sipuli hienonnettuna

1-2 tuoretta jalapeñoa hienonnettuna

1/2 vihreä paprika pieninä kuutioina

1/2 punainen paprika pieninä kuutiona

2 dl kuutioitua tomaattia/kirsikkatomaattia siemenet poistettuna

3 dl juustoraastetta (tässä Juustoportin vuohen gr)

1 dl hienonnettua korianteria

suolaa, pippuria

tarjoiluu, avokadokuutioita, lisää juustoraastetta, limenlohkoja

Leikkaa tortillat paloiksi (n. postimerkin kokoisiksi, muodolla ei väliä). Voit käyttää myös hiukan kuivahtaneita. Ehdottomasti toivon sinun läyttävän kuitenkin maissitortilloja, muuten maissin olennainen maku jää puuttumaan. Paista tortillalastut kullanruskean rapeiksi ja nosta talouspaperille valumaan.

Vatkaa munat haarukalla kulhossa kunnolla rikki ja lisää n. 1/2 tl suolaa ja jätä odottamaan. Tässä on taas kyse kemiasta, luin että päinvastoin kuin usein kehotetaan, munat kannattaisikin suolata heti. Suola vaikuttaa proteiniin linkittymiseen, mutta samalla ilmeisesti jotenkin suojaa niitä niin, ettei vesi pääse haihtumaan, eli munakokkeli ei kuivuisi yhtä herkästi. Siis suolaan munamassan.

Pehmittele sipulia miedolla lämmöllä paprikan ja jalapeñon kanssa pannulla n. 5 min. Lisää sitten tomaatti ja puolet tortillalastuista. Paista vielä muutama minuuttia ja lisää sitten munat ja juustoraaste. Liikuttele munamassaa pannulla kuten munakokkelia tehdessäsi. Nosta pannu pois levyltä kun kokkeli näyttää kiinteältä, mutta vielä märältä, emme halua tehdä nyt kuivaa kokkelia. Sekoita mukaan loput tortillalastut ja korianteri.

Tarjoile korianterin, extrajuuston ja limelohkojen kera.

 Migas tarkoittaa muuten muruja.

KAURAPUUROKOHOKAS

Mä puhun nyt viikonlopun aamiaisesta. Ajatus ei ensimmäisenä lähde rientämään kaurapuuron suuntaan. Kun se on niin arkista ja jotenkin, niin hyvää kun se sokerisen voisilmän (tai jäätelön!) kanssa onkin (joo, mä osaan syödä kaurapuuronkin epäterveellisesti, missä ne sokeroimattomat marjat on?), niin kumminkin siinä on joku ihme takaraivolohkon pakkopulla- fiilis. Eli pakkokaurapuuro. Häpeän syvästi, että olen huono kaurapuuron syöjä. Vaikka periaatteessa siitä tykkäänkin, sokerisen voisilimän kanssa (oonko se vaan minä, vai tuntuuko teistäkin, että mun ajatus kiertääkö jotenkin kehää?).

Mutta jo heräsi mielenkiinto, kun alettiin puhua kaurapuurokohokkaasta. Tämä on muuten oiva hävikistä herkuksi ruoka, sillä jos teet sen viikolla syömättä jääneestä puurosta, ei vaivaa ole viikonloppuna enää nimeksikään (ihmevalkuaiset ilmeisesti vatkaantuvat itsestään?)

No kumminkin.

Herkkupuuroa, marjoja ja rouhittua pähkinää.

Eihän tätä voi vastustaa.

Soppeli myös brunssille.

Alkuperäinen resepti Food&Wine (tässä muokattu).

KAURAPUUROKOHOKAS
n. 4-6:lle, muusta tarjoilusta riippuen

2, 5 dl isoja kaurahiutaleita
7, 5 dl maitoa (tai kauramaitoa)
hiukan suolaa 
tai vastaava määrä tähteeksi jäänyttä puuroa eiliseltä

2 rkl tummaa sokeria
3 munaa, valkuaiset ja keltuaiset eroteltuna
2 dl  marjoja (pakaste)

pinnalle
3 dl tuoreita marjoja (käy ne pakastekkin, ei vain yhtä kaunis)
1-2 dl rouhittuja pähkinöitä, mantelia
tomusokeria 

Laita uuni n. 190 asteeseen.

Keitä puuro lisäämällä maitoon kaurahiutaleet ja hauduttamalla kypsäksi, n. 15 min. Ota levyltä, mausta suolalla ja anna hiukan jäähtyä.
Tai
Käytä tähteeksi jäänyttä puuroa.

Mausta puuro sokerilla, vatkaa puuron joukkoon keltuaiset. Sekoita mukaan myös pakastemarjat.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja kääntele varovasti puuron joukkoon. Laita puuro uuniinkestävään, voideltuun keraamiseen vuokaan tai valurautapannuun. Myös yksittäiset annosvuoat ovat kivoja.

Paista n. 30 min, kunnes kohonnut ja kauniin kullanruskea pinnalta. Paistoaika riippuu myös valitsemastasi astiasta paljon, mutta anna reilusti väriintyä pinnalta, ei ainakaan minulla kuivunut yhtään liikaa (pakastemarjat?).

Ota uunista ja heitä päälle marjat, rouhitut lempipähkinät ja tomusokeria, koska tämä ei ole makeaa ollenkaan. Vaahterasiirappi on tietysti myös hyvää. 

Ja sen kohokas saa reilusti lässähtää, siinä marjanheittovaiheessa, ei makua haittaa.

Eli ei mitään suorituspaineita!

MOLLETES

Meksikossa syödää tortilloja. On tacoja, enchiladoja, burritoja, on chilaquiles, flautas, totopos, fajitas, gorditas, taquitos, quesadillas... kaikissa on perustana tortilla, yleensä maissinen, mutta välillä myös vehnäinen. No hitto, nehän syö aamiaiskananmunansakin tortillojen kanssa! 

Mutta kyllä ne syö leipääkin. Ja sen leivän nimi on mollete! Se tehdään  vehnäisistä ja muhkeista bolillos sämpylöistä, jotka ovat sellaisia pitkän soikeita sämpylöitä, omani ovat malliltaan nyt vähän nelikanttisia. Patonki toimii näissä leivissä myös mainiosti.

(Älä sekoita meksikolaisia molletejakuitenkaan andalusialaiseen molleteen, joka on sellainen pyöreä vehnäleipä, vähän kans niin kuin sämpylä, mutta ehkä vähä niin kuin pitakin, sain niitä maistaa viime keväänä kun José niitä leipoi. Taikinaan tulee laardia eli ihraa ja José lähti sitä cittarista ostamaan... tuli takaisin sellaisen muurikka-valuraudan-rasvapolttoihratuubin kanssa. Emme kuitenkaan löytäneet mainintaa, etteikö sitä voisi käyttää ravinnoksi... Ei ne kyllä ihan onnistuneet, mutta syyksi epäilimme ennemminkin jauhoja, jotka Suomessa ei ole yhtä hyvää sitkoa aikaan saavaa.)

Kun minä haluan tehdä jotain itselleni ennentekemätöntä meksikolaista, käännyn tietysti minulle meksikolaisen keittiön kaikkia äitejä edustavan Mirnan puoleen. Mirnahan se on opettanut mulle kädestä pitäen maissitortillan teon ja tamaletkin. Onneksi naamakirjan kautta saa äkkiä yhteyden valtamerten taa ja Mirna mielellään laittaa reseptit jakoon myös Suomen makumaailmaa piristämään. Mirna on kyllä painonsa arvoinen kultaa, ellei olisi pieni ja lyhyt nainen, ja siitä syystä on kyllä enemmän kuin painonsa arvoinen kultaa näissä reseptiasioissa.

Mutta ei nyt turhaan pitkitetä tätä ihanaa reseptiä, vaikka se onkin niin lyhyt ja simppeli. Tässä on muuten taas kerran ne ihanan lempeän kotoisat meksikon maut, poltetta voit lisätä kuumemmalla salsalla. Disclaimerina vielä, että perusjuttu on pavut ja juusto, joku laittaa päälle kinkkua, mutta Mirnan juttu on chorizo. Mikä tietysti vakuuttaa meidät kaikki siitä, että Mirnan resepti on paras!

MOLLETES
4:lle

4 vehnäsämpylää tai 1 pitkä patonkia
frijoles refritos (n 4 dl) eli niitä muhennettuja papuja, saa kaupastakin, mutta tuolla blogissa aiemmin julkaistulla reseptillä on helppo tehdä
4 raakaa chorizoa
n. 4 dl juustoraastetta (gouda, mozzarella)

Tarjoiluun lempisalsa, esimerkiksi Salsa Bandera, jota juuri tein molleteja varten.

Leikkaa leivät pituussuunnassa halki.  Purista chorizo kuorestaan kuumalle pannulle ja paista kypsäksi samalla kahdella haarukalla rakennetta murustaen. Jaa frijoles refritos leiville, papujen päälle chorizo ja kaiken ylle juustoraaste.

Paista 220 asteessa uunissa kunnes juusto sulaa kauniisti.

Tarjoile lempisalsasi kera.

Ja paras juttu viimeiseksi. Vaikka Molletes on mulle passeli lounaaksi tai ihanaksi iltapalaksi viikonloppuna niin meksikolaiset, ne syö tätä AAMIAISEKSI! Ai että mä rakastan meksikolaisia! Mun sisällä asuu pieni aamiaismeksikolainen.

AVOKADOSUKLAALEVITE (on vegaani)

Kaikkeen sitä. Ihminen suklaanhimossaan. Sitä niinkun vainuaa parhaimmat suklaareseptit niin, että päätyy instagrammin kautta lopulta sveitsiläiseen ruokablogiin, jossa valmistetaan viettelevän näköistä VEGAANIA suklaalevitettä yhdistelemällä muutama ainesosa, joista yksi on avokado. Ja jos sveitsiläinen kehuu suklaalevitettä, niin minä kyllä ostan.

Yksi mieleenpainuneimpia lapsuusmuistoja Sveitsistä on sveitsiläinen välipala. Ihanaa rapeakuorista, taikinajuurista maalaisleipää siivu ja siivun päälle taitettiin rivi tai kaksi suklaalevystä. Ai että, mikä energiabuusti. Kokeilkaa vaikka.

Reseptin innosti testaamaan Fanny the Foodie-blogi, eikä ihan vähiten herkullisten kuvien takia. Tai sen tunnelman; kuinka terveellisyyttä uhkuva aamiainen ja samalla ihanan syntisen suklainen. Kadehtien katson aina  toisten trendikkäitä aamiaiskuvia. Miksi omalta pöydältäni ei koskaan löydy smoothie bowlia tai jotakin hedelmillä, pähkinöillä tai marjoilla tuunattua puuroa, vitsi, ei edes ikinä niitä viherpipermehuja. Mun aamiaiset haisee pekonille varmaan viiden kilometrin päähän. Ikävystyttävän vanhanaikaisen perinteistä.

Vaikka en mä kyllä meinaa pekonista luopua. Joskus silti voisi kai tarjota paahtiksen päällä suklaista avokadolevitettä tuoreilla marjoilla tai hedelmillä koristettuna. Pähkinää. Kookoslastuja.

Uuuu....

AVOKADOSUKLAALEVITE

1  täydellisen kypsä avokado 
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 rkl mantelimaitoa
6 pehmeää taatelia, kivi poistettuna

Laita kaikki aineet tehosekoittimeen ja surauta tahnaksi. Onnistuu myös sauvasekoittimella. Avokadon tietysti puolitat ja koverrat hedelmälihan pois, ettet nyt aivan kokonaista heitä sinne blenderiin.

Taatelit on niitä hedelmäosastolla pahvirasiassa myytäviä pehmeitä, ei niitä taatelikakun valmistuksessa käytettäviä palikoita.

Sitten vaan tahnaa leivän päälle ja tahnan päälle marjoja, banskua, mangoa, mitä mieli halajaa. Tahna ei ole kovin makeaa vaan oikein suklaisen rikasta, niinpä joku hedelmäsokerinen juttu on omiaan leivän päällä.

Kyllä teidänkin täytyy ostaa tämä. Ihan vaan maun ja tunnelman takia. My five seconds as a maalaishipsteri in the morning.

Huomenna voidaan taas paistaa sitä pekonia.

Hirssituorepuuro Ruokaverstas-brunssilta

Tämä on toiveresepti. Ruokaverstas-projekti pani pystyyn gluteenittoman brunssin viime lauantaina ravintolapäivänä, ja tämän tuorepuuron reseptin perään kyseltiin todella monta kertaa. Siis todella monta! Olin aivan hämmentynyt. Olin nimittäin varma, että kukaan ei innostu vaaleanruskehtavasta tuorepuurosta, mikään silmänilo se ei kulhossaan ollut. 

Resepti on niin yksinkertainen, että tuntuu, ettei se edes ole resepti. Tässä pari tunnustusta: Tein tuorepuuroa ensimmäistä kertaa elämässäni. Söin tuorepuuroa ensimmäistä kertaa elämässäni. Osallistuin ravintolapäivään ensimmäistä kertaa elämässäni. Brunssilla ja sitä valmistellessa oli niin kiire, että en ehtinyt ottaa kuin muutaman nopean kuvan , joista oli unohtunut kaikki säädöt, joten sain syödäkseni tuorepuuroa toisen kerran tänään kun otin nämä kuvat, että kehtaan julkaista reseptin.

Tuorepuuro oli omastakin mielestäni herkullista. Anteeksi, itseasiassa H-E-R-K-U-L-L-I-S-T-A.

Kerron teille kuitenkin äkkiseltään meidän brunssimenun, nyt kun sen vihdoin tarkalleen tiedän, kun tilaisuus on ohi. Meillä oli paikkana upeat isot neuvottelutilat Framin 8. kerroksessa koko seinän näköalaikkunoineen, josta pystyi ihailla lumivaippaista Seinäjokea. Käytössä oli 2 isoa jääkaappia, mutta ei liettä, ei uunia vain hirveästi pistorasioita. Asetti omat rajoituksensa tarjoilulle. Keksimme paistaa blinivohveleita sekä makealla että suolaisella täytteellä. 

Halusimme tarjota ruokaa myös mahdollisimman läheltä ja saimme kumppaneiksi brunssille Pirjon Pakarin (Kauhajoki,Seinäjoki) upeine gluteenittomina leipineen, Jalasjärveläisen Juustoportin juurot ja maitotuotteet sekä Kauhajoen Palvaamon  Perinteisen Saunapalvin.

RUOKAVERSTAS-BRUNSSI 21.11.2015

 kokonaisuudessaan gluteeniton

Paahdettu kurpitsa-kvinoasalaatti 

Punajuuri-kikhernesalaatti

Juustoportin mozzarella-tomaattisalaatti

Kasvismunakas

Omenainen hirssituorepuuro

tillikurkkuja, paprikaa

Juustoportin mansikka jugurti ja omena-karpalojugurtti

Vastapaistetut blinivohvelit

savulohitäyte

suolakurkku, smetana, hunaja

mansikkarahka

Kauhajoen Palvaamon Perinteinen saunapalvi

Juustoportin juustot:

Isabella-kermajuusto

Vuohen Grand Reserva

Brandy-Pähkinä

Kirsikkahilloke

Pirjon Pakarin tattarinapit ja

Tattari-pellavasämpylä ja

puhdaskaurasämpylä

Juustoportin voi

Linssihummus

Omenapiirakka

Puolukkapiirakka

Appelsiinituoremehu

Omenatuoremehu

Kahvi

Haudutettu Earl Grey

Lisäksi meillä oli pieni ruokaverstasmainen koenurkka, jossa kaikki halukkaat pääsivät kokeilemaan meloonihelmien valmistusta (kuin pieniä kaviaaripallukoita).

Enempää meillä ei ole kuvia. Ja  se kyllä harmittaa.

Mutta nyt se luvatta ja odotettu  maailman helpoin resepti.

Omenainen tuorehirssipuuro

4-5:lle

1 l maustamatonta jugurttia (Juustoportin laktoositon AB maustamaton jugurtti sopi hyvin)

4 dl hirssihiutaleita

2 dl omenasosetta

1 rkl kanelia

Sekoita kaikki aineet yhteen ja anna tekeytyä jääkaapissa yön yli. Aamulla voit ripotella annoksesi päälle vielä omenakuutioita, pähkinöitä, siemeniä. Puurossa on kaneli ja omenan takia ihanan jouluinenkin fiilis. Käyttämäsi omenasoseen makeudesta riippuen voit halutessasi makeuttaa puuroa vielä hunajalla. Brunssilla oli Lailan kotitekoinen omenasose, joka oli juuri sopivan makea sinällään.

Kiitos kovasti kaikille yhteistyökumppaneillemme Kauhajoen Palvaamolle, Pirjon Pakarille ja Juustoportille, upeille pikkuluistelijoiden äideille, jotka huolehditte hienosti brunssivieraista ja omalle ruokaverstas-tiimille kaikenkattavista etukäteis- ja jälkikäteisjärjestelyistä sekä paikan päällä Juhalle melonikaviaaripisteen hoidosta, Selinalle jouhevasta hovimestaroinnista ja pöytävarausten pyörityksestä, Lailalle blininpaistourakasta ja aamun pikkutunneille jatkuneista kokkauksista kanssani edellisyönä.

Ennekaikkea kiitos teille kaikille 130 isolle ja pienelle osallistujalla. Oli hienoa, että saimme  kattaukset täyteen.

Ja tehkää tuota omenaisen kanelisen ihastuttavaa tuorehirssipuuroa!

Luxuspuuro

Luxus, tyylikkyys, hienovaraisuus, eleganttius, pehmeys ja eteerisyys eivät taida olla sanoja, jotka aivan ensimmäisenä liittää puuroon, vielä vähemmän tämän puuron keittäjään. Mutta sellainen puuro tästä vaan tuli. On siinä ripaus aitoutta ja rouheuttakin, joka on saattanut mukaan keittäjän kauhasta valahtaa. Lähtökohtana olivat Myllärin Luomu Iso Täysjyväkaurahiutaleet, jotka kyllä antoivat osansa myös tuohon rouheuteen, ne ovat nimensä mukaisesti isoja ja niistä valmistettu puuro sävyttyy kauniisti kypsän kaurapellon väreihin. Ja minä kun luulin, että kaurapuuro on harmaata. Myös maku erottuu edukseen. 

Miten sitten tehdään puurosta luksusta? En ole maailman puurobaareihin vielä päässyt, joten mieleni kulkevi aika perinteisiä puuroratoja. Halusin nyt tehdä selvästi arkisesta puurosta erottuvan luxuspuuron, joka on omialtaan vaikkapa viikonlopun brunssille. Luxuspuurostani saa helposti muokattua myös jälkiruuan, kunhan annoskokoa pienentää reilusti. Puuro kun on melko tuhtia vaikka perinteistä jälkiruokaa onkin.  

Puuron keittelin perinteisellä ohjeella käyttäen kulutusmaitoa nesteenä. Annoksen varsinainen juju on sen kanssa tarjottava kermajäätelö. Maitohan on perinteinen puuron kumppani ja niin myös marjat, tässä ne yhdistyvät uudella raikkaan pehmeällä tavalla, rouhea puuro kohtaa pehmeän jäätelön, jota mustikan lisäksi maustaa yllätyksellisesti timjami ja sitruuna, kuuma kohtaa kylmän sulaen suussa ihanaksi herkuksi.

Ja kaikkea ei aina tarvitse tehdä itse alusta asti. Varsinkaan jos ei omista jäätelökonetta, eikä ole aikaa käydä vatkaamassa jäätelötekelettä pakastimessa useaan otteeseen. Jäätelöllä on kiva leikitellä ja se onnistuu helpoiten ostamalla paketti jotain hyvää kermajäätelöä, antamalla sen sulaa noin pehmistuntumaan ja maustamalla sen juuri niin villisti kuin haluat. Sitten jätski vain takaisin pakkaseen. Ja ei, ei siihen muodostu mitään jääkidettä kuten kerran sulaneeseen jätskiin.

Luxuspuuro timjami-mustikkajäätelöllä
4 annosta

4-5 dl Myllärin Luomu Isoja Täysjyväkaurahiutaleita
 1 l kevytmaitoa
ripaus suolaa

Valmista puuro pakkauksen ohjeen mukaan eli sekoita hiutaleet maitoon ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä hiljalleen 7 minuuttia välillä sekoittaen. Hauduta vielä kannen alla 3 minuuttia. Mausta suolalla.

Timjami-mustikkajäätelö
(annoksesta tulee reilusti jäätelöä, sitä jää n. 1/3, mutta kätevintä on tehdä herkkua heti koko litrasta.)

1 l kermajäätelöä
200g kotimaisia mustikoita
1/2 sitruunan mehu
1 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna

Anna jäätelöpaketin pehmetä huoneenlämmössä 15min tai kunnes jäätelö on juuri ja juuri sekoitettavan pehmeää. Siirrä jätski pahvikuorista kannelliseen pakastimenkestävään rasiaan ja sekoita mukaan huolellisesti mustikat, timjami ja sitruunamehu. Mustikoita ei tarvitse muussata, ne kyllä rikkoutuvat sopivasti sekoittaessa. Laita astiaan kansi päälle ja anna olla pakastimessa vähintään 4 tuntia.

Esille laittaessasi annostele lautaselle kuuma puuro, tee keskelle kolo jäätelölle ja pyörittele jäätelöstä pallo. Komian tähären voit ripotella annoksen päälle vielä muutaman timjaminpalan.

Luxusaamiainen tai -brunssi ei paljon muuta tarvitse. No ehkä lopuksi pieni kahvi tai kupillinen lempiteetäsi.

Ja sitten kun sulla on sitä jäätelöä valmiina pakkasessa, niin ei ole temppu eikä mikään lisätä jäätelökauhallinen puuroannoksen päälle arkenakaan. Saattaa olla vaikka maanantai pelastus!

Osallistun reseptillä Myllärin Puuro on Pop - blogihaasteeseen. Myllärin toimitti annoksen kaurahiutaleet.

Ankanmuna-aamiainen

Ankanmuna-aamiaisesta tuli eräänlainen kokkeli. Sellainen mihin laitetaan kaikki herkut mitä keksii. Tai nyt sanoin kyllä väärin. Siihen laitetaan kaikki herkut, jotka omassa suussa maistuvat aamiaisella kananmunan kaverina. Maistuvat takuuvarmasti siis myös ankanmunan kaverina.

Viereen kun lisätään kupillinen mustaa Earl Greytä (jos ei kukaan vielä tiedä, niin Earl Grey on tee minun makuuni, harvoin, jos koskaan sorrun mihinkään muuhun) ja hyvää tuoretta leipää, sanomalehti ja vielä nukkuvat lapset, niin aamu alkaa takuulla hienosti.

Ankan(tai kanan)munakokkeli

2 munaa
1/4 punasipuli hienonnettuna
1/2 paprikan verran erivärisiä paprikoita (punaista, vihreää, keltaista)pieneksi pilkottuna
reilusti tuoretta korianteria
maun mukaan sriracha-chilikastiketta
1 rkl öljyä tai nokare voita paistamiseen
suolaa ja mustapippuria myllystä

Kuumenna rasva paistinpannussa ja kuullota siinä miedolla lämmöllä sipuleita ensin pari minuuttia, lisää sitten paprikat ja kuullota toiset pari minuuttia.
Riko munat kulhossa, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada seos pannulle. Hyydyttele munat lastalla rakennetta koko ajan rikkoen, mutta älä paista kuivaksi.

Nosta lautaselle, mausta isolla kourallisella silputtua chiliä ja vielä lorauta maailman parasta eli srirachaa päälle (enpä olisi uskonut, että hurahdan johonkin valmissoosiin näin).