Nyt alkoi oikeasti epäilyttää, että ne Mummo-Ankan Paahtoleivät, tiedättehän ne suuret ronskit kokinhatunmalliset viipaleet ovatkin vain satua, samalla tapaa kun lentävät porot ( Joulupukki ON totta!).
Sellaisia nimittäin lähdin tavoittelemaan, mutta eipä varsin tullut ei. Hyvää leipää kylläkin, syötyä tuli.
Ja aikuisten oikeesti tämä oli kyllä Viva Ciabattan Aleksin juustoinen paahtoleipä- resepti, jolle sitten kaikin tavoin onnistuin tekemään väkivaltaa.
Asia on nimittäin niin, että laitoin tuon lukemani reseptin heti korvan taakse sen luettuani, jos elämä on niin helppoa, että ainekset sekaisin ja 6 min vatkausta, niin miksipä en tekisi herkulliset paahtoleivät itse?. (Urho7v on paahtoleipämies, äitinsä kauhuksi).
Paistoin leivän silikonivuoassa, ja niin ihanaa kun tuo voitelemattomuus/tarttumattomuus onkin,niin vuoka vähän kyllä antaa periksi raskaan leipätaikinan kanssa. Eli muoto ei säily ihan suorakaiteena, josta se kokinhattu sitten kauniisti ponnistaisi ylöspäin...
Suurempia vaikeuksia tuotti kuitenkin ne kunnon leipurin grammat. Taidan olla tavallinen desimittamama.Sain kyllä vuosi sitten jouluna lahjaksi talousvaa'an, ja on sitä käytelty esim. macaronsien valmistuksessa, hyötylaite siis. Nyt ajattelin kuitenkin muokata reseptin ystävällisesti vetomittoihin, mutta eihän siitä mitään tullut. Alkuperäinen oli verraten pieni annos ilmeisesti, lähdin sitä tuplaamaan nesteen ja tietysti kaiken muunkin osalta, kun pääsin jauhoihin asti, menetin luottamukseni vaakaani ( voiko magneettinen desinmitta antaa häiriötä punnitukseen?) tai sitten päässälaskutaitooni, jokatapauksessa minun olisi pitänyt lisätä 500g jauhoja ja oma desini painoi 40g, eli jauhoja olisi pitänyt olla semmoiset 12,5 desiä ja nestettä oli vain 3,5 dl.
Tuntui hurjalta määrältä, joten laitoin kylmästi vain 7.
En sitten lukenut reseptiä niin tarkkaan, että olisin vielä yleiskoneen jälkeen taitellut taikinan vuokaan, kaadoin sen vain sinne.
Samoin suolan ja sokerin ja hiivan (olen myös kuivahiivamama) määrä on päästä vedetty. Mutta niinkuin sanoin, kyllä siitä leipää tuli. maussa ei vikaa, mutta rakenteena oli jotenkin suuri muruista, kuinka sen osaisi selittää, kakkutaikinamaista, oikea paahtoleipähän on kevyttä, pehmyttä ja SILOISTA.
 |
| Tähän tuli vielä rapea kuorikin, kerrankin kun sitä ei varsinaisesti haettu. |
7dl jauhoja
3,5dl maitoa lämmitettynä kuivahiivan takia
1 dl cheddaria raasteena
30 g voita sulatettuna
2 tl kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 tl sokeria
Laita kaikki ainekset kulhoon ja anna yleiskoneen vaivata taikinaa n. 6 min. Siirrä taikina leipävuokaan (voideltuun ellei silikonia) ripottele päälle jauhoja, aseta liina peitoksi ja anna kohota n. 45 minuuttia.
paista 210 asteessa kypsäksi. Kuinka kauan se oli, en muista (30 min?), mutta eipä sitä kerro meidän Aleksikaan.
Ai niin, ja käytin myös sitä neon-oranssia cheddaria.
Jospa leipätohtori analysoisi?
Nyt taitaa tulla siltä leipätohtorilta kyytiä ;-)
VastaaPoistaMinusta on tullut vannoutunut vaa'an ystävä. Se on niin helppoa, eikä ihan sinnepäin niinkuin minun huolettomasti mittaamat desit.
Jonna:Todennäköisyys on suuri. Paitsi ettei ehkä lue blogiani?
VastaaPoistavähän näyttää että leipä ois noussut liikaa ja lässähtänyt. sen takinan kun rullaa ja laittaa sitte vasta vuokaan niin leivän pitäisi nousta paremmin.. ehkä sitte tulisi se hattukin? ja lisäanalyysinä ettei tarvi sulattaa voita eikä lämmitää maitoa vaikka olisikin kuivahiivaa
VastaaPoistajoo ja vaaka ja ne grammat helpottaa eikä tule edes niin paljoa sotkua :)
Aleksi: No se tosiaan unohtui vähän pitkäksi aikaan nousemaan se leipä, kunl ähdin lenkille, josta tulikin aika pitkä...ja tosiaan resepti oli niin huonosti luettu, että kaavin vain taikinan vuokaan. No ehkä tämä uskaltaa yrittää vielä kerran.
VastaaPoista