About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

torstai 4. elokuuta 2011

Ulkona syömässä


Raikasta raparperimansikkamehua


Välillä sitä pääsee meikäläinenkin valmiiseen pöytään. Tai oikeastaan aika usein, kun vanhempani asuvat kävelymatkan päässä. Mutta äitin ruokia ei lasketa. Koska ne on aivan omaa kastia.

Sen sijaan parasta mitä Seinäjoki voi tarjota helteisenä heinäkuun perjantai-iltana ulkonasyömisen suhteen löytyy ihan näin vaan puolueettomasti pikkuveliNuutin terassilta. Tämä tulee sydämestä, vaikka lainaankin vähän ao henkilöä, hän nimittäin sai minut lähes kyyneliin kirjoittamalla naamakirjapäivitykseensä että "parasta mitä Seinäjoki voi tarjota lounaan suhteen: siskon tekemät enchiladat". Ne olivat kyllä quesadilloja mutta yhtä kaikki, sisko olin siis minä, eikä se meksikolaisempi. Ja kaikki sisarusparvessa kasvaneet tietävät, että ei ne kehut siellä varsin aina ryöppyä. On kylläkin sanottava, että pikkuveliNuutti oli 7-vuotiaana myös sitä mieltä, että minun pitäisi osallistua kaikkine 163cm-kilot väärissä paikoissa -ominaisuuksineni myös Miss Suomi kisoihin...

Melkoinen jono on kertynyt postattavia reseptejä, mutta tänään haluan jakaa siis nämä herkkuhetkeni teidän kanssanne kuvin ja muutamin sanoin. Lisätkää tuoksu, maku ja hyvä seura (Maitotyttö 6kk, Urho7v, Elli4v, PikkuveliNuutti, alku-ja jälkiruokavastaava Nuutinminna sekä Natasisko) ja olette taivaassa!

Elikkä se mehu (omatekoinen, tietysti) oli todellinen janonsammuttaja, vissyyn lantrattuna.


Alkuruoka oli annossalaatti. Salaattipedillä lepäsivät mansikat ja vadelmat sulassa sovussa grillatun vuohenjuustopatonkien kanssa, Balsamicosta keitetyn siirapin hännystämänä.


Tosiaan pyhä salaatti! Lisäksi kotikeittiössä sai juuri kun sain  viimeisen suupalallisen surutyön tehtyä vielä yllärinä keittiöstä yhden encore- patongin...



Pääruuan kera maistuivat ihanaisen makeat, uunissa voin, pippurin ja suolan kanssa haudutetut uuden sadon nauriit.

Ja itse pääruokana oli Possunribsejä kahdella tapaa:



Uunissa, tahmaisen ja makean B-B-Q soosin kera. Ribsit oli esikeitetty.



Toiset oli käsittääkseni esikypsennetty uunissa ja hierottu mausterubia pintaan ja sitten grillattu kuiviltaan.

Molemmat olivat herkullisia, täydellisen kypsiä. Jos suosikki on pakko valita, se oli ehkä tämä kuivarub tällä kertaa, koska mausteissa oli pikkuisen enemmän potkua.

Mutta molemmat maistuivat. Kaikille. (Jos Urho7v.ei lasketa, sehän on niitä purkkiraviolimiehiä)


Väli-ajalla pelattiin jalkapalloa.


Kaiken kruunasi tietenkin jälkiruoka.



Semifreddoa kauden marjoilla Marsalalla kostutetun sokerikakkupohjan päällä.

No ei vaiskaan. Ihan tavallinen paketti vaniljajäätelöä, kylläkin itsetehdyn paketinmallisen sokerikakkupohjan päällä. Ja olihan siinä ne kauden marjat. Ja ihanan makuistakin se oli. naurettiin vaan syödessä, että kuinka mä voin kuvailla sitä blogissani...

Ja ihaninta vielä kun sai vain istua ja syödä. Ei esivalmisteluja eikä loppusiivouksia. Vain nautintoa.
Mitenkähän se pikkuveliNuutti on äitynyt näinkin mahdottomaksi grillimestariksi. Ehkä jää energia kun on Euroopan parhaammaksi valitussa työpaikassa töissä?



Ja tuon muuten laitoin ihan piruuttani.

4 kommenttia:

  1. Kyllä näyttää hyvältä, voihan Putte-possun nimipäivät sentään!

    Kasper muuten tunnisti kummisetänsä parrasta :)

    VastaaPoista
  2. Sä oot kyllä niiiiiin hyvä kirjottamaan! Nämä on aina yhtä viihdyttäviä nämä poustaukset! <3 Joskus (aika useinkin, hih) olis kyllä oikolukijalle töitä mutta sisältö aina täys kymppi!

    VastaaPoista
  3. Eksyin tänään ensimmäistä kertaa sun blogiin, ja todellakin alan seuraamaan sinun kirjoituksia! Kirjoitat ihanan eläväisesti ja noi ruoat.... Ah! Tätäkin juttua lukiessa ihan haistoin vihreän nurmikon ja sen ribsien tuoksun, kun ne otetaan pois grillistä! Olisipa jo kesä!
    Mutta hei, näin siitä teidän neljän sisaruksen illallisesta vain yhden postauksen. Löytyykö blogista postaukset myös sisarusten kokkauksista? Tai kerro edes kuinka kävi! Kuka voitti ja mitä iskä oli ostanut palkinnoksi voittajalle?
    Terkuin
    Sumppi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun eksyit Sumppi. Itseasiassa meidän 4 sisaruksen illallisvoittaja julkistetaan tossa itsenäisyyspäivän aikoihin ja sitä ennen aion kyllä esitellä myös sisarusteni illalliset. Ainut huono puoli on, että mulla on hyvinkin epätasa-arvoisesti ja määrällisesti kuvamateriaalia...kesällähän oli helppo ottaa kuvia, mutta esim. ekoista Porvoossa, kun Maitotyttökin oli alle 1v ja valaistus siällä hämärä, ei oikein tullu hyviä kuvia, mutta pysy linjalla Sumppi!

      Poista