Kotona työskentelemisessä on se hyvä puoli, että voi syödä koska haluaa ja mitä haluaa. Tai no, mitä kaapista löytyy. Useimmiten se on tietenkin edellisten päivien tähteitä tai sitten voileipää. Tällä viikolla kuitenkin kevätti niin hirmuisesti, että teki mieli myös vähän herkutella keväisesti. Varsinaista reseptiä tässä ei tule, mutta ehkä ideaa kuinka voi hemmotella itseään ihan samassa ajassa kuin jos tekisit pari voileipää.
Ja mikäs sen keväisempää kuin parsa ja alkanut parsakausi joka oli ensimmäisen herkkulounaani innoittajana. Voisipa tuo otsikko olla myös "Parempia parsoja odotellassa", sillä mikä idea on parsakaudessa kun myytävänä olleet parsat ovat Perusta? No, ne menivät kuitenkin täydestä minulle, olivatpa suorastaan herkullisia, joten voin vain kuvitella mitä tuoreemmat lähiversiot (vaikka edes Euroopasta) olisivat olleet.
Vihreän parsan valmistus on nopeaa, niitä ei tarvitse kuoria, leikkaat vain puumaisen kantaosan pois. Sitten keität ne napakoiksi vähäisessä vedessä n.5+min. Parsat söin kylmäsavulohen ja valmispussista mikrottamani Hollandaise-kastikkeen kera (jossa oli vanha parasta ennen merkintä...). Ei ehkä aivan kaikkien taiteen sääntöjen mukaista, mutta kyllä se silti oli HERKULLISTA! Tuo yhdistelmä toimii!
Herkkuhetki numero 2 sai alkunsa Siskot kokkaa -blogin kukkakaalireseptistä. Ihmettelin, etten ole ikinä tajunnut valmistaa kukkakaalia noin yksinkertaisen viettelevästi. Kyseessä ovat siis paahdetut kukkakaalet parmesanilla. En toista nyt tuoretta reseptiä tässä, pääsette sen itse linkistä katsomaan.
Kukkakaalikeitto on nam. Kuorruttu kukkakaali on nam. Raaka on nam ja sitten mulla on yksi hyvä kylmä lisäkeresepti (kukkakaalta, jugurttia, sinihomejuustoa...) joka on tosi nam. Intialaisessa kukkakaali on aina nam... Mutta voi poijjaat tämä oli NAM! Parmessanin raastoin päälle vasta paistamisen jälkeen, sekoitin ja sinne sekin suli. Valkosipuli, sitruuna, valkoviinietikka ja oliiviöljy suolan ja mustapippurin kera suhteellisen pitkältä kuulostavan paistoajan (0,5h) kanssa kuumassa uunissa oli joku maaginen yhdistelmä... Tehkää hyvät ihmiset, sopii lisäkkeeksikin vaikka mille, minä kyllä vetelin sen uunivuosta haarukalla siltä seisomalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti