About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

maanantai 25. tammikuuta 2016

Piimävelli - kolomannella kotimaasella



Piimävelli - se jos mikä on perinneherkku. Makoosan makunsa se saa siirapista ja leipäjuustosta ja rusinat on kans olennaanen osa. Ylistarolaaset on sen menny omimhan pitäjänruaaksensa, mutta kyllä siton tehty joka pualella. Siksi siiton niin monta eri risettiäkin. Toiset panoo ohoraryyniä, jokku olovana tykkää paremmin jos siinor riisiä. Makarooni on kans sallittu ja samoon klimpit. Mutta kun niitä pitää eriksensä viälä sualaveres keitellä, niin er ruvennu.

Kovin son ouron näköönenkin, tua velli, jonsei oo ennen syäny. Mutta sellaaselle, joka siihen on lapsuures jo tutustunu, sev vianosti kellertävänruskia färi ja pinnalla osittaan kelluvat rusinat ja juustoo saavat aikahan syränalas lämpöösen läikähröksen ja vesi herahtaa kiälem päälle.

Ristus notton hyvää!



Piimävelli

1/2 l vettä
1/2 tl sualaa
1 dl rusinoota
1 dl riisiä (puuroriisiä, ei sunkhan ennen ollu mistään basmaatista kuultukaan, sanovvaan, jottet turhaan vaivaa koriaa päätäs tällä)
1 litra piimää (kirnu- tai talouspiimä oh hyviä, älä ainakaa mitää rasvatoonta osta)
2 rkl vehenäjauhoja (tai ohora)
3 rkl siirappia
1/2 dl hianuasokuria
250 g leipäjuustua

Kiahuutat ensin veren, laita sitte suala ja riisi ja rusinat sinne vethen. Anna kypsyä hilijooksensa. Siis pehemoosiksi.

Paa seuraavaksi joukkohon piimä, johka oot seannu vehenäjauhot. Kiahuuta taas ja sekoota koko aijan, nuan kolome minuuttia.

Nyp pääset maustamhan sen sokerilla ja siirapilla makiaksi. Paloottele juustoo kans kuutiooksi ja paa joukkoho.

Sitte vaan syämähän. Piimävelliä voi tarioolla niin lämpöösenä kun jääkaappikylymänäkin.

31 kommenttia:

  1. Tämmösestä perinneherkusta en oo kuullutkaan. Mieluusti kyllä maistaisin.
    Hämäläistytölle piimävelli tarkoittaa piimää, johon on sekoitettu talkkunaa ja sokeria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se täällä Etelä-Pohjanmaalla on aivan yleinen herkku. Esimerkiksi kahvila Pikku Paussi tuossa keskustassa (Seinäjoen paras), joka myi myös 2 lounaskeittovaihtoehtoa päivittäin, taitaa tarjota piimävelliä säännöllisesti kerran viikossa.

      Ja ihana kuulla maisteluhalusta. Yleisilme kommenteissa tuntuu olevan kyllä toinen. :) appajee, jos tämä olis joku baskilainen perinekeitto, niin olis ruokahifistelijöitä jonos lusikan kans! ;D

      Poista
    2. Nanna,

      ompas mukava kuulla, notta Seinäjojella baaris saa piimävelliä! Pitää käyrä ku tuloo sinnepäin asiaa.

      Oon aina siäläpäin käyres yrittäny saara sitä Juustoporttihin, johonka se miälestäni suarastansa kuuluusi. Sanoovat ettei oo kysyntää. No ei tiätysti, jonsei oo listoolla. Oon maanitelluki, notta käyttäkää siitä herraskaisempaa nimiä "Samettinen juustokeitto", jos ei joku tykkää oikiasta nimestä.

      Vaasas käyres saan kälyltä niin viimeesen päälle hyvää piimävelliä, nottei nukutuksi saa, jos siton kaapis. Ja evähäksi laitettu tuloo syätyä jo ennen Parkanua. Sama koskoo kropsua.

      Tervyysiä vaan Kauniaasista ; pitäkää perinneruakaan lippua korkialla !

      Poista
    3. Pirethän, pirethän! Soot pitäny murteheski!

      Poista
  2. Mahtava resepti! Piimävelli on tuttu, mutta ite ei oo tullu tehtyä. Uskaltaisikohan sitä tehä. Söisiköhän nuo muut!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä anna mitään takeita...tuntuu olevan jonkinlaista ennakkoluuloa ilmassa....tunnetaanko tätä muuten ylipäätään ruotsinkielisellä pohjanmaalla?

      Poista
    2. Tämän kaltainen soppa on kyllä täälläkin alueella tuttu. Vähän tällainen makea, rusinoita, klimppejä, kutsutaan nimellä klimppsoppo. Miehen mukaan, jävla äcklig :) Lapsuudesta jäänyt jotain traumoja ilmeisesti.

      Poista
  3. Kyllä klimppiä pitää olla. Ei meirän mummu (Kauhavan kirkolla) kyllä niitä eriksensä sualaveres keittäny. Ne laitettihin kypsymähän sinne sualavesiliämehen rusinooren kans ennen piimän lisäämistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, voiko Kauhavalla olla mummu? Meillä on aina ollu Mumma...

      Pitääpä vielä tarkistaa mun äiteeltä kuinka Oravan mumma nua klimpit keitti.

      Poista
    2. Siälä on isu, Kauhavalla;)

      Poista
    3. No kuulostaa jo tutummalta :)

      Poista
  4. Nyt tuli kyllä sellainen ruokalaji, että saattaisin kohteliaasti kiittää ja kieltäytyä, noin ulkonäön puolesta :D Keiton, ei keittäjän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se ny vasta oliskin, jos joku tulis sanomhan, että ruoka näyttää ihan ok, mutta ihan keittäjän ulkonäön perusteella taidan kieltäytyä ateriasta! :)

      Hoksasitko muuten, että tulit juuri tilanneeksi (ison) kattilan piimävelliä seuraavaan campamiittiin?

      Poista
    2. No sitten kannatti kommentoida rehelisesti, jos sillä varmistettiin, että pääset paikalle jos vielä campamiitti toteutuu:D Mietin eilen vielä tuota vellin kuvaa. Luulin aluksi TOP100:sen pikkukuvan perusteella, että kuvassa on jotain missä on sinihomejuustoa, vieläpä Auraa ja olen vahvasti auravastainen. Niinpä sitten olin hieman epäluuloinen valmiiksi. Ja ne rusinat...

      Joka paikassa ympäri Suomen on varmaan niitä omia rakkaita perinneherkkuja, joita eivät ne niiden kanssa kasvaneet miellä samalla tapaa, kuin ne eka kerran nähneet. Eivät esimerkiksi lappilaiset kampsut ole kovin kauniita ja jos vähänkään vierastaa veriruokia, ei välttämättä olisi se lusikka ojossa maistamaan. Ne yleensä tarjottiinkin aika yksinkertaisesti, ihan yksinään :) Stailaus oli melko vähissä. Täällä Keski-Suomessa en ole törmännyt kovin erikoisiin perinneruokiin, en sellaisiin, joista innostuisin kauheasti tai joita vähän säikähtäisi :D

      Poista
  5. voi ristus mitkä muistot tästä nousee. Kieli on niin ihanan tuttua, mutta velli näyttää kamalalta. En syönyt pikkutyttönä mummulassa, enkä söisi nyt isompanakaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piimävelli tuntuu olevan hiukan kansaa jakava!

      Poista
  6. Nyt en tiedä mitä tuosta ajattelis... Sen verran on erikoista!
    Mutta oikeastaan aineksista piimä on ainoa josta en erityisesti pidä, joten eihän sitä tiedä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, kuule, piimähän on nyt maailmasta trendikkäintä justiin tällä hetekellä.

      Eikä oo erikoosta kun aivan tavallista meillä päin... :)

      Poista
  7. Ja seuraavaksi voisit julkaista kalijavellin ohjeen. Olis siinä ihmettelemistä ��. Hyvää se on sekin, piimän tilalla vaan kaljaa. Olet sitä Oravan mummolassa aikoinaan syönyt, muistatkos? T. Mimma-täti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti näitä reseptiä pitää ruveta tiputtelemahan, etteivät jää unohruksiin.

      Mun suasikki oli kumminkin verileipämaito. Ja sisusklasukeittokin oli hyvää! ja tuos ei ollu kiriootusvirhettä!

      Poista
  8. Pakko kaivaa Ylistaron mumman resepti esiin ja keittää piimävelli, niin alkoi tekemään mieli. Kerettiläisenä kuitenkin jätän aina rusinat pois, kun en tykkää turvonneista rusinoista yhtään. Ja ohrankryyniä ne pitää olla, kokonaasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä reseptissä ja fb-kommenteiskin oli hauskaa, että aika moni piimävellin ystävä totes, että pitääpä teherä pitkästä aikaa.

      Poista
  9. mikä on kun en saa kommenttia liikkeelle?

    VastaaPoista
  10. Kyllä ne klimpit pistetähän samahan liämehen ku ne riisit ja rusinakki, mutta vasta ku riisit ja rusinat o melekee pehemoosia, kuitenki ennen piimän laittua. Ne klimpit pistetähä pikkulusikalla jottei tuu liian isoja ja kypsyyvät helepommin. Nanna ei laittanu klimppien resettiä, mutta ehkä joskus muulloon. On se hyvää velliä ilaman klimppiä ja klimppien kanskin. Raija äitee auttoo ja vastas, mitä Nanna oli meinannu kysyä.

    VastaaPoista
  11. Nanna luin viälä tuan sun reseptin ja huamasin, että siitä puuttuu rusinat, vaikka niistä puhut tekovaihees. Palijonko laittaasit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. apua! Resin verran! Korjaan reseptin.

      Poista
  12. Jos piimä kauhistaa, sitä voi käyttää vaan nesteenä suurustamisessa, eli n. 2 dl piimää ja vehnäjauhoja siihen niin, että sillä voi suurustaa kuin perunajauhoilla. Pieni kiehautus päälle, ja se on siinä. Klimppitaikina pitää olla aika löysää, siihenkin voi laittaa sokeria, suolaa ja rusinoita, mutta ei ole pakko. Kasta pikkulusikka ensin kiehuvaan keittoon ja ota sitten vähän taikinaa lusikkaan. Tuikkaa taikina keittoon, niin se irtoaa lusikasta. Keitä niitä hetken. Ne nousevat pintaan kypsyttyään. Kauniin värin/maun saa fariinisokerilla. Tässä yksi versio. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä, varsinkin noista klimpintekoneuvoista. Ens kerralla kokeilen klimpeillä.

      Ja mulle käy kyllä piimävelliin pelkkä piimä, antaahan se osansa myös makuun. Mutta tässä siis vinkkinä ei niin piimän ystäville.

      Poista
  13. Mäkin paan piimävellihin enämpi vettä ku piimää, Ilimajoen mumman ohjeen mukahan. Siirapin määräksi se sanoo notta väriksi vain niin että silimää miellyttää. Imelyys sitte santasokurilla kohorillensa. Siirapilla voi tulla karvas maku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä jokahittellä on se oikia risetti. Niin pitääki olla!

      Poista