About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

perjantai 29. toukokuuta 2015

Kevätherkku, huhtasieni



Toukokuu aivan lopuillaan, mutta kyllähän tässä vielä selvästi ollaan vasta keväässä. Tänään pääsin yllättämään itseni kahdella eka kertaa elämässä - kokemuksella kun tein valkoista pizzaa ja söin kartiohuhtasieniä. Combined. Valkoinen huhtasienipizza.

Vuosi on kuulemma hyvä niin korvasienille kuin huhtasienillekin, jotka aavistuksen muistuttavat toisiaan aivomaisella rakenteellaan. Korvasieniä en ole löytänyt (kun en ole päässyt etsimäänkään), mutta olivatpas nämä huhtasienet valloittavia. Ystäväni, Maitotytön kummitäti Kaarina soitti maanantaina kun oli nähnyt mun FB.ssä haikailevan korvasieniä, että täällä niitä olis ny, tuu hakemaan meidän pihasta. Kun kuulin kasvupaikan, arvasin heti, että kartiohuhtasieni on kysymyksessä. Vaikka niillä molemmilla on tuota aivomaista poimutusta, korvasieni on epämääräinen ja usein isokin möllykkä mutta kartiohuhtasieni on tuollainen selvä tonttulakki, jolla on valkoinen jalka. Se saattaa löytää tiensä pihanurmikoille ja nytkin se oli  hiljakkoin myllätyssä pihassa soran ja kuorikatteen rajalla, mikä hyvin tyypillistä (kuorikate siis). Korvasieni kasvaa useimmiten myllätyissä, hiekkapohjaisissa metsänpohjissa. Nyt muuten tiedän senkin miksi korvasieni on englanniksi False Morel. No siitä systä kun se oikea Morel on just tämä huhtasieni!

Nämä kyllä ehtivät kuivahtaa muutaman päivän korissa ennenkuin ehdin näiden kimppuun. Toisaalta näitä suositellaankin kuivattaviksi
Korvasieni on todella myrkyllinen, kahteen kertaan ryöpättävä, mutta ah niin herkullinen ruokasieni, ruotsalainen sieniraamattuni kertoo sen kuitenkin ryöpättynäkin aiheuttavan syöpää, eikä suosittele käyttöä. Huhtasieni sen sijaan on syötävissä vaikka raakana (ei siis tarvitse esikäsittelyä) ja on erittäin arvostettu ruokasieni Keski-Euroopassa ja esim. USA:ssa. Se on maultaan paljon miedompi kuin voimakas korvasieni, mutta herkullinen. Sen muoto on niin puhutteleva (Sieni on ontto ja aika kestävä, ei murene paloiksi sormissa), että sitä usein tarjotaankin kokonaisena täytettynä jollakin tai vaikkapa höyrytettynä, kaunista sientä on sääli pilkkoa.


Siksipä minäkin tyydyin halkaisemaan sienet pituussuunnassa, valkoinen pizza oli ainoa päässäni pyörivä ajatus kun katselin näitä kaunokkeja. Yksinkertaista ja sieneä arvostavaa. Yksi v-sana pääsi kun menin ottamaan pizzaa uunista, koska se oli melkein kärähdyksen partaalla (huom. juusto), mutta onneksi maku oli tosi hyvä, samoin pohja onnistunut. Teen pizzapohjan aina käsituntumalla, enkä ole koskaan oikein ymmärtänyt "tämä on paras pizzapohja-ever" juttuja koska kaikissa resepteissä on aina nähdäkseni samat aineet. Joskus teen kuivahiivan, nyt tuoreeseen, jauhojakin vähän vaihtelen, sitten suolaa, öljyä ja ripsaus sokeria.



 Valkoinen huhtasienipizza

hyvin kohonnutta pizzataikinaa (vaikka sitä best ever) haluamaasi muotoon paineltuna ja venyteltynä

päälle
ranskankermaa
mustapippuria
mozzarellaraastetta
ohueksi viipaloitua punasipulia
halkaistuja (puhtaaksi harjattuja, poimuissa voi olla hiekkaa) huhtasieniä

Aseta aineet pohjan päälle tuossa järjestyksessä.
Kuumassa uunissa 225 paistoa kunnes pohja saa hiukan väriä ja on kypsä.
Pinnalle uunin jälkeen rucolaa ja sienille vähän suolaa. Reunat voit sivellä oliiviöljyllä.

Fiksu ja tyylikäs ruokabloggaaja laittaisi jutulle pisteen tässä kohtaa, tai korkeintaan viimeisen loppukaneetin "Herkullista!" kohdalle, mutta koska en tunnetusti ole kumpaakaan, niin jatkan.

Kun menin ottamaan kuvia pitsasta, Maitotyttö pyysi, voisinko kuvata myös häntä. Meni sitten vetäisemään päälleen eripari verkkarin koska ilta oli keväisen kylmä ja verkkarit nyt sattuu olemaan se pohjalaisen suosikkiasu vaikka tällä kertaa selässä ei lukenutkaan Superpesis. (Urho10v muotitietoinen sai jonkinnäköisen trauman tässä yks päivä kun menin vetämään päälleni sinivalkoiset Suomi-verrarit.) Pipo päähän ja "Mun tukka on nyt näin niinku sillä joka laulaa Levikset repee, vaikka sillä onkin lippis". Ja sitten Maitotyttö vetäs parit poset. Voi herra mun jee!











10 kommenttia:

  1. Maitotytöllä hienot poseeraukset. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja voin sanoa, että ainakaan minä en oo opettanu!

      Poista
  2. Me maistettiin kartiohuhtasieniä ekaa kertaa tänä vuonna ja tykättiin kanssa kovasti. Muoto ja väri on kyllä kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu teidän blogin ansiosta mä heti tunnistinkin sienen jopa puhelimessa!

      Poista
  3. Nuo on kyll hauskimman näköisiä sieniä ikinä! Tai no kärpässieni on kans...
    Maitotytöllä on kyllä ura mallimaailmassa taattu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on näemmä yo-valmistelut hanskas kun ehdit nettiinkin. Pojalle ja vanhemmille onnittelut valkolakista!

      Poista
  4. Mä en oo muuten myöskään ikinä syönyt murklaa (huhtasientä), kun en oo tajunnut, että se ei ole myrkyllinen. 80-luvulla ala-asteella muistan, kuinka opettaja jauhasi stenmurklan (korvasienen) myrkyllisyydestä ja kuinka sitä pitää ryöpätä ja ryöpätä ja ryöpätä.... Se jäi sitten päähän soimaan. Ihmettelinkin aina, miksi eräässä lastenlaulussa laulettiin "Moster Murkla, hon e snäll..." Niinku, että miten niin kiltti, jos on niin myrkyllinen, että pitää ryöpätä kahdesti? Kun en mä tajunnut, että ne on 2 ihan eri sientä, että murkla on snäll ja stenmurkla ei.
    Että näin, sienitietoisuuteni ei siis ole ihan paras mahdollinen (tunnistan kantarellin, herkkusienen ja kärpässienen, hahah).
    Joten kiitos tästä infosta, se saattaa nimittäin rikastuttaa makuelämääni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta, tämä sieni on helppo tunnistaa, satoa kai koko maassa mutta ei aina näin paljon kuin tänä vuonna.

      Ja maku on todella kiva ja pehmeä.

      Mua naurattaa nuo sun päähänistutetut murklajutut! vaikka ittekkin oon aina just sitö ihmetelly, että mikä ihmeen FALSE morel?

      Poista
  5. Ihana maitotyttö:) en ole koskaan syönyt saati nähnyt huhtasientä mutta aika jännän näköinen sieni tuo on:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kyllä helisemässä tuon tytön kanssa jo nyt!

      Huhtasientä käsittääkseni pitäis löytyä maailmalla kuivattuna aika yleisesti, siitä sun suunnasta nyt en tiedä kyllä. Pidä silmät auki!

      Poista