Story of my life

 Ai että niinkun lusikka väärinpäin? Ei voi kauhalla ottaa jne... Lusikka joka sopassa? Hopialusikka suussa? Viittaakko tämä kuva ylipäätään mihinkään?

Jos en nyt kumminkaan aloita -tapani mukaan, pitkän linjan tarinoijana - siitä kylmästä itsenäisyyspäivästä jolloin äitini minut pihalle punnasi Kauhavan punahirsisessä synnytyslaitoksessa, jossa myöhemmin yläasteikäisenä luki kyltti "Kauhavan putki".

Solidaarisuuden osoituksena tämä huomautus kuitenkin kaikille Suomen kätilöille ja jo edesmenneille että vielä toimiville synnytysyksiköille, joiden palveluja itsekin olen saanut pariin otteeseen käyttää. Ylilääkäri toivotti minut tervetulleeksi vielä kolmannenkin kerran, epäili, että sitten saataisiin jo ehkä normaali synnytys aikaiseksi. Kieltäydyin kunniasta jo heti kutsun saatuani ja kerrankin näytti olevan päätös joka on pidetty.

Mutta siis sitä minä vaan, että kuinka silloin yli 40 vuotta sitten joka kyläpahasessa oli synnytyslaitos ja nyt niihin ei kertakaikkiaan ole varaa?

Story of my life on kuitenkin tällä kertaa se, ihmestys ja kummastus, etten ole 4 ja puolen vuodenkaan bloggaamisen jälkeen oppinut tekemään muistiinpanoja resepteistäni. Kyllähän minä nyt määrät muistan ja ainekset nyt ainakin. Ennen vanhaan tarjoillessanikin jätin aina blokin* taskuun, muistin annokset paremmin ilman kuin että yritin saada selvää harakanvarpaistani.

Joten olkaa hyvä, kuvanmukainen superherkullinen arjen twist lohikeittoon. On siinä ainakin lohta, perunaa, kukkakaalia ja porkkanaa. Muistaakseni kookosmaitoa ja maustepuolella ehkä inkivääri, jeera, turmeric (Help, Merituuli, mikä se nyt olikaan?).

Oisko lehtipersiljaa tai korianteria?  Ei voi muistaa vaikka elokuussa tein.

No oli se ainakin hyvää.

*bloki (kirjoitetaankohan se edes nuan?) on tarjoilijan pieni muistilehtiö, joita käytettiin lähes 70 vuotta välirauhan solmimisesta. Nyt taitaa olla  elektroniikat lanteilla.

Maksimaalinen nautinto - Mikrosuklaakakku

Nyt korvat hörölle, kynä käteen ja sormi kaiken maailman sivumerkkausohjelmien painikkeille. Seuraa nimittäin upea, superhelppo, ravintolatason jälkiruoka, joka lennättää aterian päätteeksi syöjän 7. taivaaseen, ihan kuten jälkiruuan kuuluukin.

 

Sanoinko jo, että superhelppo?

 

Minä kävin siellä pilvien yläpuolella mökkihämärässä (tästä nyt kunnioitettava lukijani luet rivien välistä anteeksipyynnön kuvalaadusta) Maaningalla, kun ihana Au pair- poikani Jan (joka siis on nykyään kunnianhimoinen kokki Saksassa) loihti eteemme nämä yllätysjälkiruuat. Herkullinen vastapaistettu lämmin suklaakakku, valinnan mukaan joko mango-tai vaniljajäätelön kera. Juntimmat (=lue minä) ottaa tietysti molemmilla.

 

Mainitsinko jo, että älyttömän helppo?

Mikrosuklaakakku
9 annosta

3 munaa
100g sokeria
100g 73% tummaa suklaata
100g voita
50g vehnäjauhoja

Vaahdota munat ja sokeri kevyesti.
Sulata suklaa ja voi ja lisää muna-sokerivaahtoon. (Anna ehkä suklaavoin jäähtyä ihan pikku hetki.)
Sekoita mukaan jauhot.

Kaada seos voideltuun ja jauhotettuun posliinivuokaan, sellaiseen minikohokas, tai bruleevuokaan, siis korkealaitaiseen mutta pieneen annosvuokaan. Täytä vain 1/3. Pitäisi tulla n. 9kpl

Laita hetkeksi viileään odottamaan.

Päräytä vuoka kerrallaan mikroon, bofortit täysille ja jos sinulla on Pitec Microwelle Sunstar niin se on sitten 55 sekuntia. Ei se sinunkaan mikrosi varmaan paljon tosta heitä. Kakkunen jää tietenkin ihanan fondantmaiseksi sisältä.

Jos olet yhtään niin suloinen kokki kuin Jan (Er ist aber super süß!) niin olet kätkenyt jokaiseen kakkuun valkosuklaasydämen!

Kumoa kakku tarjoilulautaselle ja laita mukaan jäätelöä, marjat ja hedelmätkin maistuvat, tussaus tomusokeria vielä ja herkku on valmis.

Luxuspuuro

Luxus, tyylikkyys, hienovaraisuus, eleganttius, pehmeys ja eteerisyys eivät taida olla sanoja, jotka aivan ensimmäisenä liittää puuroon, vielä vähemmän tämän puuron keittäjään. Mutta sellainen puuro tästä vaan tuli. On siinä ripaus aitoutta ja rouheuttakin, joka on saattanut mukaan keittäjän kauhasta valahtaa. Lähtökohtana olivat Myllärin Luomu Iso Täysjyväkaurahiutaleet, jotka kyllä antoivat osansa myös tuohon rouheuteen, ne ovat nimensä mukaisesti isoja ja niistä valmistettu puuro sävyttyy kauniisti kypsän kaurapellon väreihin. Ja minä kun luulin, että kaurapuuro on harmaata. Myös maku erottuu edukseen. 

Miten sitten tehdään puurosta luksusta? En ole maailman puurobaareihin vielä päässyt, joten mieleni kulkevi aika perinteisiä puuroratoja. Halusin nyt tehdä selvästi arkisesta puurosta erottuvan luxuspuuron, joka on omialtaan vaikkapa viikonlopun brunssille. Luxuspuurostani saa helposti muokattua myös jälkiruuan, kunhan annoskokoa pienentää reilusti. Puuro kun on melko tuhtia vaikka perinteistä jälkiruokaa onkin.  

Puuron keittelin perinteisellä ohjeella käyttäen kulutusmaitoa nesteenä. Annoksen varsinainen juju on sen kanssa tarjottava kermajäätelö. Maitohan on perinteinen puuron kumppani ja niin myös marjat, tässä ne yhdistyvät uudella raikkaan pehmeällä tavalla, rouhea puuro kohtaa pehmeän jäätelön, jota mustikan lisäksi maustaa yllätyksellisesti timjami ja sitruuna, kuuma kohtaa kylmän sulaen suussa ihanaksi herkuksi.

Ja kaikkea ei aina tarvitse tehdä itse alusta asti. Varsinkaan jos ei omista jäätelökonetta, eikä ole aikaa käydä vatkaamassa jäätelötekelettä pakastimessa useaan otteeseen. Jäätelöllä on kiva leikitellä ja se onnistuu helpoiten ostamalla paketti jotain hyvää kermajäätelöä, antamalla sen sulaa noin pehmistuntumaan ja maustamalla sen juuri niin villisti kuin haluat. Sitten jätski vain takaisin pakkaseen. Ja ei, ei siihen muodostu mitään jääkidettä kuten kerran sulaneeseen jätskiin.

Luxuspuuro timjami-mustikkajäätelöllä
4 annosta

4-5 dl Myllärin Luomu Isoja Täysjyväkaurahiutaleita
 1 l kevytmaitoa
ripaus suolaa

Valmista puuro pakkauksen ohjeen mukaan eli sekoita hiutaleet maitoon ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä hiljalleen 7 minuuttia välillä sekoittaen. Hauduta vielä kannen alla 3 minuuttia. Mausta suolalla.

Timjami-mustikkajäätelö
(annoksesta tulee reilusti jäätelöä, sitä jää n. 1/3, mutta kätevintä on tehdä herkkua heti koko litrasta.)

1 l kermajäätelöä
200g kotimaisia mustikoita
1/2 sitruunan mehu
1 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna

Anna jäätelöpaketin pehmetä huoneenlämmössä 15min tai kunnes jäätelö on juuri ja juuri sekoitettavan pehmeää. Siirrä jätski pahvikuorista kannelliseen pakastimenkestävään rasiaan ja sekoita mukaan huolellisesti mustikat, timjami ja sitruunamehu. Mustikoita ei tarvitse muussata, ne kyllä rikkoutuvat sopivasti sekoittaessa. Laita astiaan kansi päälle ja anna olla pakastimessa vähintään 4 tuntia.

Esille laittaessasi annostele lautaselle kuuma puuro, tee keskelle kolo jäätelölle ja pyörittele jäätelöstä pallo. Komian tähären voit ripotella annoksen päälle vielä muutaman timjaminpalan.

Luxusaamiainen tai -brunssi ei paljon muuta tarvitse. No ehkä lopuksi pieni kahvi tai kupillinen lempiteetäsi.

Ja sitten kun sulla on sitä jäätelöä valmiina pakkasessa, niin ei ole temppu eikä mikään lisätä jäätelökauhallinen puuroannoksen päälle arkenakaan. Saattaa olla vaikka maanantai pelastus!

Osallistun reseptillä Myllärin Puuro on Pop - blogihaasteeseen. Myllärin toimitti annoksen kaurahiutaleet.

Ruokaverstas, Seinäjoki, GO, GO, GO!

Ihana huomata, että myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella järjestetään hienoja, kiinnostavia ruokatapahtumia. Haasteena taitaa olla joskus tiedonkulku ja siksipä minäkin mainostan teille lähiseutujen asukkaat nyt tosi mielenkiintoista tapahtumasarjaa.

Ruokaverstas tuo Helsingissä jo vuosia kokoontuneen Molekyyligastronomia<http://molekyyligastronomia.fi/> -klubin konseptin Seinäjoelle perustajansa Anu Hopian johdolla. Ruokaverstas on emoklubinsa tavoin avoin tapaaminen kaikille ruoasta kiinnostuneille.  Klubitapaamisissa keskitytään tarkastelemaan ruokaa, ruoanlaittoa ja ruoasta nauttimista sekä luonnontieteelliseltä että gastronomiselta kantilta.  Ruokaverstaita on tänä syksynä tulossa kolme, joissa teema on rakennettu joka kerralle eri kumppaniyrityksen toiveiden mukaan. Ruokaverstaan tavoitteena on koota yhteen yritys, tutkijat, opettajat, kuluttajat ja elintarvikealan opiskelijat, ja pyrkimyksenä on aktivoida jokaisen omaa oivaltamista. Mukana hankkeessa ovat SeAMKin lisäksi Ruralia instituutti ja Turun yliopisto.


  *  I Ruokaverstas tiistaina 16.09.2014, kello 18 alkaen, Ravintola Prikka: Kastikkeen rooli annoksessa, kumppanina Etelä-Pohjanmaan keittiömestarit.
  *  II Ruokaverstas 1.10.2014 : Gluteeniton hapanleipä (yrityskumppani Pirjon Pakari, paikka Itikanmäki, tarkemmat tiedot seuraavassa viestissä)
  *  III Ruokaverstas (lokakuun lopussa 2014): Tärkkelyksen kemiaa (yrityskumppani Finnamyl, paikka Itikanmäki, tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin)


Tiistaina 16.9. perehdymme kastikkeiden makujen hienosäätöön Etelä-Pohjanmaan keittiömestareiden parissa ravintola Prikassa. Kysyä voidaan: Miksi suola tekee kastikkeesta makeamman? Onko suuruksella väliä? Ja maistamaanhan kaikki pääsevät – sekä antamaan arvionsa eri versioista. Kastikkeiden maailmaan voi perehtyä lukemalla kastikepostauksen blogisivultamme<http://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-seinajoella/>, johon lupaamme alustustekstin 8.9. mennessä.

Jos kiinnostuit, valitse itseäsi kiinnostava aihe, ja ilmoittaudu mukaan sähköpostilla laila.matikainen (at) seamk.fi
Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta järjestelyjen vuoksi pyydämme sitovaa ilmoittautumista.

Itse aion osallistua innolla aikataulujen salliessa. Tilaisuudet ovat siis avoimia ihan tavallisille kuluttajillekin. Kun olen tarkastellut ruokaa yleensä aina tuosta gastronomisesta näkökulmasta, tutkimusprofessori Anu Hopiaan tutustuttuani on minulle avautunut ihan kokonaan uusi maailma luonnontietellisen lähestymistavan ansiosta. Minäkin luulin, etten voisi vähempää kiinnostua jostakin molekyyligastronomiasta, mutta takaan ja vakuutan, että  sieltä avautuu aivan huikean mielenkiintoinen, mutta silti käytännönläheinen perspektiivi. Ja Anu osaa esittää ja kertoa asiat käytännönläheisesti (ja niin että minäkin ymmärrän.)

Siispä ilmoittautumaan, saadaan jatkossakin sitten elämää tällä saralla. Ensi tiistaina Pohjanmaan Keittiömestarit mukana tutustuttamassa kastikkeiden saloihin. (Ravintola Prikka sijaitsee muuten Framissa).

Nähdään siellä!

Pieni ihminen, suuri hävikki

Kuluttajaliiton johdolla vietetään tällä viikolla 8-14.9.2014 Hävikkiviikkoa, jolloin meitä kaikkia pyydetään kääntämään katseemme kohti omaa napaa ja seuramaan hukkaan heittämämme ruuan määrää ja ennen kaikkea sitä, voisiko asialle tehdä mitään. Asia on tärkeä, tarkastelipa sitä sitten globaalisesta näkökulmasta; ruoan tuotannosta ja sen riittävyydestä, hiilijalanjäljistä ja muista koko palloomme vaikuttavista tekijöistä tai yksittäisen perheen/yksilön kannalta, jolloin asiaa huomioimalla voi saada suuria muutoksia aikaan, jotka tuntuvat aivan siellä oman kukkaron pohjassa.

Me ruokabloggaajat olemme jo useamman vuoden pitäneet yllä keskustelua asiasta ja liittäneet postauksiimme Hävikistä herkuksi- logoa, jotta muutkin löytäisivät inspiroivat ideamme.

Itse olen näemmä ollut hävyttömän laiska tuota logoa lisäämään, vaikka arkisissa ruuissa tähteiden jatkojalostaminen ja  hiukan nahistuneiden tuotteiden käyttäminen on tuttua puuhaa meidänkin keittiössä.

Millä keinolla itse taistelen hävikkiä vastaan?

1. Ostojen suunnitelmallisuus. Tiedä kauppaan mennessäsi mitä aiot ostaa. Älä osta ruokaa varmuuden vuoksi mieluummin hiukan yli sen mitä tarvitset. Usko pois, kyllä se riittää. Aivan varmasti riittää.

2. Käytä pakastinta. Pakasta tähde-annokset välittömästi tai valmista esim. vain puolet kanafileistä ja pakasta toinen puoli raakana muuta ruuanlaittoa varten. Kana ja jauheliha nopeasti käyttöön otettavia raaka-aineita pakkasestakin.

3. Inventoi. Käytä sitä pakastinta. Tarkasta säännöllisin väliajoin mitä siellä on, ota käyttöön tai suunnittele joka viikko ainakin pari ateriaa perustuen pakkasen antimiin. Inventoi myös ruokakomerosi ainakin joka toinen kuukausi. Älä anna jauhojen, ryynien ja muiden nyssyköiden vanheta vaan anna niiden toimia pohjana viikon ruokalistalle. Sama pätee myös jääkaapissa lojuviin maustekastikkeisiin ym. oliiveihin.

4. Mikäli virhearviointeja on sattunut, on monia tuotteita mahdollista käyttää päiväysmerkinnän jälkeen. Aistinvaraisen tarkistuksen perusteella rohkeasti käyttöön esim. päiväysvanhat hapanmaitotuotteet ja kerma. Avaamattomina ne säilyvät yllättävän pitkään. Vanha maito on omiaan pullaan, sämpylöihin, lettuihin, pannareihin.

5. Kuivata leipä (ennen kuin se homehtuu) krutongeiksi, korppujauhoiksi tai vaikka hevosille(meillä). Ei niin tuore leipä käy mainiosti panzanellaan, lämppäreiksi, fondueseen (tokihan teillä syödään viikottain juustofondueta?).

6. Raasta juustonkannikat ja pakasta.

7. Keitä tai paahda jo hiukan nahistuneet vihannekset, soseuta keitoiksi tai käytä leipätaikinaan, kuten myös puuronloput, muusit yms.

8. Anna ruokavarastojesi inspiroida. Mikään ei ole ihanampi kuin tunne, että loihdit perheellesi aterian "tyhjästä".

9. Kaikki kiteytyy ehkä kahteen sanaan: SUUNNITTELE ja INSPIROIDU.

Voin rehellisesti sanoa, että keittiössäni toteutetaan jokaista edellä mainittua kohtaa... Ehkä noin 50%. Paljon on parantamista vielä, hyvä tahto ja tietoisuus asioista  siloittavat matkaa kohti hävikittömämpää elämää. Tässä asiassa kunnostautuminen on ehkä helpoin tapa tuntea itsensä HYVÄKSI IHMISEKSI.

Lukuun ottamatta  ehkä niitä hetkiä, kun huomaat, että olet pitkällä aikavälillä tehnyt jotakin oikein (aamun karjuntasessiosta huolimatta) kun Urho10v. tulee halaamaan sanoen : " Äiti, en tiedä miks,  mutta mun vaan tekee mieli halata sua KOKO AJAN!" (tapahtui eilen).

Sellaiset hetket tallennetaan sydämeen ja tutkiskellaan niitä silloin kun Maitotyttö3v huutaa: "Sitten mä sanon sua äiti ruipelopaskaksi!"

Älkää järkyttykö. Niin se sanoo kiljuu. Oikeasti.

FLÄSKIPANNU

Tulin juuri Turkista.  Lomalla - kuten kuuluukin - söin hyvin (ja usein) ja nautiskellen Anatolian kukkuloiden keittiön herkuista.

Sattuneesta syystä on nyt sitten hiukan possuvaje, joten mikäpä ihanampaa kuin julkaista tämä Lihaa parhaimmillaan -reseptikilpailuun osallistuva sikamaisen yksinkertainen ja mehevä possuresepti. Minulla oli Kotitila.fi lähettämä possun luullinen paahtokylki pakkasessa ja yhdistin sen syksyn kotimaisten juuresten kärkikaksikkoon, punajuureen ja kyssäkaaliin sekä metsästä hakaistuihin voitatteihin tällä lailla pyttipannumaisesti. Sieninä voit toki käyttää mitä tahansa tattia tai vaikka suppilovahveroita.

Sianliha pääsee oikeuksiinsa kun se sivellään hunajan ja sinapin sekoituksella ja paahdetaan uunissa. Leikkasin palasta siivuja jotka sitten vielä rapeutin pannulla. Ihanan muhevan juureva annos!

FLÄSKIPANNU
4:lle

n. 800g pala Leppälän tilan luomupossun paahtokylkeä (luulla)
2 rkl hunajaa
2rkl dijon-sinappia
suolaa, pippuria

1 kyssäkaali
2 punajuurta
1 sipuli
5dl puhdistettuja, pilkottuja tuoreita tatteja
2 valkosipulinkynttä
suolaa, pippuria
voita,
timjamia. lehtipersiljaa
4x 1 keltuainen tarjoiluun

Ota (sulanut) paahtokylki huoneenlämpöön tasaantumaan pari tuntia ennen aloittamista.

Suolaa ja pippuroi lihan pinta ja paista pinnat kiinni kuumalla pannulla. Sekoita hunaja ja sinappia ja sivele possun päällypuoli tahnalla. Anna paahtua 200 uunissa n. 25 minuuttia.

Valmista sillä aikaa juurekset ja sienet. Kuori ja kuutioi kyssäkaali ja punajuuret sekä pilko sipuli. Kuumenna  reilu nokare voita kahdella paistinpannulla, lisää mukaan pari timjaminoksaa sekä pilkotut valkosipulinkynnet. Paista keskilämmöllä toisella pannulla punajuuret ja toisella kyssäkaali, sienet ja sipuli, niin että juurekset jäävät mukavan napakoiksi. Mausta suolalla ja pippurilla ja yhdistä samalle pannulle. Kun paistat punajuuret omalla pannulla, vältyt vaaleanpunaiselta annokselta.

Leikkaa levänneestä paahtokyljestä siivuja ja paista niihin rapeat paistopinnat pikaisesti. Kokoa annokset vaikka pieniin valurautapannuihin munankeltuaisen ja persiljasilpun kera.

Postauksen lihan sponsoroi kotitila.fi

Lohta Artesan

 

Olisi kiva päästä käymään Pariisissa. Chilessä käyminen olisi jo ihan unelmien täyttymys. Molemmat matkat ovat tarjolla, mikäli äänestät annokseni kolmen parhaan joukkoon Cono Sur- viinikisassa. Sitten on reseptini enää vakuutettava chileläinen keittiömestari ja saisitte alkaa jännittää kanssani Pariisin finaalia, jossa Suomen edustaja kohtaa Ruotsin ja Irlannin  edustajat pääpalkintona viinimatka Chileen. Myös äänestäjien kesken arvotaan kaksi 100 euron matkalahjakorttia.

 

Cono Sur Bicicleta Riesling tai Pinot Noir olivat viinit, joihin osallistujien tuli laatia pääruokaresepti. Cono Sur- viinit  tulevat Chilen eteläisimmästä kolkasta ja tilalla yhdistetään viininteon traditiot uusimpaan teknologiaan innovatiivisesti ja ympäristöä kunnioittaen.

“The success of Cono Sur lies in understanding the origin of New World wines: expression of soil and climate melded with intense aromas of the fruit, yielding the elegance and concentration of full, fresh and well-balanced flavours.”

Täydellinen kumppani Rieslingille ei hivele ainoastaan makuhermoja, vaan  kunnioittaa Cono Surin keskeisiä arvoja reseptissä, jossa käsin rakkaudella valmistettuihin, uunilämpimiin leipäsiin kiedotaan mustaksi hiillostettu aromikas lohi yhdessä raikkaan kaali-omena slawn,  vahvasti juurevan punajuuricremen ja kermaisen avokadojogurtin kera. Tunnet annoksen painon kädelläsi, näet sen luonnolliset, mutta kirkkaan rehevät värit. Yksinkertaiset, mutta intensiiviset maut yhdistyvät viileän Rieslingin kanssa kunnianosoitukseksi Uuden Maailman viinille ja viinintekijöille. Puhtaudella, innovatiivisuudelle ja tasapainoisille mauille.

La bicicleta se ha transformado en un ícono que representa un homenaje a sus trabajadores, al compromiso de Cono Sur con el desarrollo de una viticultura de excelencia y respeto por el medioambiente.

Bicicleta, polkupyörä, on nimi pullon kyljessä. Se on omistettu viinitilan työntekijöille, jotka kulkevat ympäristöystävällisesti viinitarhoilla polkupyöriä käyttäen. Samaan tapaan yksilöllistä, maanläheistä annosta lähdin hakemaan toteutuksessani:
 

 

LOHI ARTESAN
4 :lle
Ota uunilämpöinen leipänen lautaseksi, asettele sille kourallinen kirpeän raikasta kaali-omena slaw:ta ja pintahiiiltynyt , sisältä mehukas lohitanko. Viimeistele annos reilulla kädellä avokado-tillijogurttia ja punajuuricremeä. Taita puolikuuksi ja nauti mutkattoman herkullisesta ateriasta, jonka kruunaa huurteisen kylmä lasillinen Cono Sur:in Bicicleta Rieslingiä

Hiiltynyt lohi
500g lohta fileenä
1 rk savusuolaa
2rkl oreganoa
2 rkl kirveliä
2 tl savupaprikaa
2tl jeeraa
2tl valkosipulijauhetta
1 tl jauhettua mustapippuria myllystä

Poista fileestä nahka ja leikkaa lohi pituussuunnassa kahdeksaan n.2cm leveään palkkiin. Yhdistä kaikki mausteet ja kierittele palat mausteseoksessa. Pariloi kuumalla pannulla tai grillissä ilman rasvaa niin että paistopinnat alkavat mustua.

Leipäset
3 dl lämmintä vettä
1/2 pussi kuivahiivaa
2 dl täysjyvävehnäjauhoja
n.5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
2tl sokeria
0,5 dl sulatettua voita

Sekoita veteen hiiva, suola, sokeri ja täysjyvävehnäjauhot. Alusta mukaan vehnäjauhot vähän kerrallaan, että saat sopivan pehmeän taikinan. Vaivaa mukaan lopuksi sulatettu voi ja vaivaa taikina palloksi. Jätä nousemaan ½ h leivinliinan alle.

Vaivaa taikina tangoksi ja jaa se 8 osaan. Pyörittele palat pulliksi, painele ensin kädellä litteiksi jauhotetulla alustalla ja kauli sitten ohuiksi lätyiksi. Paista keskilämmöllä molemmin puolin ilman ravaa joko paistinpannulla tai grillissä pizzakiven päällä. Leivät ovat valmiita kun niihin ilmestyy hiukan tummia pilkkuja. Kääräise lämpimät leivät ensin muovipussiin ja sitten leivinliinan sisään.

Kaali-omena slaw
6 dl varhaiskaalta suikaloituina
1 granny smith -omena kuorineen raastettuna
1 dl tuoretta minttua silputtuna
0,5 dl tuoretta korianteria silputtuna
½ sitruunan mehu
1 rkl sokeria
1 tl suolaa

Sekoita kaikki aineet kulhossa ja anna maustua ja vetäytyä jääkaapissa ainakin tunti.

Avokado-tillijogurtti
2 avokadoa
1 dl luonnonjogurttia
1 dl hienonnettua tilliä
1 limen mehu
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
Soseuta avokadon hedelmäliha ja muut ainekset tahnaksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Punajuuricreme
150g kypsäksi keitettyä kuorittua punajuurta
1 dl ranskankermaa
1 dl tuoretta basilikaa hienonnettuna
suolaa, mustapippuria

Soseuta kaikki aineet sauvasekoittimella tahnaksi ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

Olen niin iloinen tästä annoksesta, siitä välittyy käsintehdyn kotikutoinen leima yhdistettynä elämäniloa pursuavaan värikkyyteen. Siinä on kaikki mitä hain tätä annosta suunnitellessani.

Kaikista, kaikista tärkeimpänä tekijänä kuitenkin maku. Luulen ettei Bicileta Rieslingille kerta kaikkiaan voi löytää parempaa kumppania!

 

Muista siis käydä äänestämässä 22. 9 mennessä annostani tai jotakin muuta upeaa suomalaisen bloggajan annosta. Äänestä KLIK. (Reseptini on alimpana oikealla, Lohta Artesan, ja äänestää voit kilpailussa vain kerran yhtä reseptiä)

 

 

Kiitos paljon! Ja pitäkää peukkuja!