1. Eväsleivät
Älä unohda eväitä. Tänä aamuna kuvan sämpylät nautitaan junassa välillä Seinäjoki- Turku kun Iso-Hoo matkaa telakalle viikkotöihin. Toinen nautitaan ennen Tamperetta kun kaivan omani junassa esiin, matka on lyhyt, mutta junaeväät vaan on niin ihania. Lauantaina kävin sienimettällä ja kuinka kaipasinkaan evässämpylöitä, tyhmä minä kun en hoksannut eväitä ottaa.
Näihin sämppäreihin tuli uutta twistiä tekotavasta. Täytteitä voit vaihdella oman maun mukaan, mutta näin tuli hyvä. Unohdin aikomani punasipulin ja luulen, että keitetty kananmuna olis kova juttu. Nämä sämpylät saa kernaasti tehdä valmiiksi jo edellisenä iltana ja antaa tekeytyä piene painon alla jääkaapissa.
Täytetyt evässämpylät
Iso tuore sämpylä
sulatejuustoa
kinkkua,
meetwurstia*
juustoa
oliiveja
aurinkokuivattuja tomaatteja
Leikkaa sämpylään kansi. Kaiva pehmeää sisustaa pois reilusti. (Ylijäämän voit kuivattaa korppujauhoiksi tai tehdä vaikka panzanellasalaattia tai laittaa lihapullataikinaan) Painele pohjalle sulatejuusto, levitys käy kätevästi pikkulusikalla. Lado sitten ainekset kerros kerrokselta; kinkku, meetwursti, juusto, pieneksi pilkotut lempioliivit ja aurinkokuivattu tomaatti, lopuksi jotain vihreää, kansi päälle, kääri kelmuun ja kevyen painon alle jääkaappiin. Mulla oli piripiri- täytteisiä oliiveja, joista tuli mukavaa väkevyyttä.
( *Meetwursti oli Kotivaaran ihanaa lisäaineetonta ja leppäpuilla uunissa kauan kypsytettyä metukkaa Sinivalkoinen jalanjälki kampanjan hengessä.)
2. Pihlajanmarjat
Tänä syksynä pihlajanmarjoja on enemmän kuin koskaan, ne ovat punaisempia ja pulleampia kuin yleensä. Niitä on sitäpaitsi helppo ja nopea kerätä terttu kerrallaan. Pihlajanmarjoista saa upeimmasta upeinta hyytelöä riistan kera tarjottavaksi, se sopii myös hilloksi vaikkapa omenoiden kanssa, muistan siitä tehdyn vispipuuroakin ja itse epäonnistuin viime syksynä Kettukarkkien teossa. Tänä vuonna kokeiluun menee Pohjolan kaprikset; kuinka mielenkiintoinen resepti.
Pihlajanmarjoja kerättiin tyttövoimin, Elli-serkku pääsi kuvaan, koska Maitotyttö kieltäytyi yhteiskuvista ko. marjojen kanssa. |
Salaa kuitenkin nappasin.... |
3. Syksyn sato ja säilöntä
Vielä riittää metsässä myös puolukkaa ja karpaloakin, ken sitä onnistuu löytämään. Ja sieniä niitä ihania. Opetin lauantaina itselleni uuden herkullisen tuttavuuden, kehnäsienen. Niitä nimittäin riittää vissiin metsässä kuin metsässä. Minua kun jostakin syystä esim. herkkutatit ilmeisesti maastoutuvat lähelläni, en niitä ainakaan koskaan löydä. Rouskut ovat paljon rohkeampia
Meillä on pakastus se käytetyin säilöntämuoto. Orthexilta löytyy kotimaassa valmistetut pitkäikäiset pakastusrasiat. Niiden kannet sopivat keskenään eri kokoihin, ja ne on helppo avata sormikolon ansiosta. Rasioiden reunat on tyylikkäästi pyöristettyjä, mutta sekin on tutkittu, että silloin ruoka pakastuu nopeammin kuin terävissä kulmissa! Orthexin suomalaiset tuotteet mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa.
4. Perhe.
Siksihän sitä jaksaa. Myös ihanaa odotusta, ensi viikolla sisarukseni tekopoikineen kaikkineen kokoontuvat veljenpojan ristiäisiin. Kakkua siis tiedossa.
Ja minä, zerocolan juoja ostan jääkaappiin varastoon oikeaa Cokista, koska se on siskoni ja veljieni valinta.
Sinebrychoff on yksi Sinivalkoinen jalanjälki kampanjayrityksestä.
Hyvien oluiden ja ihanien hevosten lisäksi yritys on tunnettu myös maailman tunnetuimman tuotemerkin Coca-Colan sopimusvalmistajana. Suomalainen cokis siis valmistetaan ja pullotetaan Keravalla.
5. Robin.
Se nyt vaan on niin ihana. Parasta just nyt. Viime keväänä Maitotyttö kyseli josko pääsisi Tsiigin korsettiin, viime viikolla kysymys kuului koska pääsee Robinin Geigalle....
Ihana Robin on myös yksi keulakuvista Sinivalkoinen jalanjälki kampanjassa.
Haastamme mukaan sinutkin. Suosimalla suomalaisia tuotteita luodaan lisää työpaikkoja Suomeen!
Yhteistyössä Suomalaisen Työn Liitto |