Grillibataatti on niin kaunis !

Tuo oranssi väri on juuri omialtaan loppukesän ja alkusyksyn grillauksiin. Bataatti on harvoin nähty vieras meidän grillissä, varmaan superpehmoisen koostumuksensa vuoksi, olenko pelännyt vaikeaksi grillattavaksi. GoodFood 07/2013 -lehti sai minut testaamaan uutta reseptiä, ja siitä tuli oitis aivan suosikkiykköslisuke liharuokien kylkeen. NaapurinUllakin hurmaantui täysin, toisin kuin NaapurinVesa, joka pahoitteli, ettei vain millään osaa herkistyä makeille mauille muuta kuin jälkkäreissä. Ja näin puhuu mies joka maistamatta lisää salami-aurajuuston päälle reiluhkolla kädellä suolaa. Että en minä kovin paljon ottanut itteeni.

Grillibataatin todellinen kruunu oli itseasiassa chipotle-maustevoi, savuisen tulinen chilivoi on täydellistä pehmeänmakean bataatin päällä. Ja sisällä. Kaikkialla.

Ainoa ongelma reseptissä on oikeastaan bataattien hervottomat koot, olisi kiva tehdä jokaiselle oma bataatti uuniperunan tapaan, mutta meillä saatavat ovat yksinkertaisesti liian suuria siihen. Esikypsensin omani kokonaisena ja suurimman laitoin 4 osaan, hiukan pienimmän puolitin ennen grillausta.

Grillibataatti ja Chipotle maustevoi

Kokonaisia bataatteja ruokailijoiden määrän mukaan

maustevoi n. 6:lle
150g voita huoneenlämpöisenä
2 valkosipulinkynttä murskattuna
pari chipotle-chiliä (chipotlechili-tölkistä katso kuva, saa nykyään marketeista)

Laita bataatit uuniin kokonaisina 225 asteeseen ja paista pehmeiksi, koosta riippuen 30-60 min.Tämän voit esivalmistella jo hyvissä ajoin. Grillatessa sitten grillaat puolitetut tai 4 lohkotut bataati kuorineen kuumiksi.

Maustevoin saat yksinkertaisesti surauttamalla kaikki aineet tahnaksi sauvasekoittimella. Kääri sitten pehmeä tahna muovikelmun sisään ja muotoile tangoksi, anna kovettua pakkasessa tai jääkaapissa.

Tee kuumiin, grillattuihin bataatteihin viillot ja täytä ne kylmällä maustevoilla. Siis runsaalla kädellä, tähän tulee nimittäin himo. Varmista, ettei seurueessa ole syöjiä, jotka eivät koe makeita makuja omakseen pääruoka-annoksissa. Syö heidänkin osuutensa.

No nyt on Fresh!

Mä oon kuulkaa syönyt viikon lounassalaatteja! Fresh Servant kutsui muutamia ruokabloggaajia (Keltaisessa keittiössä, Tyrniä ja tyrskyjä, Jotain maukasta) ja julkkiksia (Pipsa Hurmerinta, Lotta Backlund ja Saija Palin) tutustumaan salaattivalikoimaansa ja lähetti kotiin kymmenen erilaista salaattiannosta. Täytyy tunnustaa, että en ole ostanut lounassalaatteja, kotona ollessa se nyt tuntuu vain jotenkin hassulta (luterilainen ajatusmaailma"Jokainen salaatinlehti on sinun itsesi repimän..." jyllää). 

Avoimin mieli ja tyhjin vatsoin, lähdin innolla kuitenkin maistelemaan salaatteja.Yllättävää itselleni oli, että niistä oikeasti tuli täyteen ja että annokset maistuivat nimensä mukaan tosi tuoreilta. Lemppareitani olivat mm. lohi ja katkarapucesarsalaatit.

Maisteluun oli myös lisätty hiukan haastetta. Meidän tulisi tuunata joku salaateista uuteen muotoon yhdistämällä se muihin raaka-aineisiin. Ehkä vaikein haaste ikinä!

Tiesin heti Fresh-tuoteperheeseen tutustuttuani, että vaikka sainkin vapaat kädet tuunata salaattia mieleni mukaan, halusin säilyttää ehdottomasti sen parhaimmat ominaisuudet. Helppous, nopeus, kätevyys. Tuunaus pitäsis olla helposti toteutettavissa ja se pitäisi olla myös mukaanotettavissa, vaikkapa kesäiselle retkelle raikkauden siitä kärsimättä. Ehdottomasti halusin ekologisesti hyödyntää kaikki salaattipakkauksessa olevat raaka-aineet mielekkäällä tavalla ja siten, että ne kätevimmin todella onnistuvat pakkauksen avulla, ei irtotavaroina ostelemalla.

Rakastan aitoa meksikolaista mexmexiä ja myös amerikkalaistyylisempää texmexiä. Siksi kana taco -salaatti päätyi itsestään selvänä valintana tuunauksen alle. Herkullisen salaatin tuunasin vielä paremmaksi lisäämällä mukaan meksikon makuja: avokadoa, tomaattia, punasipulia, korianteria ja limeä. Tortilloista tein syötävät tarjoiluastiat, jotka on helppo valmistaa etukäteen. Voit ottaa Fresh-salaattirasian, tortillakupit ja muut aineet sekä veitsen vaikkapa piknikille, jossa näyttävästi valmistat salaatin pilkkomalla kasvikset ja jakamalla ne salaattikippoihin yhdessä Fresh-ainesten kera. Juustokastike ei ole pakollinen, mutta se tuo mukaan hiukan tulisuutta ja on sitä paitsi sairaan hyvää. Sen voi valmistaa etukäteen kunhan et jämäytä sitä kylmälaukkuun.

Lopputuloksena ihanan herkullinen ja näyttävä ateria pienemmälläkin porukalle helposti.

Hetkessä tortillakipot
2:lle

Ihana piknikeväs tai vähän spesiaalimpi lounashetki

•Fresh LounasHetki kana-tacosalaatti
•2 isoa maissi-vehnätortillaa
•1 iso tomaatti
•1 avokado
•½ punasipuli
•½ limen mehu
•1 dl tuoretta korianteria

Juustokastike
•1 pkt cheddar sulatejuustoviipaleita
•1 tlk ranskankermaa
•1 dl jalapeñoviipaleita silputtuna

Etsi molemmille tortilloille n. murokokulhon kokoinen uuninkestävä kulho ja painele lätty kulhon pohjalle niin, että siitä muodostuu kuppi. Paista 175 asteisessa uunissa n. 8 min. Irrota varovasti jäähtymään ritilälle.

Kuori ja viipaloi sipuli mahdollisimman ohuesti, silppua korianteri, kuutioi tomaatti sekä kuorittu avokado. Purista avokadon päälle limemehu. Sekoita ainekset yhteen Fresh-salaatin(salaatti, maissi, kurkku, juusto, kana) ja – salaatinkastikkeen kanssa.

Valmista juustokastike sulattamalla juustoviipaleet pienellä lämmöllä ranskankerman kanssa pienessä kasarissa. Lisää silputtua jalapeñoa maun mukaan.

Kokoa salaatti syötäviin tortillakippoihin jakamalla pohjalle salaattiseos, jonka päälle valutat juustokastikkeen ja ripottelet lopuksi Fresh-salaattipakkauksessa olevan tortillasipsipussin.

Voit valmistaa samaan tyyliin myös pikkutarjottavat vaikkapa illanistujaisiin puolittamalla tortillat ja paistamalla ne muffinssivuoan pohjalla pikku kipoiksi.

Voit valmistaa samaan tyyliin myös pikkutarjottavat vaikkapa illanistujaisiin puolittamalla tortillat ja paistamalla ne muffinssivuoan pohjalla pikku kipoiksi.. Puolita  tortillalätyt, niin ne ovat juuri sopivan kokoisia muffinssipellille.

En todellakaan panisi pahakseni, mikäli joku pakkaisi picnikkorin ja veisi mut näillä eväillä kesäretkellä. Lisäksi mukaan vain juomaa ja jälkkäriksi vaikka muutama mansikka. Tai ehkä kirsikoita.
Sitä odotellessa, hop, hop kamppanjasivuille, josta löytyvät kaikkien osallistujien ihanat herkut. Sieltä käsin pääset myös äänestämään suosikkiasi tykkäämäällä FB:n kautta.

Kampanja on toteutettu yhteistyössä Fresh Servant Oy:n kanssa, joka valmistaa mm. Fresh Hetki -lounassalaatteja. Yhtiö toimii Pietarsaaresta käsin, joten meikäläisellehän tämä on varsinaista lähiruokaa!

Elokuva-illan Tex-Mex pelastus

Varmaan kaksi asiaa mitä en saa suustani ulos. Toinen on  "Moi!" ja toinen on "leffa". Tämäkin otsikko olis huomattavasti enemmän menossa mukana, jos se olisi "leffa-ilta". Mutta kun en puhu noin, en saa kirjoitettuakaan noin. Erikoinen, mutta jatkuva vika. Ja ettei kukaan ymmärrä nyt väärin, niin toki tervehdin ja hyvästelen ihmisiä koko ajan, mutta moi sanomanani tuntuu vaan aivan teennäiseltä.

Mutta suuhun sisään tunkemisella, sillä ei tunnu olevan mitään rajaa. Joten vuoden ensimmäinen postaus sijoittuukin kulinarismin huippuhetkien sijaan enemmän mättölinjalle. Mutta sillekkin on oma paikkansa.

Tutummat varmaan ovat havainneet viehtymykseni meksikolaiseen keittiöön. Joskus jenkkivuosi  (jenkki ja kaikki sen muunnannaiset, olen vasta hiljattain pystynyt käyttää sanaa muusta kuin purukumista puhuttaessa) kuitenkin nostaa päätään ja  käännyn sumeilematta Tex-Mex: in puoleen. Koska sillekkin on paikkansa.

No Tex-Mex tyyliin on tullut tehtyä aina samat monenlaiset nachot, tacot ja tortillasalaatit. Siksi iskinkin heti silmäni näihin Pioneer Womanin Easy Green Chile Enchiladoihin, pikkuisen vaihtelua.

Mikä parasta. Voi ostaa kaikki tavarat valmiiksi etukäteen varalle, että sinulla on sitten kun himo iskee, tai voit loihtia tyhjästä herkut kun luulet, että sinulla ei ole mitään kivaa syöpöteltävää ja se hyvä elokuvakin olis tulossa tv:stä. Poikkeuksena ehkä juusto ei säily forever, mutta senkin voi raastaa ja pakastaa vaikka etukäteen, jos juusto on harvinainen näky jääkaapissasi. Ja  jos  himo iskee yllättäen, viittä vaille elokuvan alkua, ei hätää, et missaa kun ekat 5 minuuttia, koska näiden teossa ei mee kun 10 minuuttia.

Ja ohjettahan joutuu aina vähän soveltamaan, pääasia on, että ostat niitä pieniä maissitortilloja, jotka siis ovat pelkkää maissia ja siten myös gluteenittomia. Näitä löytyy kyllä molemmista valtamarketeista, mutta ainakin Cittarissa ne löytyvät Tex-Mex osaston sijaan gluteeniton tuote -hyllyvälistä, mikä on aivan idioottimaista.

Ongelmaksi jää vielä nimi, enchilada kun on käsittääkseni aina rullattu ja esim tostadat rapeita...

Tex-Mex  tortillat  uunissa

paketti pieniä pehmeitä maissitortilloja (2-3 per syöjä)
1 prk Salsa Verde kastiketta (Pirkka, mieto)
1 prk siivutettuja vihreitä chile tai jalapenoja
1 sipuli
voita
juustoa raastettuna (esim goudaa ja kypsynyttä cheddaria puolet ja puolet)
1 purkki lemppari valmissalsaasi (Old El Paso thick and chunky on mun)
ranskankermaa tai kermaviiliä

 Ja aloituksesta 10 minuuttia voit aloittaa televisionkatseluherkuttelun!

Ajastin siis päälle.

Laita  uuni 225 asteeseen. 
Kaada salsa verde kasariin kuumenemaan ja hienonna maun mukaan (kourallinen) jalapenoja mukaan.
Silppua sipuli ja laita voinokareeseen hiljalleen kuullottumaan ja pehmenemään.
Raasta Juustot
Avaa salsa ja kermaviili.
Levitä tortillat uuninpellille leivinpaperin päälle ja ripottele jokaiselle juustoraastetta.
Tuikkaa uuniin kunnes juusto sulaa.
Sitten vaan joka tortillan päälle ensin sipulia, sitten salsa verdeä, sitten punaista salsaa ja lopuksi kermaviiliä.
Kastikkeet kannatta vetää keskelle vauhtiraidaksi, niin on helpompi syöda kun taitat tortillan kahtia.

On sotkuista. On hyvää.

Ja se elokuva oli tällä kertaa Napapiirin sankarit.

Sekin oli hyvä! Uskoakseni myös ensimmäiset viisi minuuttia....

Chili sin chili

Arjen vaihtoehtokokkailusarja jatkuu  nopealla tex-mex tyylisellä pataruualla, jolle kauan haeskelin nimeä, kunnes tajusin että sehän on se mitä se on: chili sin chili (sin = ilman, suom.huom.). Nopeuspuolesta vastaa pitkään haudutettavan lihaan sijaan  arjen kuningas jauheliha ja con muuttui siniksi lasten takia. Onneksi tuollekin asialle löytyi pikakorjaus meidän vanhempien annoksiin, kun löin pöytään säilyketölkillisen jalapeñoviipaleita. Kun annoksen vielä kruunasi tuoreella korianterilla niin ei hassumpaa pötyä pöydässä alta puolentunnin.

Chili sin chili
4:lle
250g naudan jauhelihaa
1 rkl öjyä
1 iso porkkana
i iso sipuli
2-3 kynttä valkosipulia
1/2 punainen paprika
2 purkkia tomaattimurskaa tai iso tetra paseerattua (1/2l)
vettä
1 säilyketölkki kidneypapuja
mausteena suolaa, mustapippuria, jeeraa, (cayennea myös jos saa olla tulista)

tarjoiluun
korianteria tuoreena
jalapeñoviipaleita

Ruskista jauheliha. Kuori ja pilko porkkana ja sipulit sekä pilkottu paprika ja lisää muhimaan pannulle pariksi, kolmeksi minuutiksi. mausta seos. Lisää pataan tomaattimurska ja aina puoli purkkia vettä per käytetty tomaattimurska, huuhdellen sillä viimeisetkin rippeer tölkistä. Lisää myös valutetut ja huuhdellut pavut. Anna kiehua hiljalleen 15-20 minuuttia. Ripottele päälle runsaasti tuoretta korianteria ja jalapeñoviipaleita ja nauti vaikka basmatiriisin ja pitaleivän kera.

Tuosta talvikauden korianteritaistelusta vielä; tiedättehän kun ne ei kestä yhtään pakkasta, paleltuvat kauppamatkalla ja sitten kotona nuukahtavat ja litsaantuvat herkimmin kaikista yrteistä. Kävin yksi päivä kaupassa, jossa en yleensä käy ja ostin sieltä korianteria, suomalaista ei ollut saatavilla vaan tämä oli Keniasta asti. No kuitenkin, se oli leikattu  sellaiseen läpinäkyvään muoviseen kolmionmalliseen kannelliseen muoviboksiin sillälailla väljästi. Se säilyi jääkaapissa paljon kauemmin kuin yleensä. Säästin muovirasian ja seuraavalla kerralla kun toin korianteripuskan kaupasta, leikkasin varret irti ja laitoin säilöön laatikkoon ja tosi hyvin kesti. Huom. siis ei silputa tietenkään, sitähän se ei kestä.

Yksi kesän ykkösasia  mitä odotan on omat korianterit kasvimaaltani. Jee!!!!

Meksikolainen sveitsiläinen enchiladalaatikko

Pimeä, nihkeän lämpöinen marraskuumme  on saanut kanssabloggajat aivan villiintymään, kun Kulinaarimurula pukkasi kuukauden ruokahaasteen aiheeksi "lohturuuan". Kilpailuun on ilmoittautunut toinen toistaan lohduttavampia, ihanan täyttäviä, rasvaisen suolaisia tai syntisen makeita, suloisia makumuistoja palauttelevia annoksia. Seura ja kisa näyttää niin tiukalta, ettei ole muuta vaihtoehtoa kun änketä mukaan. Tästä sakista ei kai pois voi jäädä kukaan...


Suomiruoka on varmaan tulvillaan lohturuokaa.(olisiko omalla syntyperälläni asian kanssa jotain tekemistä? Koitappa kysyä asiaa vaikka kiinalaiselta?) Oma ikisuosikkini on tietysti paistetut perunat. Lämmin ruisleipä ja voi, vispipuuro tai köyhät ritarit. Läskisoosi, mämmi, lätyt ja mitä kaikkea tämän vyötärölle nyt onkaan lohduksi lyöttäytynyt (valitettavasti).


Mutta omassa empiirisessä, hyvin tyhjentävässä tutkimuksessani lohturuuan syvimmästä olemuksesta olen tullut siihen tulokseen,että heti vahvana kakkosena Suomiruuan jälkeen mahtavimman valikoiman todellista lohturuokaa tarjoaa Meksiko. Tässä ei liene edes selittelyt tarpeen.

Oman panokseni lohturuokaa janoaville massoille on siis seuraava tortillavuoka jonka innoittajana toimivat Valion maitopurkki; siinä oli kai joku tortillavuokaohje kyljessä ennen tätä tämänhetkistä taidepläjäystä (ne on muuten ihania purkkeja, se rasvaton maito kissakin!!), erittäin autenttinen meksikolainen ohje Enchiladas Suizas (sveitsiläiset enchiladat), ja telkkarista noin kuukausi sitten näkemäni Rachel Rayn kokkaus Roast Chicken Enchilada Suizas Stacked Casserole. Ihan tuota nimihirviötä kunnioittaakseni ja väläyttääkseni upeata huumorintajuani ristinkin tämän loota-tyyppisen lohturuuan  Meksikolaiseksi sveitsiläisten  enchiladojen laatikoksi. Noin ei varmaan voi sanoa, mutta sanonpa kumminkin.. Hyvin lohdullista..

tekovaiheen havainnollistus; saat kuvan määristä ja ladontatyylistä, juustoraaste laitettu vasta puoleen väliin

Meksikolainen sveitsiläinen enchiladalaatikko

12 pientä maissitortillaa (tai muita haluamiasi, maissitortillojen maku kuitenkin erityinen)
300g  kanaliemessä keitettuä kananrintaleikettä  (Anna porista ainakin tunnin) revittynä
1 purkki Salsa verde tomatillo kastiketta (Santa Maria)
purkki  suikaloituja jalapenoja
2 prk ranskan kermaa
3dl juustoraastetta (seos gouda ja mozzarella, ei taida löytyä valmiina)
öljyä vuokaan

Lado 4 tortillaa öljytyn vuoan pohjalle, Levitä päälle kerros kanaa ja singauttele lusikalla vihreää kastiketta sinne tänne, samoin ranskankeraa. Ripottele jalapenoja myös sinne tääne, mutta jos sinulla on pikkulapsia, jotka eivät saa lohtua tulisesta ruuasta, niin jalapenot voi tarjota myös erikseen,.  Minä lisäsin Poblano Chilejä säilykepurkista vielä tuohon kastikkeeseen kuten  Enchiladas Suizas ohjeessa, mutta en tiedä löytyykö niitä Suomesta, ei ainakaan normi marketista. Voisn kuvitella myös, että vihreä paprikaa vois pilpota tänne mausteeksi..

Ripottele myös juustoraastetta. Tee sitten vielä kaksi kerrosta samalla lailla. Älä hämmästele kastikkeen vähäistä määrää, kyllä sitä on tarpeeksi vaikkei se kjoka kohtaa peitäkkään.  Paista puolisen tuntia 200 asteessa, kunnes juusto saa kauniin värin.

On maistuvaa, juustoista, meksikolaisen makuista, täyttävää, lohduttavaa, ihanaa. Tarjoile jonkun salaatintyngän tai vaikka tomaattien ja sipulirenkaiden kera niin tuntuu vähän terveellisemmältä.

Emmehän toki halua morkkista kunnon lohdutusruuasta?

Äänestysaika on 24-29.11, käypä silloin tutkimassa Kulinaarimuruja-blogissa lähemmin lohtuvalikoima. Jospa sieltä löytyisi sinulekin jotain kaamoksesta nostavaa. Ja sitten tietenkin äänestät.

Jääkaappi-Tex-Mexiä

Tälläistä voi syntyä kun kurkkaa jääkaappiin ja alkaa arpoa, että mitähän näistä aineista (jotka pitää käyttää pois) tekis. Marinoimattomat kanansuikaleet veivät ajatuksia laidasta laitaan, tekiskö kanapastaa (ääh, ainaista pastaa), jotain intialaista (No Urho ei sitte syö, eikä ooedes Naannia, enkä kyllä ala tekeen), jotakin kanawokkia (niistä pakkaa tulla aina sellasia sörsselssönejä), "kanaruukkua", kanakeittoa...? No avattu Chipottle-purkki ratkaisi asian, mennään Tex-Mexillä. Meksikolaiseksi kai en uskalla tätä väittää.

Mutta oli helppoa, oli hyvää, jopa etten sanoisi herkullista. Iso-Hookin tarjoutui syömään seuraavana päivänä left-overssit, yleensä se ei niitä eilispäivän ateriantähteitä jääkaapista lautaselleen löydä.

Olisko nämä sitten jotakin enchilada tyyppisiä? Salainen ainesosa on ainakin vuohenjuusto!

Nannan kanaenchiladat

 450g marinoimattomia broilerinsuikaleita

1 purkki (pirkka) chipottlekastiketta

1 pikkutanko vuohenjuustoa

8 vehnätortillaa

1 purkki ranskankermaa

5dl emmental-mozzarellajuustoraastetta

korianterisilppua maun mukaan

Tarjoillaan salaatin kanssa, jossa salaatin lisäksi kurkku, tomaatti, korianteri, kevätsipuli. Ei kastiketta, mutta annoksen, sekä enchiladan että salaatin päälle puserretaan limelohkon mehua.

Eli ruskista broiskun suikaleet ja lisää chipottlekastike pannulle muutamaksi minuutiksi hautumaan. lisää myös korianterisilppu lopuksi. Chipottle on siis savunmakuista salsaa.

Lämmitä tortillat ohjeen mukaan mikrossa, aseta kullekin tortillalle reilu lusikallinen kanaa sekä halkaistu vuohenjuustoviipale.

Sitten vaan rullalle. Päädyt saa jättää avoimiksi. Vieriviereen uunivuokaan ja päälle ranskankermaan sekoitettu juustoraaste.

Uunissa puolisen tuntia 175 asteessa.

Väki pöytään ja syömään. Ei ollunna mautonta ei. Mutta melekoosen tex-meksiä (=lue paljon juustoa ja muuta terveellistä ranskankermaa) No, olihan siinä salaattiakin.