Minä en harrasta kermaperunoita. Vaikka ei sitä kyllä nykyisestä takamuksestani voi päätellä. Tiedän vaan kertakaikkiaan parempiakin tapoja valmistaa perunaa. Valkosipuliperunanikin ovat poikkeuksetta kermattomia.
Varmaan sen 10 vuotta sitten kun ihana Tina Nordström oli kokkiohjelmien kuningatar muistan hänen sorautelleen hyrmaavaa skånelaista (?) kurkkuärräänsä pippuroidessaan (lite salt och peppaR!) perunagRatiinia, jota hän hämmensi liedellä kattilassa ennen uuniin panoa.
Pitkät on tuumaustauot minulla, mutta nyt vihdoin tartuin reseptiin kun tuli aika valmistaa kermaperunoita. Asia olisi saattanut mennä helpomminkin, ellen olisi päättänyt valmistaa niitä heti 9: stä kilosta perunaa. Oli siinä ensin kuorimista, sitten siivuttamista ja lopulta 10 l kattilassa pariin otteeseen keittämistä. Tässä nyt teille ihan mitätön 1,5 kg ohje...
Tina Nordströmin perunagratiini
6:lle
1,5 kg jauhoisia perunoita
1/2 purjo
3 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
5 dl vispikermaa
5 dl maitoa
2 tl suolaa
valko- tai mustapippuria myllystä
Kuori ja viipaloi perunat ohuelti. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet ja siivuta purjo ohuiksi puolirenkaiksi.
Kuullota sipuleita oliiviöljyssä kattilanpohjalla hetken, mutta älä anna niiden saada yhtään väriä. Lisää kerma ja maito ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää perunasiivut ja suolaa ja pippuroi seos reilusti, perunat tarvitsevat paljon suolaa.
Keittele seosta sekoitellen (ymmärrettävästi maito palaa helposti pohjaan, paitsi onhan meillä nykyään Kiehu!) kunnes se saostuu paksun täyteläiseksi. Muistan Tinan puhuneen jotain tärkkelyksen liukenemisesta, joten sekoittelu edesauttaa varmaan myös sitä ja koostumuksesta tulee hyvin kermainen.
Laita sitten seos voideltuu uunivuokaan ja anna paistua 180 asteessa vielä 30 - 40 minuuttia.
Oi, rakastan kermiksiä. Olen tehnyt omat perunat vuosia samalla tekniikalla ja maku on niin, kyllä sä tiedät :) Hyvää viikonloppua sinne Pohjammaalle.
VastaaPoistaMistä sä oot saanut reseptin? Kun ei meilläpäin tämmöisestä ennen ainakaan tiedetty. Kaikki vaan uuniin ja luukku kiinni!
PoistaMä en edes tiedä, olen tehnyt niin aina kun vaan muistan. Joskus 80-luvulla tein wokkipannulla :D Walesissa anoppi teki perinneperunoita samalla tavalla. Täti taas suoraan uuniin. Anopin oli maukkaampia, tietty!
PoistaTina oli mun suosikki, mutta ei siitä kyllä millään voi olla 10 vuotta ;) Muutamia reseptejä on jäänyt häneltä repertuaariin.
VastaaPoistaYritin haarukoida tuota aikaa, mutta kyllä mä luulen, että ainakin lähemmäksi 10 vuotta. Onhan Tinalla ollut noita ruokaohjelmia ja uusintojakin varmasti. Tämä oli se missä oli se laiha mieskin mukana. Kun ainakin tämä on kauan ennen mun blogin alkua (6v) ja just luin että 2008 se voitti sen tanssii tähtien kanssa Ruotsissa ja se on musta ollu paljon jälkeen näiden ohjelmien...
PoistaMutta erehtymättömänä ihmisenä saatan tietysti olla taas väärässä...
Tapa on vanha perinteinen ranskalaisen keittiön tapa tehdä perunoita. Valmiissa ei ole vitä lilluva pelkkää lientä, kun perunan tärkkelys suurustaa liemen(perunasiivuja ei siis saa huuhtoa siivutuksen jälkeen) kerma/valkosipuliperunoita on vuosikymmeniä tehty näin. On myös oma lemppari.
VastaaPoistaJuu, näin minäkin olen ymmärtänyt, että Ranskan suuntaan tämä alunperin menee. Mutta kukaan omasta perheestä tai tutuistani ei ole paljastanut tällä tavoin kermaperunoja tehneensä. Sillä minä tivasin Peggyltäkin, että mistä resepti?
VastaaPoistaTämä kuulostaa hyvältä. 3 valkosipulinkynttä tähän määrään perunoita kuulosta aika vähältä(vaikka eivät olekaan valkosipuliperunoita): tuliko siitä kuitenkin makua?
VastaaPoistaNo, kyllä se maku siellä paletissa on, mutta niinkuin itsekin sanoit, näiden ei ole tarkoituskaan olla valkosipuliperunoita, se on vaan vivahteen antaja. Samalla teksniikalla ja valkosipulikynsiä reilusti lisäämällä valmistaisi varmaan myös hienot valkosipuliperunat....
PoistaEka kerta kokeiluun 🤭 luulen että tulee hyväääää 👍🌷
VastaaPoista