Kun edellinen postaamani maa-artisokkakeitto oli mielestäni tajunnanräjäyttävää ja tämä, jonka kohta teille reseptoin, myös aivan taivaallista, kysymys kuuluukin onko maa-artisokkakeitto tosiaan jumalten lahja meille kuolevaisille, vai olenko vaan onnistunut törmäämään tavallista parempiin resepteihin?
Mutta jos keittoon yhdistetään vielä tuoreita kampasimpukoita melkosen täydellisesti paistettuna (pieni rapsakka voipinta, itse simpukka kuin untuvatyyny joka vaan vaipuu kasaan suussa lähes purematta... (untuvatyynyäkään ei kannata purra, tulee suuhun untuvia...) ), niin taivaissahan tälläisellä aterianaloituksella liidellään.
Resepti on siis Ripen (eli Risto Mikkolan, joka nyt sattuu olemaan ainoa "julkkiskokki", jonka tunnen lempinimeltä...) ja kun pyysin lupaa kokkikoulumme reseptien julkaisuun blogissani, sain kuulla sen olevan ehdottomasti kunnian! Kovasti supliikki mies, Ripe.
Natasiskoni ja tekopoikamme Ulises olivat vastuussa keiton keitosta.
kuva Rob Orthen |
Minä taisin itse olla niin kiireinen munanvalkuaisten ja-keltuaisten vastuullisessa erottelussa, että en ehtinyt näkemään sitä kampasimpukoiden puhdistamista, joku suoli siitä kuitenkin kuullakseni nypättiin irti jostakin. Natasiskoni epäilemättä kommentoi mikäli olen väärässä.
Yksi keiton maun salaisuuksista, ja suuresti työtä helpottava seikka oli luultavasti se, että maa-artisokat harjattiin huolellisesti puhtaaksi ja kuoriminen unohdettiin kokonaan. Eli pilks, pilks pilkkoen vaan, kuorineen.
Reseptissä on myös valkoviiniä, mutta itseasiassa, meillä oli vain siideriä ja sillä siis mentiin, eikä ollenkaan huonosti.
kuva Rob Orthen |
Maa-artisokkakeitto ja kampasimpukkaa.
10:lle
500g maa-artisokkaa
40g sipulia
50g Granny Smith omenaa
50g voita
1 dl valkoviiniä
2 dl Happy Joe -siideriä
2 dl kasvislientä
3 dl kuohukermaa
suola, pippuri, sokeri
1. Kuullota paloitellut kasvikset voissa 10 min. miedolla lämmöllä.
2. Lisää joukkoon viini, siideri ja kasvisliemi ja kypsennä miedolla lämmöllä kypsiksi.
3. Lisää kerma ja kiehauta.
4. Soseuta tehosekoittimella tasaiseksi soseeksi.
5. lisää tarvittaessa suolaa, pippuria ja sokeria
kuva Rob Orthen |
Paistetut Kampasimpukat
10 kpl lkampasimpukoita
50g voita
1/2 sitruunan mehu
suola
1. Paista kampasimpukat nopeasti voissa molemmin puolin.
2. Lisää suola ja sitruunamehu.
3. Poista kampasimpukat välittömästi pannulta.
Esillelaittoon: Annostele keittolautaselle. Aseta kunkin annoksen keskelle juuri ennen esillelaittoa paistettu kampasimpukka ja nosta lusikallinen maitovaahtoa (kuumenna maito ja vatkaa vaahdoksi sauvasekoittimella). Ripottele ympärille tryffeliöljyä tai laatuoliiviöljyä.
kuva Rob Orthen |
Ja tällä lailla siis saat lautasellesi taivaallisen hyvää keittoa!
kuva Rob Orthen |
Tämähän olisi oiva aloitus vaikka uudenvuoden juhla-aterialle, jos sellaista suunnittelet. Kumma kyllä, niin joulua rakastava ihminen kun olenkin, niin jostain kumman syystä tässä blogissa ei ole käynyt edes joulunhajua tänä vuonna ja enää viikko aattoon...
Mutta uusi keittiöhöyryjä löytyy taas. Siellä mainitaan kerran sana joulu...
Joko mä oon sata kertaa jokapaikassa sanonut, että maa-artisokka on mun lempikeitto? Mutta kiva saada siihen uutta vinkkeliä, niin kuin tuo omena ja siideri, tai valkkari. Ja vielä kampasimpukalla koristeltuna, uh!
VastaaPoistaNo et ehkä vielä täälä. Hyvä että nyt tuli tätäkin kautta;D
PoistaKampasimpukoista ei poistettu suolta vaan pieni palanen lihasta. ;) Ja toinen valitettava tosiasia on se, että me ei valmistettu tota kymmenen hengen annosta noilla ainesmäärillä. Tekopoika saattaa muistaa parhaiten reseptimuunnokset. Esimerkiksi artisokkaa oli muistaakseni puolet enemmän: kaksi 500 gr pussia...
VastaaPoistano kampasimpukoita oli yks per henki, mutta muuten varmaan tuon ohjeen saa tuplata!
PoistaMaa-artisokka on hyvää, niinhän se on! Täytyy kokeilla joskus tuota omenaista versiota, vaikuttaa tosi herkulliselta.
VastaaPoistaIso Hoo hoki koko ajan, että parasta keittoa mitä hän on syönyt...
PoistaMaa-artisokka on jumalten lahja kuolevaisille. Ihan sama, mitä siitä tekee, niin siitä tulee hyvää, törkeän hyvää.
VastaaPoistaLuulen, että Nataa on nyt kuuleminen, 500 g on se pienehkö pussi, josta tulee minust hyvä keitto noin neljälle.
Minä olen nyt ihan hämilläni tuosta, ettei niitä pirulaisia kuorita. Tämähän saattaa avata ihan uuden tason suhteellemme. Se kuoriminen on ihan syvältä.
PS Tämäkin jouluihminen on ihan hämillään, mutta ei meillä kyllä kotonakaan oikein näytä siltä, että joulu on nurkan takana.
Onneksi se joulukas pirulainen tulee sieltä joka tapauksessa ja tulee se hetki, ettei voi kun vetää uudet villasukat jalkaan ja konvehtia nassuun....
PoistaJaaha, pitäisköhän tätä sitten keitellä joulupöytään tai lounaaksi perinteisen riisipuuron sijaan. Tosi kaunis annos!
VastaaPoistaEi nyt aleta perinteitä rikkomaan...mutta Tapanina varmaan jo maistuis!
PoistaLuin just vähän aikaa sitten myös jostakin, ettei maa-artisokkia kannata turhaan kuoria, kunhan mullat harjaa vain. Se kyllä helpottaa hommaa kummasti. Minkäköhänmoisen lootan maa-artisokasta saisi joulupöytään...
VastaaPoistaMä tein tuos hetki sitten myös paahdettuja maa-artisokkia lisukkeeksi kuorimatta kuten muistaakseni sipula ja siskotnelle on tainnu molemmat vinkata.
PoistaSiis ei niitö oo mitään järkeä edes kuoria!
Minä kun luulin, että kenelläkään ei voi olla enää mitään sanottavaa maa-artisokkakeittoon, mutta niin vaan Nanna sinulla oli. Kuorineen siis. Tässähän on ihan vallankumouksellinen fiilis. Tällä tapaa ensi kerralla sitten minäkin.
VastaaPoistaJei, soppaan en ollut aatellutkaan, että ne kuoret uppoo tolleen hups vaan! :)
VastaaPoistaJos tätä keittoa nyt tekisin kuudelle ihmiselle alkuruuaksi niin miten käy mittasuhteiden?
VastaaPoistaNo mä kyllä melkein tekisin tällä reseptillä ennen kuin lähtisin tekemään laskelmia. Se on niin hyvää, että syöt sitä vaikka seuraavana päivänä lounaaksi. Eihän tossa oo nestettäkään kun 6dl. Että on muuten kymmenelle aika pieni...onkohan tässä tullut virhe ja pitäis olla että 6:lle? En voi muistaa... tee noin vaan.
PoistaAlkukeitto kahdeksalle Itsenäisyyspäivänä - juuri sopiva määrä. Ja maistui todella hyvältä, viininä Kung Fu Girl Riesling.
VastaaPoistaKiitos kommentista Helena... kai kiittää voi vuoden jälkijunassakin...
Poista