About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Hampurilaissämpylä. Paras.


Oli se hampurilainen kokonaisuudessaankin erinomainen. Tämä postaus keskittyy kuitenkin hampurilaissämpylän hyvimpään syvimpään olemukseen, jotenkin tämä osio kotihampurilaisessa on noussut tänä kesänä itsellenikin hyvin tärkeäksi. Mutta kerrottakoon noin ohi mennen mainiten, että mehevä pihvi ei kaipaa muita mausteita kuin savusuolaa ja mustapippuria. Alleen se sai salaatinlehden, pihvitomaatinviipaleen ja majoneesipatjan. Grillasin mustiksi lajitelman erivärisiä pikkupaprikoita, jalapeñoja ja jotain muuta chiliä, poistin mustuneet kuoret ja silppusin ja juuri kun pihvi oli kypsymässä lisäsin päälle keon paprika-chilisilppua ja päälle paksun siivun cheddaria (chilipaprika juttuun sain inspiksen Texmex kirjasta). Juuston sulettua pihvi hampurilaisen väliin ja hiukan vielä marinoitua punasipulia, kun sitä nyt sattui olemaan. Ja koska sämpylä oli kerrankin täydellinen, niin herkkuahan tämä pirulainen oli!



Rakastan hampurilaisia. Aika lailla kaikenlaisia (paitsi huonoja). Kotigrillissä grillatun hampurilaisen voittanutta ei juurikaan löydy, vaikka en ole vielä päässyt hifistelyissäni siihen vaiheeseen, että olisin jauhanut pihvilihan itse. Todennäköisesti sekin päivä vielä nähdään. Tunnustan suoraan, että kyllä olen ostanut niitä kaupan hampurilaissämpylöitäkin kiireessä ja laiskuudessani ja siltikin se hampurilainen menee vielä heittämällä kategoriaan oikein hyvä. Pitkään olen jo aikonut kokeilla briossi- sämpylää, joka on melkoisen nappivalinta hamppariin, yhdistelmä keveyttä ja sopivaa sitkoa. Sämpylähän ei voi olla rapeakuorinen, mikä on muussa yhreydessä parhaan sämpylän tunnusmerkki, mutta hampurilaisessa se tekee syömisen liian vaikeaksi.

Juhannusaattona kun selailin sitä Jonas Crambyn Texmex -kirjaa veljelläni, löysin näiden sämpylöiden ohjeen ja päätin kokeilla heti seuraavana päivänä. Tuplasin ohjeen, koska syöjiä oli 11. Taikina oli aikamoisen tarttuvaa, eikä helpoin työstettävä, mutta lopputulos palkitsi vaivan. Muuten sämpylöiden tekoon on varattava nelisen tuntia aikaa, koska taikinan ja sämpylöiden pitkät kohotusajat ovat kaiken a ja o. Sämpylöitä jäi vielä 6 kpl pakkaseen ja kätevää onkin tehdä kerralla iso satsi ja pakastaa sitten hampurilaishimon varalta. Silloin saat nopeasti sapuskat pöytään, pilkot vain tykötarpeet ja paistat pihvit. Ohje on siis sovellettu tuplamäärälle ja kuivahiiva on vaihdettu tuoreeseen.

Hampurilaissämpylät
16 isoa
5 dl haaleaa vettä
1 dl haaleaa maitoa
30g tuorehiivaa
0,75 dl sokeria
2 munaa
15 dl vehnäjauhoja
75g voita
 2 1/2 tl suolaa

pinnalle
kananmuna
2 tl ruokasoodaa
sesaminsiemeniä

Sekoita hiiva vesi-maitoseokseen ja anna seistä 10 min. Vatkaa munat kevyeksi vaahdoksi (käsin vain) ja nypi kylmä voi jauho- suola-seokseen. Yhdistä kaikki taikinaksi.

Vaivaa taikinaa joko käsin 10 minuuttia tai koneella pari minuuttia vähemmän. Taikina on tosi tarttuvaa ja voi olla , että hieman joudut lisäämään jauhoja, sen kuuluu olla kuitenkin hyvin pehmeää ja tarttuvaa, ei mitään kimmoisia napakoita taikinapalloja tällä kertaa.

ja sitä minä vaan mietin leipoessani, että kun nykyään on kaikenmaailman donitsipeltejä, niin eikö hampurilaissämpyläpelti olisi kova sana, pehmeän taikinan saisi pudottaa kuoppiin , jossa sämpylät kohoavaisit kiltisti ylöspäin....

Anna taikinan nousta liinalla peitettynä suuressa astiassa 2 tuntia. Leivo sitten taikinasta (jouduin käyttämään aika paljon jauhoja) 16 isoa tai osa pienempiä sämpylöitä. Laita pellille kohoamaan vielä 1 1/2 tunniksi.

Vatkaa muna rikki ja sekoita siihen ruokasooda, niin saat sämpylöihisi bistromaisen tumman sävyn. Voitele sämpylät huolellisesti ja ripottele sesaminsiemenet pinnalle.

Paista 15 minuuttia 200 asteessa. Laita uunin pohjalla kipollinen kuumaa vettä paiston ajaksi.

Koskaan en ole tehnyt näin ihania sämpylöitä hampurilaisilleni! Tämä on kyllä just se pieni ero mikä tekee hyvästä hampurilaisesta täydellisen!

ohje cheddarhampurilaispihveille ja toisenlainen mutta myös hyvä ohje sämpylöille.

12 kommenttia:

  1. Pakko testata asap, mun hampparisämpylöistä ei toistaiseksi ole tullut ihan täydellisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näissä oli sekä maku että tekstuuri kohillaan.

      Poista
  2. Täytyy testata näitä, meillä on yleensä suosittu Leipä! -kirjan ohjetta tai briossia, mutta nämä näyttävät mahtavilta. Uusi kikka myös tuo ruokasoodan käyttö pintaan! Tunnustan, että viimeksi ostettiin kyllä just niitä ydinsotaa kestäviä kaupan versioita, taisi olla enemmän nälkää kuin kärsivällisyyttä ilmassa...

    Ja nyt vaan lyömään rahoiksi hampurilaispellillä, äkkiä patentti kouraan! :D

    VastaaPoista
  3. Aatteleppa kun jäis historiankirjoihin Gutenbergin, Saveryn, Edisonin ja Curien ja muiden keksijöiden joukkoon joitten nimiä en nyt muista...The woman who invented hamburger bun baking sheet....hampurilaisämpylänpaistopelti. Onko Suomi valmis vielä yhdelle uudelle yhdyssanalle?

    VastaaPoista
  4. Aatteleppa kun jäis historiankirjoihin Gutenbergin, Saveryn, Edisonin ja Curien ja muiden keksijöiden joukkoon joitten nimiä en nyt muista...The woman who invented hamburger bun baking sheet....hampurilaisämpylänpaistopelti. Onko Suomi valmis vielä yhdelle uudelle yhdyssanalle?

    VastaaPoista
  5. Tuo ruokasooda on kyl veikee. Pitääpä testata!

    VastaaPoista
  6. Kiitos ihan sikamahtiksesta reseptistä. Mulla ei nyt ollut sitä ruokasoodaa kun pesin sillä uunin, mutta ihan täydelliset tuli silti.
    Tuloksia voit kurkistella osotteesta kotigourmeeta.blogspot.fi .Linkkasin tän reseptin sinne, en ominut, kunnia sinne minne se kuuluu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna kun palasit kertomaan. Kävin myös sun blogissa. Hyviltä näyttivät, ruokasoodalla tai ilman!

      Poista
  7. Ei kyl näytä semmosilta mitä hain. Poika ei suostu syömään "täytettyjä pullia"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis kokeilitko vai etkö? Onhan näitä sämpyläreseptejä pilvin pimein...pitää vaan löytää omaan makuun ja leipomistyyliin (ja pojan suuhun) Sopiva. Sellainen on varmasti olemassa!

      Poista
  8. Todellakin paras hampurilaissämpylä! Samaa mieltä oli koko pöytäseurue - kiitos!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin kiitos, kun palasitte kertomaan!

      Poista