About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

MAITOTYTÖN KASVIMAAKAKKU

kakut ja piirakat

Hienompi nimi tälle kasvimaakakulle (tai onko tämä pikemminkin torttu?) olisi varmasti primööri-kakku. Se kuulostaa niin hienolta, että kakun kanssa varmasti pitäisi nauttia kristallipikarillinen marjalikööriä. Juhlistaa satokauden varhaisvihanneksia. Kasvimaakakun paras sesonki on keväästä myöhäissyksyyn, koska kyllähän tämä on myös erinomainen sadonkorjuukakku. 

Lämpimästi suosittelen ympäri vuoden myös kaikkien uskollisten hortonomien, kasvimaa-kotikasvattajien ja wanna be-sellaisten erilaisten merkkipäivien juhlistamiseen (tämä on kakku myös siis ystävilleni vaikka Kivistöön, Kokki-Pottilaan ja Sauvajyväselle).


suklaakakku

Meillä kasvimaakakusta tuli Maitotytön ja mun yhteinen arki-illan nopea projekti. Olin luvannut kutsua lapsellisia ystävänaisia koolle Pomp de Lux - kutsujen merkeissä (mallisto oli muuten paras koskaan ja nykyään koot jatkuvat 170 cm asti. Mikä ihme siinä onkaan, että netistä selatessa vaatteet vaikuttavat vaan ihan kivoilta, mutta esittelijän esitellessä erilaisia yhdistelmiä ja kun itse pääsee hipelöimään kangasta, malliston houkuttelevuus saa kertakaikkisesti siivet alleen. Ja näin sanoen, en ole sitten minkäänlaisessa kaupallisessa yhteistyössä ko ketjun kanssa. Mutta hyvää on kiva levittää.)

Pongasin tämän mua syvästi liikuttaneen kakunkoristeluidean Allt om Mat-lehdestä. Siinä koristelun sai syvään vuokaan valmistettu kotitekoinen jäätelö. Minä ajattelin heti kakkua. Multainen kasvimaakoristelu synnytti ajatuksen juustokakkumaisesta tai moussetyypisestä kakusta ja muistin iskän ostaneen minulle joskus neliömallisen irtoohjavuuankin, joka olisi täydellinen tähän.

Aikaa ei kuitenkaan ollut liivatteilla leikkimiseen, eikä sen paremmin kotitekoisen suklaamoussen tekoon eriteltyinä keltuaisineen, ainakaan jos mielin siivota wc:n edustuskuntoon ja kantaa ylimääräiset takit saunaan piiloon eteisen naulakosta. 

Ja niin tuli kasvimaakakusta tälläinen: 


kakut ja tortut
Lisää kuvateksti

MAITOTYTÖN KASVIMAAKAKKU

70 g voisulaa
180 g digestive keksiä
3 pussia (eli 1 ja 1/2 pakettia suklaamousseaineksia, tässä Blå Band)
3 dl kermaa
3/4 pkt Oreo-keksejä
pienet määrät keltaista, punaista, vihreää, valkoista ja ruskeaa marsipaania (kaupoissa myydään semmoista pakettia, jossa näitä kaikkia)

Murskaa kaulimella muovipussissa digestivet muruiksi ja sekoita yhteen  voisulan kanssa. Vuoraa irtokakkuvuoka pohjasta ja reinoilta tuorekelmulla. Vuoraa 2 palasta, puolet ja puolet, jotta saat sitten vedettyä kelmun pois valmiin kakun alta. Painele muruseos tiiviisti vuuan pohjalle.

Valmista suklaamousse ohjeen mukaan, tässä tapauksessa 3 pussillista vatkattiin 5 minuuttia 3 desiä kerman kanssa (ohjeessa maito). Levitä mousse varovasti pohjan päälle ja tasoita pinta. Anna tekeytyä viileässä 1/ 2 tuntia.

Muotoile marsipaanista (makusyistä käyttäisin tässä ehdottomasti marsipaania) omat primöörit. Porkkananoranssin saat tietenkin yhdistämällä keltaista  ja punaista. Meillä muotoiltiin Maitotytön kanssa porkkanoita, retiisejä, kukkakaalia ja keräsalaattia. Älä unohda espanjalaista tappajaetanaa! Mullan alta kurkisteleva vaaleanpunainen kastemato olisi myös ollut helluinen ja kertonut erityisen mehevästä mullasta.

Anna oreokeksipaketista yksi kullekin apulaiselle maisteltavaksi ja murskaa loput samaan tapaan kuin digestivit. Oreokeksien täyte tekee murskasta ihanan märän mullan näköistä. Levitä oreomulta suklaamoussekakun pinnalle ja asettele primöörit nättiin riveihin. Irrota kakku vuuasta ja vedä kelmut varovasti irti. 

Älä unohda valmistaa omaa kasvimaakylttiä. Ahneimmat voivat käyttää tekstiä KEEP AWAY!



suklaamousse

Kasvimaakakun arvosteluosiossa taputan vielä erityisesti itseäni selkään. Vaikka oioin tortunteossa mutkia niin, että rapa roisku, enkä ollut yhtään varma kakun onnistumisesta, siitä tulikin superihyvä, ei yhtään makea. Kaupan valmismousse ajoi asiansa todella hyvin ja digestivepohja tuo siihen ripauksen suklaata aina tukevaa suolaisuutta. Sen 4 pussin olis hyvin voinut valmistaa tähän. Kakku jäi  nyt torttumaisen matalaksi, mutta mitäs siitä.

Ja suloisin oli tietysti oman pikkuleipurin ylpeys onnistuneesta projektista! ( Liekö äidin projektityön vaikutusta, Maitotyttö tulee kertomaan mulle tämän tästä kuinke heille ön NaapurinLinnean kanssa joku projekti meneillään).

Onnea kaikenlaisiin kevään kasvimaaprojekteihin! Tämä on ainakin yksi vaivattomimmista toteuttaa. Ja varma sato, etanasta huolimatta!


lauantai 8. huhtikuuta 2017

NOPEIN IKINÄ: TERIYAKILOHI JA PAK CHOY


Ja nopeinta sen kuuluu ollakkin, jos kokkausaikaa on kaapista odottaviin suihin vain 20 min. Näin on muuten juurikin tänään: Helsinki, Teurastamo, Kellohalli, What's Cooking Helsinki - näytöskeittiö kello 16, tänään Herran vuonna 2017 ja huhtikuisena lauantaina, pieni bloggaaja (ei kirjaimellisesti), kaksi kalaa ja jonkin verran pak choyta.

Viime vuonna tein suuren suosion (koska herkullisia) saaavuttaneita korealaisia lihapullia ja tällä kertaa piti miettiä, että mitä ihmettä tekisin...huomasin koko ajan päätyväni nerokkaisiin vegeruokiin ja vekkuleihin leivonnaisiin, mutta koska niillä on omat näytöskeittiönsä ja minä olin ilmoittautunut maustamiskeittiöön, piti jotain aiheeseen liittyvää keksiä.

Tähän reseptiin päädyin, koska:

  • Tässä tosiaankin jujuna on maustaminen; helppo teriyakikastike, joka soveltuu myös vaikka kanalle
  • Lohen siis voi maustaa muutenkin kuin tillillä ja sitruunalla
  • Koska kalaa pitäisi syödä useammin eikä vaihtoehtoisia lohireseptejä ole koskaan liikaa
  • Koskan nälkäkiukku on pelottavaa, ja 20 minuuttia on arkena ruuanlaiton maksimi, tai homma leviää käsiin. Jopa äiti alkaa kiukkuilla
  • Pak choy ei ehkä ole vielä aivan tuttu vihannes kaikille
  • Ajattelin klaaraavani tämän näytöskeittiön paineessa
  • Ja näitähän kaikki on aina vailla; nopeita ja simppeleitä reseptejä

Mikään tulinen resepti tämä ei ole, sillä lailla ihan perheystävällinen, suolaa on tietysti soijan ja kalakastikkeen muodossa ihan kotitarpeiksi asti.

Saman tyyppinen, mutta tulisempi versio on sriracha-lohi. Jos mahdollista, se on vieläkin yksinkertaisempi, mutta potkumpi. Jos ei tarvitse miettiä mausteisuutta, pilko tähänkin kastikkeeseen chiliä.



Nopea teriyakilohi ja pak choy

2:lle

300 g lohifilettä 2 annospalana
1 tl sweet chili-kastiketta
1 tl hunajaa
1 tl seesamöljyä
1 rkl miriniä
2 rkl soijakastiketta
2 rkl raastettua inkivääriä
2 isoa pak choyta
1 rkl kasvisöljyä
2 tl seesamöljyä
3 valkosipulinkynttä
1 rkl kalakastiketta
0,5 dl vettä

pinnalle
1 rkl seesaminsiemeniä
tuoretta korianteria

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita sweet chili-kastike, hunaja, seesamiöljy, mirin, soija ja inkivääri keskenään. Laita lohi uunivuokaan ja kaada kastike päälle. Laita uuniin 10 minuutiksi.

Leikkaa pak choyn tyvestä pala niin, että saat lehdet erilleen. Kuumenna öljy pannulla tai wokissa ja freesaa valkosipuli pehmeäksi. Lisää pak choy ja paista veteläksi. Kaada vesi, seesamöljy ja kalakastike päälle, sulje kansi ja anna höyrystyä 5 min.

Paahda seesaminsiemenet.
Kokoa annos laittamalla lautaselle tai kulhoon pak choy, sen päälle lohi ja lopuksi seesaminsiemenet ja korianteri. Joku unohti näissä kuvissa seesaminsiemenet...


No paas kattoen kuinka mun käy. Saako jokainen katsoja oman annoksensa? :) Näytöskeittiöihin ja ilmaiseen yleisötapahtumaan kannattaa saapua koska tahansa 12-17 välillä. Viimeisenkin tunnin aikana on  vielä kolme kovaa kokkaajaa. Ja sitä ennen? OMG!


perjantai 7. huhtikuuta 2017

KUKA TULEE? WHAT'S COOKING HELSINKI

Ja joka tulee, tulkoon huomenna.

Yleisöystävällinen ja ilmainen tapahtuma järjestetään Helsingin Kellohallissa huomenna klo 12- 18, What's cooking Helsinki.  Me bloggaajat osallistumme aamupäivällä seminaareihin, mutta klo 12 ovet avautuvat kaikille. 

Kolme näytöskeittiötä tuo non-stoppina yleisölle 20 minuutin kokkausnäytöksiä, laidasta laitaan. Onko joku muu kuin minä  sun suosikkibloggarisi uskaltautunut lavalle? Tsekkaa ohjelma täältä.



En pysty vastustamaan näytöskeittiöitä. Oon saanut olla lavalla Sara La Fountainin ja Akseli Herlevin kanssa ja välillä ihan yksin. Aina on ollut kivaa. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.

Ja mitään en lupaa. Paitsi Lohta ja Pak Choyta.


Viimeksi olin Sarkamessujen lähiruokatorilla opettamassa Janne Katajalle piimävellin tekoa. En tiedä kuinka se oikein meni, mutta piimävellin lomassa ehdin mm. tanssia häävalssia toisen juontajan kanssa.  Ja laulaa luikautin pitkäpiimäisen?n biisin. Mikään näistä ei ollut käsikirjoituksessa (missä käsikirjoituksessa?), ilmeisesti keittiötriomme oli melkoinen hulluuden inspiraatio, sillä lopulta Janne Kataja seisoi myös päällään.





Viime vuonna WCH-tapahtumassa sain kokkailla korealaisia lihapullia ihan primetime, heti puolenpäivän jälkeen. Nyt olen lieden äärellä 16.00. Toivottavasti yleisö löytää vielä paikalle, viime vuonna viimeiset näytökset olisivat voineet saada hiukan enemmän yleisöä.

Sitä tässä nyt jännitetään. Tulkaa siis paikalle, tutustumaan myös Teurastamon alueen ravintoloihin, vaikka lounaalle. Ja paikalla on myös bloggaajien (lähinnä kaikuvausrekvisiitta) kirppis.

Nappaa essun kulmasta, nähdään!

...ja anteeksi nämä näytöskeittiökuvat vuosilta -12 ja -13. En nyt löytänyt muutakaan.


lauantai 1. huhtikuuta 2017

MAITOTYTÖN APRILLIPILA


Jo kauan sitten näytin Maitotytölle  Outi Rinteen kauniista Lohturuokakirjasta reseptiä Murokeksiranskalaiset ja vadelmaketsuppi. Sovittiin, että näitä leivotaan aprillina.

Ja niin tehtiin. Unohdin kyllä koko asian autuaasti ihan tähän kyseiseen aprillipäivään saakka, mutta hyvin kerittiin tänäänkin. Kerron Lohturuokaa kirjasta enemmän lopussa, perusperiaatteena siinä tehdään kaikki herkut terveellisemmin; ei vehnää, valkoista sokeria, paljon kasviksia. Mikä tarkoitti minulle kauppareissua, koska vaikka kuiva-ainevarastoni onkin mittava, ei sieltä kyllä kookosjauhoa löytynyt eikä ksantaania.

Cittarimme vieressä on onneksi Punnitse&Säästä, ajattelin sieltä löytyvän molempia. Kookosjauhoa löytyikin mutta ei ksantaania. Mitä ihmeen ksantaania? Myyjä meinasi, että saa ihan marketista.



Google google: Ksantaani on sokerista valmistettava luontainen sakeuttamisaine. Se korvaa sitkon gluteenittomassa leivonnassa, antaa kuohkeutta ja tekee leivän kuoresta rapean. 

Leivontahyllyllä ei kuitenkaan leivinjauhopurkin näköistä ksantaanipurkkia löytynyt, sitä kookosjauhoa kylläkin. Olin aivan, että no hitto, millä minä tämän korvaan ja melkein sorruin jo ajatukseen tavallisesta syntisestä sokerisesta ja vehnäjauhoisesta (ja takuu-ihanasta!) murotaikinasta ranskiksiin kunnes äkkäsin käydä Cittarin gluteenittomalla hyllyllä. Olen pikkuhiljaa oppinut, että sinne piilotetaan aina kaikki, mitä en tunnu löytävän... maissitortillat, polenta ja nyt siis ksantaani. En tiedä, mutta mun logiikka sijoittaisi kaikki nuo aivan eri osastoille kaupassa. Tai sitten siellä pitäisi olla banaanitkin.

No hoi, mutta aineet saatiin ja helppotekoiset murokeksiranskalaiset ja hilloketsuppi valmistettiin. Minä otin kuvat. Jos haaveilinkin sellaisesta ihanasta Maitotyttö leipoo -kuvasarjasta niin sain sen unohtaa siinä vaiheessa kun Maitotyttö löysi jostain kasvomaalit, lukitsi itsensä vessaan ja tuli ulos vampyyriksi muuttuneena, vihrein huulin, mustin silminalusin ja lukuisat verijäljet kasvoillaan. Ja koska tämän blogin tarkoitus on pitää yllä valheellista perheidylliä, ajattelin, että nyt otetaan vaan käsikuvia.

Ranskiksilla ehdittiin aprillata Urho12v, Iskä IsoHoo ja yksi annos vietiin vielä naapuriin Maitotytön leikkikaverille Linnealle saatesanoin -Me käytiin hampurilaisella ja meiltä jäi näitä ranskiksia ja ajateltiin, että sulle maistuis.


MUROKEKSIRANSKALAISET JA VADELMAKETSUPPI
n. 20-25 kpl
Outi Rinteen Lohturuokaa -kirjasta

2,5 dl + 2 rkl mantelijauhoa
1,25 dl kookosjauhoja
1 rkl voita + 2 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä TAI pelkkää kookosöljyä
4 rkl hunajaa
1/2 tl ksantaania
1/4 tl hienoa merisuolaa

Vadelmaketsuppi
2 dl tuoreita tai pakastevadelmia
1 rkl vettä
1/4 tl ksantaania
1 rkl hunajaa

Ranskikset: Nypi kylmät aineet sekaisin, pyörittele palloksi ja anna levätä jääkaapissa kelmun alla 1 h. Lämmitä uuni 150 asteeseen. Kauli taikinasta 1 cm paksu levy ja leikkaa siitä terävällä veitsellä ranskis look alikeja. Paista 10 min kunnes kullankeltaisia. Valmista sillä aikaa ketsuppi.

Ketsuppi: Kiehauta vesi, hunaja ja vatut kattilassa. Soseuta sauvasekoittajalla ja siivilöi siemenet halutessasi pois. Vatkaa joukkoon ksantaani, jotta seos sakenee (tässä kohtaa ajoin taas sileäksi bamixilla).


Outi Rinteen kirjoittama ja kuvaama Lohturuokaa kirja ilmestyi jo loppuvuodesta, vaikka en ole sitä teille ehtinyt vielä esitellä. Esittelyn se kuitenkin ansaitsee; Kirja on kaunis, raikas ja inspiroiva. Outi tuunaa klassikkolohturuuat terveellisesti, tuo ranskis- ketsuppi reseptikin on gluteeniton, munaton ja myös vegaani ja maidoton jos käytät pelkkää kookosöljyä.

Nyt kun selasin kirjaa taas ties monennettako kertaa, taisin juuri saada uuden pakkomielteen kirjan nutellareseptistä! Ja ensi kesänä meille tarjoillaan grillatessa kyllä Outin hummus- ja guacamolekulhoja. Mielettömän näköisiä annoksia!

Vaikka itse olenkin aivan onneton biohakkeri, niin kirja on loistava jokaiselle ruuanlaiton uusia tuulia nuuhkivalle ja tietoisia terveysvalintoja ravinnossaan tekevälle. Lohturuuankaan ei tarvitse olla siis paheellista!

Kirja on näytekappale kustantajalta.


lauantai 25. maaliskuuta 2017

AAMUN MUNAT: TEXMEX MIGAS


Aamiainen on päivän paras ateria. Otsassani lukee, että oon aamiaislyyli. Aamiaisella voi syödä paljon tai vähän (no, on kyllä ihmisiä, joille on olemassa vain yksi vaihtoehto, mutta ei nyt aleta osoittelemaan itseä ketään tässä sormella), terveellisesti vihermehuillen ja kokojyväillen tai ihastuttavan syntisesti kierien pekonissa ja vaikka suklaakakussa jos siltä tuntuut (arvaa tuntuuko?).

Jos multa joku kysyy, minkä kansan nimeäisin ykköspallille parhaimman aamiaiskansan kisassa, tiedän heti, HETI vastauksen. Se on meksikolaiset. Niiden aamiaismunillakin on tuhat ja yksi tarinaa, eronneista munista farmarin erikoisiin. Lähes kaikista ruuista, oli sitten vaikka enchiladoja, burritoja, tamalesia tai tacoja voi valmistaa aamiaisversion. Munaa löytyy lähes kaikista ja tortilloja. 

Ja aina maistuu sairaan hyvältä. Miten se vain toimiikin niin hyvin. Vaikea kuvitella, että mua huvittais syödä vaikka karjalanpaistia paistetulla kananmunalla aamiaiseksi, tai edes makaroonilaatikkoa (molempia ruokia peukutan muilla aterioilla- karjalanpaistia ilman munaa kylläkin).



Koska olen alkanut ymmärtämään meksikolaista keittiötä, olen alkanut aika tiukasti erottaa sen texmexistä. Koko texmexhän on tietysti amerikkalaisittain inspiroitunut versio meksikolaisesta, usein hiukan överimpi, mutkia oikovampi, annoksissa on enemmän tavaraa kuin vastaavissa meksikolaisissa, mutta makujen kirjo on meksikoa köyhempi, kaikissa texmex annoksissa on sama tuttuus.

En tosin ole koskaan kieltäytynyt myöskään texmexistä, sillä hyväähän se on. Herkullista!  Tämän päiväinen munakokkeli texmex Migas -resepti  on reilusti texmex. Huevos con migas löytyy myös meksikolaisena versiona, joka on simppelimpi. Tällä kertaa valitsin juustoisemman  texmex-tien.


TEX MEX MIGAS

 3:lle
 
5 maissitortillaa
öljyä paistamiseen
6 munaa
1 (puna)sipuli hienonnettuna
1-2 tuoretta jalapeñoa hienonnettuna
1/2 vihreä paprika pieninä kuutioina
1/2 punainen paprika pieninä kuutiona
2 dl kuutioitua tomaattia/kirsikkatomaattia siemenet poistettuna
3 dl juustoraastetta (tässä Juustoportin vuohen gr)
1 dl hienonnettua korianteria
suolaa, pippuria

tarjoiluu, avokadokuutioita, lisää juustoraastetta, limenlohkoja

Leikkaa tortillat paloiksi (n. postimerkin kokoisiksi, muodolla ei väliä). Voit käyttää myös hiukan kuivahtaneita. Ehdottomasti toivon sinun läyttävän kuitenkin maissitortilloja, muuten maissin olennainen maku jää puuttumaan. Paista tortillalastut kullanruskean rapeiksi ja nosta talouspaperille valumaan.

Vatkaa munat haarukalla kulhossa kunnolla rikki ja lisää n. 1/2 tl suolaa ja jätä odottamaan. Tässä on taas kyse kemiasta, luin että päinvastoin kuin usein kehotetaan, munat kannattaisikin suolata heti. Suola vaikuttaa proteiniin linkittymiseen, mutta samalla ilmeisesti jotenkin suojaa niitä niin, ettei vesi pääse haihtumaan, eli munakokkeli ei kuivuisi yhtä herkästi. Siis suolaan munamassan.


Pehmittele sipulia miedolla lämmöllä paprikan ja jalapeñon kanssa pannulla n. 5 min. Lisää sitten tomaatti ja puolet tortillalastuista. Paista vielä muutama minuuttia ja lisää sitten munat ja juustoraaste. Liikuttele munamassaa pannulla kuten munakokkelia tehdessäsi. Nosta pannu pois levyltä kun kokkeli näyttää kiinteältä, mutta vielä märältä, emme halua tehdä nyt kuivaa kokkelia. Sekoita mukaan loput tortillalastut ja korianteri.

Tarjoile korianterin, extrajuuston ja limelohkojen kera.



 Migas tarkoittaa muuten muruja.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

KAURAPUUROKOHOKAS


Mä puhun nyt viikonlopun aamiaisesta. Ajatus ei ensimmäisenä lähde rientämään kaurapuuron suuntaan. Kun se on niin arkista ja jotenkin, niin hyvää kun se sokerisen voisilmän (tai jäätelön!) kanssa onkin (joo, mä osaan syödä kaurapuuronkin epäterveellisesti, missä ne sokeroimattomat marjat on?), niin kumminkin siinä on joku ihme takaraivolohkon pakkopulla- fiilis. Eli pakkokaurapuuro. Häpeän syvästi, että olen huono kaurapuuron syöjä. Vaikka periaatteessa siitä tykkäänkin, sokerisen voisilimän kanssa (oonko se vaan minä, vai tuntuuko teistäkin, että mun ajatus kiertääkö jotenkin kehää?).


Mutta jo heräsi mielenkiinto, kun alettiin puhua kaurapuurokohokkaasta. Tämä on muuten oiva hävikistä herkuksi ruoka, sillä jos teet sen viikolla syömättä jääneestä puurosta, ei vaivaa ole viikonloppuna enää nimeksikään (ihmevalkuaiset ilmeisesti vatkaantuvat itsestään?)

No kumminkin.
Herkkupuuroa, marjoja ja rouhittua pähkinää.
Eihän tätä voi vastustaa.
Soppeli myös brunssille.
Alkuperäinen resepti Food&Wine (tässä muokattu).


KAURAPUUROKOHOKAS
n. 4-6:lle, muusta tarjoilusta riippuen

2, 5 dl isoja kaurahiutaleita
7, 5 dl maitoa (tai kauramaitoa)
hiukan suolaa 
tai vastaava määrä tähteeksi jäänyttä puuroa eiliseltä

2 rkl tummaa sokeria
3 munaa, valkuaiset ja keltuaiset eroteltuna
2 dl  marjoja (pakaste)

pinnalle
3 dl tuoreita marjoja (käy ne pakastekkin, ei vain yhtä kaunis)
1-2 dl rouhittuja pähkinöitä, mantelia
tomusokeria 


Laita uuni n. 190 asteeseen.

Keitä puuro lisäämällä maitoon kaurahiutaleet ja hauduttamalla kypsäksi, n. 15 min. Ota levyltä, mausta suolalla ja anna hiukan jäähtyä.
Tai
Käytä tähteeksi jäänyttä puuroa.

Mausta puuro sokerilla, vatkaa puuron joukkoon keltuaiset. Sekoita mukaan myös pakastemarjat.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja kääntele varovasti puuron joukkoon. Laita puuro uuniinkestävään, voideltuun keraamiseen vuokaan tai valurautapannuun. Myös yksittäiset annosvuoat ovat kivoja.

Paista n. 30 min, kunnes kohonnut ja kauniin kullanruskea pinnalta. Paistoaika riippuu myös valitsemastasi astiasta paljon, mutta anna reilusti väriintyä pinnalta, ei ainakaan minulla kuivunut yhtään liikaa (pakastemarjat?).

Ota uunista ja heitä päälle marjat, rouhitut lempipähkinät ja tomusokeria, koska tämä ei ole makeaa ollenkaan. Vaahterasiirappi on tietysti myös hyvää. 

Ja sen kohokas saa reilusti lässähtää, siinä marjanheittovaiheessa, ei makua haittaa.

Eli ei mitään suorituspaineita!


keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

VAIN YKSI RESEPTI - JA ARVONTA


Jos aiot testata vain yhden tämän kirjan resepteistä, anna sen olla tämä.

Jos kirjan tekijä loihevi näin lausumaan, niin minä olen kyllä ensimmäinen ottamaan vinkistä vaarin. Erja Ariela Säkkinen on bloggaajakaverini Andalusian auringosta; ihan mahdottoman taitava sanankäyttäjä, useammallakin kielellä,  ruuallarakastaja (kuten minäkin), ja taitavaksi valokuvaajaksi kehittynyt maailmankiertolainen jonka matkatarinat kuvaavat elämää ja ruokalistoja Andalusiasta Pohjois-Afrikan kautta Lähi-Itään. Ja nyt tuore esikoiskeittokirjailijatar, kun WSOY julkaisi Arielan Andalusian auringossa - kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin. 




Kirja on kaunis, värikäs ja täynnä hurmaavia tarinoita  ja huomioita alueilta. Reseptit eivät päästä välttämättä kokkaajaansa kaikkein helpoimmalla, mutta ne kyllä palkitsevat tuoreudellaan, ihan kodin perusreseptikokoelma kirja ei nimittäin todellakaan ole. Paitsi jos nyt satu olemaan vaikka Sevillasta, Jaffasta, Tangerista tai Betlehemistä kotoisin.  Ja joku aina on. Nämä  annokset on jonkun syyrialaisen perheen lohturuokaa, vaikka yhtä eksoottisia meille kuin aladopi heille (mistähän mä tuon vertauksen vetäisin?).

Nykyään innostun keittokirjoissa tarinoista reseptien välillä. Kirjan reseptimaailma tuo itsellekin muistoja Lähi-Idän ruuista, mutta se mikä saa hyppimään tasajalkaa riemusta on se, että kirjasta löytyy niin monta reseptiä nevö hööd- osastolta. Ruokalajeja, josta en oo kuullukkaan, saati sitten maistanut.  Mikä ihana kolaus kaikkien keittiöiden asiantuntija-itsetuntooni, niin virkistävää!





Ja se resepti mihin alussa viittasin on Shish Barak. Koskaan kuullutkaan näistä lammastäytteisistä tortellinin tapaisista jauhonyssyköistä, jotka kypsennetään jugurttiliemessä. Ja kun Ariela vielä vakuuttaa nyyttien olevan järkky hyviä: Jos aiot testata vain yhden tämän kirjan resepteistä, anna sen olla tämä.
Ei mulla ollut mitään muuta mahdollisuutta. Ainoastaan kaduttaa se, että valitsin reseptin, jonka teko-ohje on pitempi kuin beduiinin teltan masto. Nyt joudun sen tähän kopioimaan. Ja on yö.

Mutta resepti. Se oli eksoottinen, maistuva, täyttävä ja taatusti jokun palestiinalaisperheen suosikkiateria. Eikä mitenkään monimutkainen pituudestaan huolimatta. Tietysti tottumattomat sormet saivat nyyttitehtaaseen uppoamaan melkein tunnin, mutta vaiva palkittiin syömisvaiheessa.

Ai niin ja katumus numero 2: Keiton pinnalle piti ripotella za'ataria ja minä unohdin!!!! 


SHISH BARAK
resepti Erja Ariela Säkkinen: Andalusian auringossa
 4-6 :lle n. 52 (sain kyllä 10 enemmän, johtunee muotin koosta)

Taikina
5 dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
1/2 dl öljyä
2- 2 1/4  dl  vettä

Täyte
1 sipuli hienonnettuna 
1 1/2 tl bokharat-mausteseosta
250 g lampaan jauhelihaa
1 1/2 tl kuivattua minttua
3/4 tl suolaa
Paistamiseen
muutama rkl ruokaöljyä

Kastike
1 kg turkkilaista jugurttia
2 dl vettä
3 rkl öljyä
3 isoa valkosipulinkynttä
3 rkl tuoretta korianteria hienonnettuna
1/2 sitruunan mehu
1 tl suolaa
1 tl mustapippria

Tarjoiluun
Za'ataar mausteseosta
paahdettuja pinjansiemeniä
tuoretta korianteria

Valmista taikina. Sekoita jauhot ja suolakeskenään. Lisää öljy ja sekoita murumaiseksi. Lisää vesi ja vaivaa taikina kimmoisaksi. Hiero muutama rkl (kyllä kai 1 riitti?) ruokaöljyä taikinan pintaan. Jätä lepäämään peitettynä ja valmista sillä välin täyte.

Kuumenna öljy pannussa. Kuullota sipuli, lisää mausteseos ja muutaman minuutin päästä jauheliha, minttu ja suola. Kypsennä 10 min.

Jaa kuoritaikina 4 osaan ja pidä muut osat peiton alla kun työstät yhtä. Ota muotilla (pieni juomalasi?) n. 6 cm (mulla muotti 5cm) ympyröitä ohueksi kaulitusta taikinasta.
Täytä n. tl täytettä ja nipistä kiinni puolikuuksi. Käännä alareunan sakarat sakarat nyytin taakse ja nipistä kiinni. Peittele kunnes valmiita kypsennykseen.

Kaada kastikkeen jogurtti ja vesi kattilaan ja kuumenna miedolla lämmöllä, kunnes seos alkaa kuplia. Kuumenna öljy pienellä pannulla ja kuullota siinä korianteri ja valkosipuli.

Sekoita sitruunamehu jogurttiin. Lisää valkosipuli-korianteri-öljyseos ja mausta.

Lisää taikinanyytit ja kypsemnnä 20 min hiljaa poreillen.

Ripottele päälle za'ataria, pinjansiemenet ja korianteria. Tarjoa sellaisenaan tai riisin kera.

(anteeksi, lyhentelin reseptin käänteitä hiukan laiskuuksissani, täydellinen resepti löytyy kirjasta, mikäli ilmaisin jotain ei ymmärrettävästi.)



Onnea Ariela onnistuneesta kirjaprojektista! Olet liittynyt upeiden bloggaaja-keittokirjailijoiden joukkoon. Resepti, tekstit ja kuvat!

Kommentoipa oma tervehdyksesi Arielalle sunnuntaihin 26.3 mennessä tähän postaukseen. Arvon kommentoijien kesken yhden kappaleen tätä kaunista kirjaa. Kirjan toimittaa kustantaja.

P.S. Unohdin mainita, että on erityisen vikkelä huumorintajussaan tämä Ariela. Siitä oon aina tykänny hänen teksteissään!

P.S.P.S ettei nyt syntyisi mitään väärinkäsityksiä, niin tästä kirjasta kokeillaan vielä useampaa muutakin reseptiä

P.S.P.S.P.S  mustapippuria, paprikaa, jeeraa, korianterinsiemeniä, neilikkaa., muskottia, kanelia, kardemummaa = Bokharat

Kirja on arvostelukappale kustantajalta