About me
sunnuntai 18. huhtikuuta 2021
KETOON: KETOHAMPURILAINEN
tiistai 13. huhtikuuta 2021
VANHA KUNNON PYTTIPANNU
Kyllä ei ole kotona tehdyn pyttipannun voittanutta. Se vain on niin kertakaikkisen hyvää. Yksinkertaista ja hyvää.
Se on myös ehdottomasti yksi lapsuuteni lempiruuista, vaikka ei me silloin Oravan mummolas mistään pyttipannusta taidettu puhua. Paistinperunootahan ne oli ja sinne kun lisäsi jotakin makkaraa ja paistoi munan päälle, niin sitähän se oli mistä pyttipannuna puhutaan.
Ennen, kun joka päivä keitettiin perunaa, niin niitä sitten saattoi jäädä ylikin usein, tai ehkä oli keitetty tahallaan reilusti, jotta saataisiin paistinperunoita seuraavalle päivälle. Hävikkiruuista se on siis yksi parhaimpia. Keitetyt ylijäämäperunat kohtaa mitä tahansa kaapista löytyy, makkaraa, nakkeja, kinkkua, lihaa. Mulle kyllä maistuu tuo hyvinkin perinteinen versio eli peruna, sipuli, makkara ja muna. Voissa paistettuna ihanasti valurautapannulla.
Jos perheessä on jotakin sipulinkieltäytymisvaiheessa eläviä, laitetaan sipulijauhetta.
PYTTIPANNU
4:lle
8-10 perunaa (koosta riippuen)
25 g voita
1 iso sipuli
4 makkaraa (tai nakkeja, kinkkukuutioita yms.)
4 munaa
suolaa
paprikajauhetta
mustapippuria
(ruohosipulia tai persiljaa)
Kuori ja pilko perunat. Kuori ja hienonna sipuli. Poista makkaroista kuoret ja pilko makkarat. En tykkää mistään minikuutioista vaan perunalohkot saavat olla reiluja.
Heitä ensin puolet voista pannulle (voi laittaa myös hiukan rypsiöljyä) ja pehmittele sipuleita minuutin tai pari. Laita sekaan lohkotut perunat ja makkarat ja paistele hyvännäköinen kullanruskea paistopinta. Älä siis ole koko ajan kääntelemässä äläkä sohimassa lastalla, ettei turhaan tule mössöä perunoista. Mausta suolalla, paprikajauheella ja mustapippurilla. Paiston puolivälissä lisää loput voista.
Paista kananmunat öljyssä tai voissa toisella pannulla, toiselta tai molemmilta puolilta, niin kuin tilattu on. Ihaninta on tietysti, jos saat jättää keltuaiset juokseviksi.
Hienonnettu ruohosipuli pinnalla on kyllä todella hyvää.
sunnuntai 11. huhtikuuta 2021
KETOON: KOLME PIZZAOHJETTA
1. Munakoisopizza
2. Mantelijauhopohja
1 rkl psylliumjauhoa
ripaus suolaa
20 g oliiviöljyä
torstai 8. huhtikuuta 2021
KETOON: HERKUTELLAAN!
Joka kerta, kun yritän alkaa syödä terveellisesti, tulee joulu, pääsiäinen, kesä, perjantai tai tiistai - ja kaikki menee pilalle.
Todellakin! Kuinkahan monta kertaa sitä on siirtänyt elämäntapauudistusta eteenpäin? Aloitan sitten joulun, eiku uudenvuoden, eiku viikonlopun jälkeen.
Joskus se on vaan laitettava stoppi tällekin sitkulle. Ja mä laitoin. Enkä nyt kerro kuinka monta vuotta olen tätä siirtänyt pala kerrallaan aina seuraavan asian ylitse. Mutta en siirtänyt sitä viimeistä kertaa! Vaikka - voi ei! - laskettiin, että sehän on pääsiäinen siinä keskellä ketodieettiä. Ja pääsiäisen aika ruukaa olla kyllä melkoista syömisen iloittelua meidän sakissa.
Aluksi oltiin ihan tyrmistyksissä, niin kuin oon kertonutkin, siitä, kuinka tiukka tämä ketodieetti on. En oo niitä ihmisiä, joka punnitsee x määrän kurkkua, paistaa x määrän jauhelihaa, juo x määrän öljyä shottina jne. vaan haluan tuntea syöväni kunnolla. Välillä onnistun paremmin, välillä huonommin. Viikonloput ovat kuitenkin sellaista aikaa ja varsinkin nyt menneet pääsiäisen pyhät, että sitä oikeasti oikeasti oikeasti haluaa herkutella.
Joo, ehkä mulla on väärä asenne ruokaan, kun edelleenkin haluan sen palkitsevan tai lohduttavan itseäni. Mutta niin se vaan on.
No, pääsiäissuklaat yms. jäivät kyllä syömättä ja kaikenlaiset makeat herkut sekä mämmi. Niitä olen kyllä valmistanut ja se ei yllättäen ole tuottanut suurta tuskaa, taikinaterapia tuntuu toimivan vaikkei itse pääse syömään. Ihana kuulla, että halipupukeksit oli aivan parhaita ja pashani perin herkullista.
Keräsin tähän muutamia otoksia siltä erikoisherkkuosastolta, annoksia, jotka ovat olleet niin herkullisia, ettei tunne syövänsä lainkaan minkään rajoitusten sisällä.
Pääsiäisenä söimme 2 kertaa muiden perheenjäsenten kanssa pitkän kaavan mukaan ja kun muut nauttivat bruschettoja ja paholaisen munia, tai kurpitsakeittoa alkuun, me teimme itsellemme hyvät vihersalaatit, ensimmäisen kuvan malliin. Siemenet ja oliivit vähentävät rasvan määrää ja ovat jees lisä salaattiin.
Ensimmäisellä aterialla isäni oli savustanut lohta ja oli helppo punnita siitä meille määräpalat. Paahdoimmen pannulla herkkusieniä ja vihreää parsaa. Kylkeen vielä majoneesi. Tämähän oli aivan upea, yksinkertainen kombo! Toki normiaikana, entinen minäni olisi sortunut vähintään tupla-annokseen. Anteeksi muuten mun stailaamattomia kännykkäkuvia, nämä mun ketokuvat nyt on kaikki tällaisia, kyllä mua häiritsee vähän tuo muutama lohihippu tuossa pinnalla. Mutta ei onneksi häirinnyt syödessä!
Sitten tuli se kauan odotettu nyhtölammasdinneri. Äitini keksi valmistaa mun ja siskon osuuden paahtopaistista, joka on siis paistia vähärasvaisempi osa. Alkusalaatista jäätettiin kurkut ja tomskut pois niin saatiin enemmän parsaa ja kesäkurpitsaa. Öljystä, majosta ja yrteistä, sekä tietenkin valkosipulista tehtiin vinaigrette, jota avomielisesti sai valuttaa sekä kasvisten, lampaan, että alkusalaatin päälle. Lampaan pinnalla oli myös minttua.
Kyllä oli. Täydellisen herkullista.
Jälkiruokina nautittiin kupilliset hyvää teetä.
Kyllä se niin on, että kun on laadukkaat raaka-aineet, on myös helppo tehdä hyvää. Rekosta ostin 700 g sisäfileen Lakeuden Highlandilta. Siitä meille riitti kolmeksi kerraksi herkullista ruokaa. Kaksi kertaa paistoin mehevät pihvit. Niiden salaisuus, taas kerran on myös tuo öljy-majo-yrtti-valkosipulikastike, joka on kyllä melkein yhtä hyvää kuin äitini valkosipulipersiljavoi. Olemme myös tehneet välillä chimchurri tyyppistä kastiketta, se on ihanaa kun siinä on hiukan etikkaa, joka vähän lievittää yletöntä öljyisyyttä. Munakoisoviipaleet paahdettiin uunissa. Todella hyvä lisuke sienten kanssa.
Samaisesta rekosta olin tilannut myös kalaliike Eljas Santalalta pari siikafilettä. Suomustin fileet (lusikalla) ja nypin muutaman ison ryodon siitä harjanteelta. Kylläpä olikin tuoretta, sai oikein kiskoa ruotoja ja mukana lähti aina vähän lihaakin!
Ja kyllä sen tuoreuden havaitsi maistaessakin. Paistoin palat oliiviöljyssä, enkä yllä muista koska olisin yhtä hyvää siikaa syönyt. Vihersalaattia, avokadoa ja herkkusieniä lisukkeena.
Yksi herkkuruoka on vielä ehdottomasti jaettava. Chili-valkosipuliöljyssä paistetut scampit, nimittäin. Sydämeni huusi öljyyn dipattavaa rapeakuorista vehnäleipää, mutta olin kyllä kiitollinen oikeasti tästäkin herkkuhetkestä.
Eli herkuteltukin on. Tietysti olisin auliisti syönyt kaikkia isommat annokset ja vielä sen patongin kera. Enkä kyllä olisi viinilasilliseenkaan sylkenyt. Nyt juomaosastolla herkuttelu tietää viikonlopun Zero Cola- tölkkiä. Niitä kyllä saisi juoda enemmänkin, mutta ollaan itse asetettu tämä rajoitus. Pirkan mustikka tai metsämansikka vissyt on kans hyviä, kaloreita ja hiilareita 0. Löydettiin myös Halpa- Hallista tarjouksesta 15 pack Olvin päärynävissyjä ja oltiin aivan pyörtyä siihen tuoksun ihanuuteen.
Raaka-aineet näihin herkkuihin ovat kyllä arvokkaammasta päästä. Mutta toisaalta, jos minä saan aterialla syödä 125 g sitä proteiinia, niin annoksen pienuus tasaa kustannuksia.
Kokeilematta ovat vielä ainakin ne savustetut katkaravut, tässähän alkaa tulla muuten kiire kohta. Samoin burgerit täytyy vielä tehdä, ehkä useammalla tavalla. Pizzaa sen sijaan on tehty, kolmella eri tyylillä ja selkeä voittaja on löytynyt...mutta siitä enemmän toisella kerralla.
Nyt on siis 4 viikkoa ketodieettiä takanapäin. Hengissä ollaan, eikä edes nälkäisinä. Sitä energialevelin nousua vielä odottelen. Sisko vaihtoi takaisin 1. viikon vähähiilihydraattiselle kauhean ja kutiavan ihottuman takia. Mutta muuten mennään käsi kädessä. Liikuntaa en ole yhtää ehtinyt lisätä.
Ehtinyt? Kunnelkaa mua? Nyt! Nanna!
Ja 4 viiko päätöspunnitus? 7,2 kiloa kadonnut. Jonnekin.
Never want to see you again!
tiistai 30. maaliskuuta 2021
KETOON: PIENTÄ VASTATUULTA
Lopussa myös kolme ketodieetin suosikkireseptiä kanasta.
Eikä ole paino noussut, nyt 3 viikon punnituksessa laskukäyrä toki tasaantunut ja 6 kg on nyt takana. Ketodieettiä on noudatettu tunnontarkasti, ei ole ollut mitään retkahduksia, ei kummemmin mielihalujakaan. Yhden kerran, ja tätä en ole uskaltanut kertoa PikkusiskoNatallekaan, olin siivomassa Niilo-pupun häkkiä Maitotytön huoneessa, lattialla oli Julia-konvehti, nappasin sen parempiin suihin. Normi. Oli kyllä aika aikaista, että en varmaan muistanut diettaavani. Jonkun tunnin päästä sitten aloin ihmetellä suussani viipyilevää suklaan makua (tässä kun tulee makusteltua kaikenlaisia metallinmakuja yms.) Ja samassa tajusin... voi ei!
- Nälkä ei varsinaisesti ole. Joskus ruokaa tehdessä tulee sellainen äkillinen nälkä ja tulen tosi ärtysäksi. Syön siis kolme ateriaa päivässä, ei snackin snackiä, muuta kuin vettä ja teetä.
- Pahin haittavaikutus on se, että ruoka lähinnä etoo, eilen oli ihan kamala päivä sen suhteen, Nata meinaskin, että mulla tulee nyt vasta oireet, jotka sillä oli ekalla viikolla, kun olen vaan tähän asti porskuttanut etenpäin tyytyväisenä.
- Perustuuko tämä elämäntapamuutos siis siihen, etten koskaan enää halua syödä mitään? Lakkaan palkitsemasta itseäni ruualla, lohduttamisesta puhumattakaan. Ruoka ei juhlista ystävien kohtaamisia tai perheen kokoontumisia?
- Ruokajutut vie tosi paljon aikaa (no mulla ne vie aina), paljon energiaa kuluu sekä omasta halusta, että pakosta, kun yritän suunnitella jotakin uutta. Ja sitten kun me punnitaan näitä määriä ja välillä lasketaan korvaavuuksia. En todellakaan aio syödä koko ajan yhtä ja samaa reseptiä.
- Suosikkeja on syntynyt: paistetuista parhaimmat ovat parsa, pak choy ja herkkusienet. Pettureiksi ovat alkaneet ne, joita pidin suosikkeina; kukkakaali, parsakaali ja kesäkurpitsa, hitto on ollu kitkeriä nua jälkimmäiset.Tai sitten se on vaan päivän moodista kiinni.
- Leivällä elän edelleen, ainakin aamiaisen.TG orthexleipä!
- Ei mulla mitään energiatason nousua ole tapahtunut, päinvastoin, illalla tulee yhtäkkiä se energiatason romahdus ja tajuton väsy. Natalla on yöunet lyhentyneet, ja vaikuttaa pirtsakammalta. Ihan hyvin olen kyllä jaksanut hoitaa kaikki hommat, tai ainakin akuuteimmat.
Mutta sitä vastatuulta: Natasiskolle on puhjennut päänahkaan pahanäköinen ja erittäin kutiava ihottuma. Tälläinen ketoihottuma, ketorash, on kuulemma aivan tyypillinen kehon reaktio tähän itse aiheutettuun kehon stressitilaan. Hoitokeinona on hiilihydraattien lisääminen ruokavalioon. Tämä juttu tuli meille vähän puuntakaa, jos muistatte, että meillä ei hirveästi sitä ennakkaotietoa ketosta ollut.
Ihottumaa on nyt pohdittu, että voisko se olla, ruusu, tai psoriasis tai ruoka-aineallergia, vai vaan ketoihottuma. Selvää on vain se, että mikä tahansa se onkin, niin tämä ruokavalio on sen laukaissut.
Me hullut jatkamme ihmiskoetta.
Lisäaineet
Kolme syytä miksi Keto voi olla epäterveellinen
Saiturinpihvit kanasta
lauantai 27. maaliskuuta 2021
KETOON: AAMIAISELLE!
Aamiainen. Mä oon oppinut, että se on päivän tärkein ateria, sillä lähtee päivä käyntiin. Välillä se on nopea, mutta yleensä aina kuppi teetä ja voikkuleipä ainakin. Vapaapäivän tunnistaa nautinnollisen pitkästä aamupalatuokiosta, joka antaa koko päivälle rennon fiilksen. Tuskin koskaan lähden huitelemaan minnekkään tyhjin vatsoin.
Nyt on joutunu vähän joustamaan.
Olen siis kolmatta viikkoa FitFarmin 7 vk tiukalla (noh, mitä mä näiden tiukkuudesta tiedän), Ketodieetillä. En ole mikään ketoiluasiantuntija, pää on aika pyörällä kaikesta uudesta informaatiosta. Puhun siis vain omista kokemuksistani, eikä ole taattua, että olisin ymmärtänyt kaiken oikein. Luotan kuitenkin ohjeistukseen ja laskuihin, ne tuntuvat perusteellisen ammattitaitoisilta...vaikka en kaikkea ihan vielä ymmärrä.
AAMIAINEN
Nykyään saatan olla siis 5-6 tuntiakin hereillä ennen aamiaisen syöntiä, jonka syön vähän kuin lounasaikaan 11-12 aikaan. Tämä johtuu siitä, että päivässä on vaan kolme ateriaa ja sitten on joku pätkä paastotsydeemi, jota en ole vielä hahmottanut, syitä ja seurauksia, mutta ymmärrän sen verran, että siinä ollaan esim 16 h syömättä ja 3 ateriaa sitten 8 h: n aikana. Eli jos syö aamiaisen klo 12 niin klo 20 sitten vipa ateria...jaksaa nukkua.AAMIAISEN PELASTAJA
KETOSÄMPYLÄ MIKROSSA
torstai 25. maaliskuuta 2021
PÄÄSIÄISPÖYDÄN MAKEAT HERKUT
Ihana leipoa pääsiäistä. Se on vuoden juhlista melkein lemppari, monta pyhää peräkkäin, eikä niin perinteissä kiinni ruuan osalta kuin vaikka jouluna, enemmän irroittelua jotenkin. No pitäähän sitä olla mämmiä, suklaamunia ja lammasta tietenkin, mutta niiden kanssakin voi varioida.
Tänään ilmestyy yhdeksässä sanomalehdessä taas Lännen Median tuottama ruoka-aukeama,jonka sisällön olen tehnyt. Etsi lehti käsiinne naapurista, netistä, kirjastosta tai kioskilta, ellei se kotiin tule ja ala suunnitella pääsiäisien leivontaa ja jälkiruokapuolta.