Keveä viikonloppumenumme sisälsi myös kermaa ja voita. Kevueksi kuvailu perustuukin ennemmin pääraaka-aineiden, herneiden ja kampasimpukoiden keveyteen. Eikä tämä ateria todellakaan saanut kenellekään ähkyä oloa, kuten joskus käy vaikkapa herkullisen liha-aterian päätteeksi.
Ystäväni Virpin kanssa halusimme laittaa herkkuamme kampasimpukoita kerrankin kotikeittiössä ja kuin tilauksesta Koti ja Keittiö - lehdessä 3/2011 oli tämä resepti, joka herätti kiinnostuksen vähän erikoisemmalla lisukkeellaan. Siis tavanomaisista tavanomaisin sipuli, mutta ettäkö ihan pyreenä ja pelkästään... mielenkiintoista...
Lisäkkeestä tuli hyvin risottomaisen näköinen, erittäin pehmeän makuinen ja onnistunut. taidan tehdä seuraavaksi paistetun maksan seuraksi...
Toteutus noudatteli siis tiukasti alkuperäistä reseptiä. Niinpä tyydyn iloksenne kopioimaan tähän alkuperäisen reseptin. Koska maitotyttökin varmaan kohta herää päivänokosiltaan.
Paahdetut kampasimpukat ja kermainen sipulipyree
4 annosta
12 tuoretta tai pakastettua kampasimpukkaa
1 rkl öljyä
25 g voita
Kermainen sipulipyree:
350 g salottisipuleita
1 valkosipulinkynsi
2 rkl oliiviöljyä
1 dl kuohukermaa
1/2 tl sokeria
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria
1. Sulata jäiset kampasimpukat hitaasti pakkauksessaan jääkaapissa. Valuta ja nosta kampasimpukat kuivahtamaan talouspaperin päälle.
2. Valmista sipulipyree. Kuori ja hienonna salottisipulit ja valkosipulinkynsi. Kuullota sipuleita hiljalleen pannulla noin 10 minuuttia, kunnes ne pehmenevät. Lisää kuohukerma ja sokeri. Anna hautua, kunnes kerma on täysin imeytynyt sipuleihin. Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.
3. Kuumenna öljy pannulla ja lisää kampasimpukat. Paista kampasimpukoita kohtalaisella lämmöllä toiselta puolelta, kunnes niissä on kaunis paistopinta. Lisää voi, anna sulaa ja valele sillä kampasimpukoita.
4. Nosta sipulipyreetä lautasille ja simpukat päälle. Tarjoile lisänä vihersalaattia tai versoseosta.
Meillä annokset tarjoiltiin vihersalaatin ja tomaattibruchettojen kera kun sopivasti oli ei niin tuoretta patonkia. Pere Ventura, tuo Silja Linen "laivan kuohuviini" on ihanan rapsakan kuivaa cavaa ja täydensi passelisti niin alku- kuin pääruokaakin. Huomaan yhä useammin ( no silloin harvoin kun valintatilanne ylipäänsä on edessä...) valitsevani kuohuvaa läpi aterian. Viinikaappiimmekin on kertynyt jo kunnon samppanjaosasto. No, ehkä se antaa aihetta epäillä, että me nimenomaan EMME juo niitä... : )