About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste tapahtumat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tapahtumat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. elokuuta 2015

Katujuhlatunnelmaa - Straight from Dallas


Tämän vuoden katujuhlien teemana oli Dallas. Tunnarimusiikin soidessa  tehdään vielä viimeisiä valmisteluja. Minä kyllä olin toisaalla.

Taistelin omalla terassilla 8kg kanssa ribsejä. Ne olivat 3 tuntia uunissa ennen grillausta, mutta olen minä nyt paljon parempiakin syönyt.



Ilma helli meitä ehkä kesän kauneimmalla illalla. Me syötiin, kisailtiin, katsottiin lasten tramppaesityksiä, opeteltiin rivitanssia, naurettiin ja juteltiin. Isäntäpari oli miettiny kattaukset ja muut vimpan päälle. Kameraan tallentui kuvia hyvin epätasapuolisesti. J.R:stä eli kotoisesti Jormastakaan ei yhtään kuvaa. 

Mutta tästä pääsette tunnelmaan:



Bootsit ja hame stemmaa tietenkin.

  
Eikä hymy hyydy.


Farm hand grillasi loisto hampurilaiset.


Kaikki yksityiskohtia myöten kunnossa.



Lasten pöytä

 Kadun Cowboyt.

Wisteria Lanen Täydelliset Nelosvaltauksen naiset

Misut jonossa. Ja yksi emäntä. Tämän kuvan piti ottaa kyllä niin, että BOOTSIT näkyy!


 Itsetehdyt hampurilaiset omilla täytteillä ja cole slaw olivat niin hyviä. Ai niin ja sitten oli ribsejäkin. 


Juhlat on aina tosi tärkeät ja odotetut kadun lapsille. Maitotyttö puhui jo viikkoja, että saa valvoa yhtä kauan kuin äiti. 11.30 p.m vein ihan nihkeän hikisen tytön suihkuun ja nukkumaan. Ja onnellisen.



Illan kauneimpana parina palkittiin teemajuhlien  todellinen Dallas-vaimolook ja hänen ilmiselvä countrylaulaja-miehensä.



Palkinnon olisi voinut antaa myös ihanasta juustokakusta.


Kiitos kun oli mukavaa! Ensi vuonna 10-vuotisjuhlat!



perjantai 12. kesäkuuta 2015

Kisakokkausta ja suupaloja Taste of Helsinki 2015



Eilen junautin itseni Pohjanmaalta kesän suosikkitapahtumaan, Taste of Helsinkiin. Stockmann oli yhtenä Suomi-Ruotsi kokkimaajoukkuekamppenin yhteistyökumppanina kutsunut minut seuraamaan kokkien kisabriiffausta ja puolen tunnin ostospyrähdystä Stokkan herkkuun.

Eilen torstai-iltana kokattiin siis alkupala, jonka pääruoka-aineeksi paljastuivat Sampi, kampasimpukat ja kaviaari. Tänään perjantaina vuorossa on ollut  (juuri tätä kirjoittaessani) pääruoka helmikanasta ja kateenkorvasta ja iltakattauksessa kisa ratkeaa jälkiruuan myötä. Suomihan puolustaa edellisen vuoden voittoaan ja veti tänäkin vuonna niukasti pitemmän korren alkupaloissa. 

Kokeilla oli puoli tuntia aikaa shoppailla kaikki tarvittavat ainekset menuuseen, piikki oli auki, mutta kaikkia ostettuja aineksia tulisi käyttää. Stokkan keittiömestari Sampo Laukkanen otti meidät vastaan herkussa, jossa ei onneksi torstaina neljältä ollut vielä ruuhkaista. Tunsin itseni aikalailla kokkibändäriksi seuratessani joukkueiden ostoksia kännykkäni kera (huom. mitähän nua muut ihmiset ajatteloo...). Rapontointia löytyy niin instasta kuin twitteristäkin.

Tänään siis ratkeaa kisa. Molemmat joukkueet toimivat pienen paineenkin alla viileän rauhallisesti. Hienoa seurata näitä pro-juttuja!

Mutta hienoa oli nauttia myös 10 festariin osallistuvan ravintolan herkuista lähes kesäisessä illassa ja tavata ihania blogituttuja. 5 vuotta sitten ei vastaan olisi tullut ainoatakaan tuttua, nyt niitä riitti joka nurkalla. Niin kiva moikkailla ja vaihtaa annoskokemuksia.

Ehdin  ja jaksoin läpikahlata 12 annosta 35:stä. Annokset  valikoituivat lopulta aika summittaisesti ja hyvin epätasaisestikin, monen ravintolan hieno tarjonta jäi kokonaan kokeilematta, kun jostain tuli otettua useampi annos. Joskus otin sieltä missä pisin jono (Ragu), joskus taas mentiin lyhyimmän jonon taktiikalla.

Suosittelen lämpimästi tätä erilaista piknikkiä kaikille. Jos jotain tänä vuonna huomasin, niin sen, että yhden kehuma upein annos oli toiselle ihan hyvä, ja joku taas mainosti jonkun ravintolan tarjonnan festareiden parhaaksi kun toinen ilmoitti, että sen voi ihan hyvin jättää väliin.

Mun lempparitaktiikka on se, että valitse omien mieltymystesi ja ehkä muiden suositusten perusteella puolenkymmentä lempparia ja sitten toinen puoli ota niitä annoksia, jotka ei mitenkään kuulosta mieleenpainuvilta ja anna niiden yllättää itsesi. Veikkaan, että niistä löytyy ainakin yhtä monta suosikkia kuin noista lemppareista, sillä laatu on lopulta tasaisen korkea kautta linjan.

Eli suhtaudu ihan kritiikillä omaan listaani. Monta hyvää jäi multa kokeilematta varmasti!

Tiikerirapua ”AQUACHILE”, vaahdottua suolakeksiä ja valentina – kastiketta. Patrona

 Saavuin alueelle lounaskattauksen lopussa ja hain äkkiä viereisestä Meksikolaisesta Patronasta hiukan huikopalaa. Meksikofriikkinä sitä en pystynyt ohittamaan. Ja ihanat tutut maut uudessa muodossakin (vaahdotettu suolakeksi!!!) laadukkaasti laitettuna sieltä tulivatkin. Patronan ankka jäi kokematta, mutta eräs pariskunta, joiden kanssa juttelin, kehui sen aivan huipuksi.

Savustettu naudankielitaco, avocadoa, mustapapua, korianteria ja puna sipulia. Patrona.
Seuraava kuva on kauhea, mutta annos yksi jonotetuimmista. Ragun sinappipolenta oli ylikypsän karitsanniskan ja karitsanmakkaran kanssa super. Mulla kävi vielä onni ja sain noin reilusti tuota polentaa, loppuillan annoksissa sitä näytti olevan puolta kitsaammin.

Ylikypsää karitsanniskaa, karitsamakkaraa ja sinappipolentaa. Ragu.
Ragusta tulikin sitten syötyä läpi koko menu leipiä lukuunottamatta. Upea annos tämä miekkakalakin. Ja nuo vihreät pallot ovat mitä? Joka tapauksessa mieletön lisuke.

Hiillostettua miekkakalaa, sardelliaiolia ja paahdettua pecorinoa. Ragu

Ja festareiden yksi voittajasuosikki on ehdottomasti tajunnanräjäyttävän hyvä  lakritsivaahto, marinoitu fenkoli ja sitruunasorbetti. Joku kirjoitti jossakin että myös tilli oli ehdoton osa annosta. Veikkaan nyt kuitenkin, että kyse on pronssifenkolista.

Lakritsivaahtoa, marinoitua fenkolia ja sitruunajäätelöä. Ragu.
Ellei paras kaikesta ole sittenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä Brödin savustettu härkätartar. Tartarinsyojän märkä päiväuni se ainakin  on.

Savustettu härkätartar. Bröd.
Pastorin annoksita lautaselleni päätyi mustekala. Mielstäni maut oli kohdillaan ja mustekala pehmeää, Pastorin cevicheä maistoi seuralaiseltani Pialta ja se oli ihanan hapokasta, päätettiin tehdä heti kesällä kun taas tavataan. 


Pulpo Al Olivo – Pitkään kypsennettyä mustekalaa, rapea peruna-oliivikakku, misomajoneesia

Sipulilientä, vuohen gruyère moussea ja hiivaleipää.Bröd.
Brödin sipuliliemi oli annos jonka ostin vähän ex tempore- Ja kiitos tuosta älynväläyksestä itselle !

Haugesund – Haugesundin silliä, varhaisperunoita ja ruskistettua voita. Sinne.
Sinnestä olisin halunnut maistaa enemmänkin , mutta jotenkin se jäi sitten tuohon silliin.Haugesundin maut olisivat kyllä niin kaivanneet oluen rinnalleen niin kaikki olis ollut suomalainen kesä täydellinen (mutta en jaksanut hakea). Sinnen Wallenberg sai paljon kehuja nyös.
Sokerisuolattua lohta, savulohimoussea ja tilli-piimäkastike. Kaskis
 Myös Kaskiksen lohiannos tiivisti suomen kesän loistavasti. Niin hyvää!


Niinkuin possu ja perunatkin. Ylikypsät lihat olivat suosittuja joka kojulla, eikä todellakaan suotta. Tässä Kaskiksen hieno esitys.

Ylikypsää paahdettua possunkylkeä, barbequekastiketta, varhaisperunaa ja kevätsipulia. Kaskis.
Lopulta meillä oli Pian kanssa enää yhteensä 5 markkaa rahaa ja kävimme loppuillasta arpomassa kojuilla, mihinkä sen tuhlaisimme. Jonojen jo hälvettyä kokeilla ja tarjoilijoilla oli aikaa pieneen suunsoittoonkin ja kyllä tämä Brödin jälkkäri todellakin MYYTIIN meille (Bröd saa siis myös päivän myyntimies palkinnon!). Onnea vaan vielä vuoden 2017 Mr. Korso kisaan jälkkärikokille. Oli muuten jännä seurata kuinka avintoloiden tarjoilut pleittaukset ja annosten nosto sujui. jos ruuan laatu olikin tasaisen korkea, niin nämä käytännön seikat oli kyllä hoidettu hyvinkin erilailla paikasta riippuen. Jouheasti tai vähemmän!

Jää kefiiriä, mansikkaa ja hunajaleipää. Bröd.
Sydän itkee verta jokaisesta annoksesta joka jäi kokeilematta. Miten ihmeessä kokonaista 4 ravintolaa jäi väliin? Testatkaa ne mun puolesta. Berthan jälkkäri on superjännittävä kuulemma. Ja jos Jämsenin ruokaa pääsee maistamaan, niin älkää nyt ihmeessä missatko. Hoshiton listalta on Japanin ystävän jo vaikea valita. Ja Emo. Nyt alan itkeä. Kuinka tässä näin kävi? Menkää te ja maistakaa.

Alueella on myös loistavia viinejä tarjolla asiantuntijapalvelun kera, drinkkejä, samppanjaa, olutta, Pellegrinoa. Tänä vuonna keskityin niin syömiseen, että join vain lasillisen ihanaa Savignon Blancia. Olis ihana ollut maistella viinejä enemmänkin, mutta kun jo muutenkin tuntui, että syöksentelen paikasta paikkaan niin otin tämän vuoden teemaksi ruuan. Eikä tuo huono teema ollutkaan.

Taste Theather tarjoaa tasatunnein ohjelmaa, mukana viikonlopussa mm. Ihana Masterchef-Kira, Teresa Välimäki ja Johanna Lindblom. Samuil Angelov yms. yms.

Menkää ny jo hyvät ihmiset!

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Jaossa liput Taste of Helsinkiin!



Taste of Helsinki on jo 4. kertaa järjestettävä ruuan ja juoman kertakaikkinen ilotulitus-festivaali. Festivaalia vietetään  ensi viikolla to-su 11.14.6 ihan siinä Helsingin Kansalaistorilla aivan rautatieaseman vieressä. Mukana on suomalaisia huippuravintoloita, joiden antimista voit koota haluamasi piknikin. Tarkemmat tiedot tapahtumasta Taste of Helsingin sivuilta. Viime vuoden tunnelmia täältä.

Arvon maanantai 8.6 klo 24 mennessä kommentoiden kesken random numeroarvonnalla kahden hengen pääsylippupaketin (arvo 35€) festivaaleille haluamanasi ajankohtana. Osallistu arvontaan kommentoimalla, osallistuthan vain, mikäli kykenet myös käyttämään liput! Liput toimitetaan PDF:nä sähköpostilla, joten huolehdi, että  minulla on tarvittavat tiedot lähettämistä varten. Onnea arvontaan.

Itse aion festareille heti torstai-iltana, enemmän tunnelmista sitten perjantaina.

Liput arvottu ja Random org. valitsi kommentin numero 6. Olen yhteyksissä voittajaan!

perjantai 12. syyskuuta 2014

Ruokaverstas, Seinäjoki, GO, GO, GO!


Ihana huomata, että myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella järjestetään hienoja, kiinnostavia ruokatapahtumia. Haasteena taitaa olla joskus tiedonkulku ja siksipä minäkin mainostan teille lähiseutujen asukkaat nyt tosi mielenkiintoista tapahtumasarjaa.

Ruokaverstas tuo Helsingissä jo vuosia kokoontuneen Molekyyligastronomia<http://molekyyligastronomia.fi/> -klubin konseptin Seinäjoelle perustajansa Anu Hopian johdolla. Ruokaverstas on emoklubinsa tavoin avoin tapaaminen kaikille ruoasta kiinnostuneille.  Klubitapaamisissa keskitytään tarkastelemaan ruokaa, ruoanlaittoa ja ruoasta nauttimista sekä luonnontieteelliseltä että gastronomiselta kantilta.  Ruokaverstaita on tänä syksynä tulossa kolme, joissa teema on rakennettu joka kerralle eri kumppaniyrityksen toiveiden mukaan. Ruokaverstaan tavoitteena on koota yhteen yritys, tutkijat, opettajat, kuluttajat ja elintarvikealan opiskelijat, ja pyrkimyksenä on aktivoida jokaisen omaa oivaltamista. Mukana hankkeessa ovat SeAMKin lisäksi Ruralia instituutti ja Turun yliopisto.


  *  I Ruokaverstas tiistaina 16.09.2014, kello 18 alkaen, Ravintola Prikka: Kastikkeen rooli annoksessa, kumppanina Etelä-Pohjanmaan keittiömestarit.
  *  II Ruokaverstas 1.10.2014 : Gluteeniton hapanleipä (yrityskumppani Pirjon Pakari, paikka Itikanmäki, tarkemmat tiedot seuraavassa viestissä)
  *  III Ruokaverstas (lokakuun lopussa 2014): Tärkkelyksen kemiaa (yrityskumppani Finnamyl, paikka Itikanmäki, tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin)


Tiistaina 16.9. perehdymme kastikkeiden makujen hienosäätöön Etelä-Pohjanmaan keittiömestareiden parissa ravintola Prikassa. Kysyä voidaan: Miksi suola tekee kastikkeesta makeamman? Onko suuruksella väliä? Ja maistamaanhan kaikki pääsevät – sekä antamaan arvionsa eri versioista. Kastikkeiden maailmaan voi perehtyä lukemalla kastikepostauksen blogisivultamme<http://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-seinajoella/>, johon lupaamme alustustekstin 8.9. mennessä.

Jos kiinnostuit, valitse itseäsi kiinnostava aihe, ja ilmoittaudu mukaan sähköpostilla laila.matikainen (at) seamk.fi
Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta järjestelyjen vuoksi pyydämme sitovaa ilmoittautumista.


Itse aion osallistua innolla aikataulujen salliessa. Tilaisuudet ovat siis avoimia ihan tavallisille kuluttajillekin. Kun olen tarkastellut ruokaa yleensä aina tuosta gastronomisesta näkökulmasta, tutkimusprofessori Anu Hopiaan tutustuttuani on minulle avautunut ihan kokonaan uusi maailma luonnontietellisen lähestymistavan ansiosta. Minäkin luulin, etten voisi vähempää kiinnostua jostakin molekyyligastronomiasta, mutta takaan ja vakuutan, että  sieltä avautuu aivan huikean mielenkiintoinen, mutta silti käytännönläheinen perspektiivi. Ja Anu osaa esittää ja kertoa asiat käytännönläheisesti (ja niin että minäkin ymmärrän.)

Siispä ilmoittautumaan, saadaan jatkossakin sitten elämää tällä saralla. Ensi tiistaina Pohjanmaan Keittiömestarit mukana tutustuttamassa kastikkeiden saloihin. (Ravintola Prikka sijaitsee muuten Framissa).

Nähdään siellä!


keskiviikko 20. elokuuta 2014

Proudly presents: Moniaistinen keittokirja 5D cookbook


Nyt se on julkaistu. KUMURU- projektin loppuraportin ilmentymä eli aivan ainutlaatuinen englanniksi ja suomeksi jukaistu Moniaistinen keittokirja 5D cookbook netissä, kaikkien vapaasti käytettävissä. Kirja ei ole mikään sekunnissa selailtava, sen mielenkiintoisiin artikkeleihin, liitteenä oleviin videoihin ja musiikkiin ja tottakai ennenkaikkea resepteihin kannattaa palata aina uudelleen ja uudelleen.

KUMURU- projektissa yhdistyvät kulttuuri, musiikki ja ruoka moniaistisuuden näkökulmasta. Minulle projekti tuli tutuksi Seinäjoella viime maaliskuussa järjestetyn upean Sensibus-festivaalin kautta, jossa tiedemiehet, muusikot, tanssitaiteilijat ja keittiömestarit  Englannista, Argentiinasta, Ruotsista, Norjasta ja Suomesta yhdistivät voimansa. Postauksessani kerroinkin perjantai-illan Sound&Scent Bistrosta. Muita high-lighteja olivat tutkijoiden ja asiantuntijoiden luennot ja paneelikeskustelut, jotka avasivat maallikollekin oven moniaistisuuden kiehtovaan maailmaan, erilaiset performanssit, Sensibus-illallinen, jossa keittiömestari Arto Rastaan, Jani Unkerin ja Joni Pukkisen visioima ja toteuttama illallinen yhdistettynä moniaistisiin elementteihin oli vaikuttava kokemus.  Välillä olimme savuisella nuotiolla, välillä pimenevän loppusyksyn rankkasateessa, jossa tarjoilijat kiikuttivat annoksemme sadetakeissa otsalamppujen kera.  Annoksiin yhdistyi elementtejä kaikille aisteille, eikä pelkästään ruuassa, vaan koko ravintola-salissa



Illallisen loppupuolella  esimerkiksi nousimme jaloittelemaan aulaan, josta "laiturilta" nappasimme kylmän kirpeät ja raikkaat Peräseinäjoen Mojitot. Kylmän kipristäessä kieltämme saimme samalla seurata tulennielijän esitystä. Ilta oli yllätyksiä täynnä.



Upea oli myös hiukan erilainen viininmaistelutilaisuus.  Paikalla oli kamariyhtye Rantatie-kvartetti, jonka soittamien kappaleiden aikana meidän tuli arvioida 4 viiniä (Samppanja, puna- ja valkoviini sekä jälkiruokaviini)aina uudelleen kunkin kappaleen kohdalla. Maistuiko viini esim. tietyn kappaleen kanssa kuivemmalta tai makeammalta jne.  Tämän jälkeen Mikko Kososen luotsaama trio improsi vielä kullekin viinille, meidän tehtävänä oli  maistaa ja kuunnella mikä teos oli tarkoitettu millekin. Minulta meni 2 kohdilleen, jälkiruokaviini ja valkoviini menivät nurinpäin. Lohduttavaa oli kuitenkin, että Château Carsin'in viinitilan Juha Berglund oli laittanut viinit ihan samaiseen järjestykseen kanssani.

Toivon, että mahdollisimman monilla olisi mielenkiintoa uppoutua kirjan kiehtoviin teksteihin ja inspiroitua myös keittiömestareiden resepteistä. Itselleni sain paljon uutta sisäistettävää, sekä itse festivaalin kautta, että tämän kirjan tekstejä läpi käydessäni. Ja läpi niitä olen totisesti käynyt. Suurin osa kirjan teksteistä kun on, suuntaan tai toiseen kääntämiäni.

Liitän loppuun vielä  kirjan julkaisu tiedotteen:

Turun yliopiston tiedote
Moniaistinen keittokirja tarjoaa purtavaa kaikille aisteille
Se, mitä me kutsumme ruuan mauksi, muodostuu aivoissamme usean eri aistin yhteisvaikutuksesta. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF) on luonut nettiin kaikille avoimen digitaalisen Moniaistisen keittokirjan, jonka avulla voi muun muassa itse kokea, miten eri aistit vaikuttavat ruokaelämykseen.
Professori Anu Hopian ja projektipäällikkö Susanna Ihanuksen toimittama digitaalinen Moniaistinen keittokirja 5D Cookbook on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Sekä tietokoneelle että tabletille luotu keittokirja löytyy Turun yliopiston nettisivuilta sekä osoitteesta www.5Dcookbook.fi. Julkaisu on maksuton ja vapaasti käytettävissä.
– Moniaistinen keittokirja syntyi muistuttamaan meitä ruoan iloista. Siitä, että sitä nautitaan kaikilla viidellä aistillamme. Muodostamme käsityksen sen mausta jo ensimmäisten muutaman kymmenen millisekunnin aikana, kun viesti silmistä ehtii aivoihin. Myös kuulo ja tuntoaisti ovat osa ruokanautintoa siinä missä tutut ruokailuaistimme maku ja hajukin, Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen professori Anu Hopia kertoo.
Moniaistinen keittokirja on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen teos, johon on reseptien lisäksi koottu Turun yliopiston johtaman KUMURU-projektin tieteellistä ja taiteellista satoa.
– Se, mitä kutsumme ruuan mauksi, muodostuu aivoissamme usean eri aistin yhteisvaikutuksesta. Asiaa lähestyttiin Etelä-Pohjanmaalla toteutetussa KUMURU-hankkeessa. Moniaistinen keittokirja - 5D Cookbook on pieni kokoelma reseptejä KUMURun makumatkalta, hankkeen projektipäällikkö Susanna Ihanus kertoo.
Kolmevuotisen KUMURU-projektin tavoitteena oli tuottaa "KUlttuuri, MUsiikki ja RUoka" -teemasta uutta tutkimusta, uusia tapahtuma-aihioita ja innostaa yrityksiä kehittämään uutta liiketoimintaa.
Yhteistyökumppaneina oli muun muassa keittiömestareita, ravintoloitsijoita, opiskelijoita, korkeakouluja, tutkijoita Suomesta, Iso Britanniasta, Argentiinasta ja Norjasta sekä taiteilijoita viidestä eri maasta.
Kokeilijan keittokirja
Moniaistinen keittokirja palvelee laajimmin ruoan ominaisuuksista kiinnostuneita ihmisiä. Kirjassa kerrotaan muun muassa, miten valmistetaan 68-asteinen kananmuna tai kuinka valmistetaan valeomenapiirakka, siis omenalta maistuva piirakka ilman ainuttakaan omenanlohkoa. Tai lukija voi testata, osaako itse yhdistää leipäjuustoa, korppua, korvapuustia tai kropsua eli eteläpohjanmaalaisten pannukakkua ajatellen sävelletyn musiikin.
Teos antaakin lukijalleen mahdollisuuden testata omia aistejaan.
– Perunalastun ja oikeaoppisesti paistetun patongin kuuluu antaa tietynlainen rapea ääni, joka voimistaa makukokemusta. Äänen välittymisellä luiden kautta on tässä iso merkitys. Siis tilannetta, jossa ääni välittyy sisäkorvaan kallon luiden välityksellä eikä tärykalvon välittämänä ilman värähtelynä. Kuka tahansa voi testata tämän syömällä jotain rapeaa korvatulpat korvissa, Sibelius-Akatemian populaarimusiikin tutkimuksen professorin Heikki Uimosen vinkkaa teoksessa.
Tieteen kertomaa
FFF:n dosentti, akatemiatutkija Mari Sandell kertoo teoksessa ruoan aistittavien ominaisuuksien liittyvän makuun, hajuun, ääneen, rakenteeseen ja ulkonäköön.
– Ruoka on täynnä erilaisia molekyylejä, jotka aktivoivat kemiallisia aistejamme kuten haju- ja makuaistia. Sekä yhdisteet että aistit ovat vuorovaikutuksessa keskenään monin eri tavoin. Mekaaninen käsittely, kuten pilkkominen, kypsentäminen ja kokkaus ylipäätään muokkaavat ruuan kemiallista koostumusta, ja siten kemiallista aistimusta ja fysikaalisia ominaisuuksia, Sandell sanoo.
Oxfordin yliopiston Aistien välisen vuorovaikutuksen tutkimuslaboratorion professori Charles Spence puolestaan kertoo, miten ihmisen kuulo voi muuttaa hänen kokemustaan ruuasta ja juomasta. Tieteelliseen tutkimukseen osallistuneet henkilöt arvioivat viinin huomattavasti nautinnollisemmaksi kun sitä maistettiin sille sopivan musiikin kera kuin maistettaessa juomaa hiljaisuudessa.
– Tutkimustulokset osoittavat, että osallistujat johdonmukaisesti kokivat osan mauista ja aromeista sointuvan parhaiten tiettyjen sävelten ja instrumenttien kanssa. Niinpä esimerkiksi hedelmäiset sävyt kuten aprikoosi, vadelma ja karhunvatukka liitettiin korkeisiin säveliin ja instrumenteista pianoon ja puupuhaltimiin. Sitä vastoin matalammat sävelet assosioitiin myskin, puun, tumman suklaan ja savun aromeihin, Spence kertoo teoksessa.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Moniaistinen ruokamuisto



Helmikuinen ystävänpäiväilta 16 vuotta sitten. Törnävän kauniiseen, linnamaiseen kirkkoon johtava kuusikuja on valaistu elävin tulin. Pehmeät lumihiutaleet leijailevat maahan hiljalleen.

Sisällä kirkossa on viileä. Sielläkin palavat kynttilät. Jännitys nostaa punan poskilleni, tunnelma on yhtäaikaa lämmin ja juhlava. 


Häämarssin ensi sävelet kajahtavat soittamaan Schubertin Ave Mariaa. Aloitamme yhteisen matkamme kohti alttaria rakkaan ystäväni Merja Kakon yhtyessä lehterillä kauniilla sopraanollaan säestykseen. Hetken kauneus nostaa vielä tänäänkin ihokarvat käsivarsillani.




Viime viikon lopulla Rytmikorjaamolla täällä Seinäjoella järjestettiin Sensibus-festivaali, joka keskittyi moniaistisuuteen; ruuan, juoman, musiikin ja eri taidemuotojen yhdistämiseen. Perjantai-iltana vuorossa oli Sound&Scent Bistro, jossa paikalle saapuneet saivat ostaa pikkuannoksia ruokaa paikallisilta ravintoloitsijoilta samalla nauttien eri taidepläjäyksistä. Minä, paikallisena ruokabloggaajana olin saanut myös toteutettavakseni moniaistisen makunautinnon. Olin niin hukassa tehtävänannon kanssa. Lopulta päädyin muistelemaan elämäni hetkiä, jotka ovat painaneet unohtumattoman muistijäljen mieleeni. 



Katoin siis omalle pöydälleni kynttelikön, samppanjacoolerin ja -lasit (ja -pullon) häärekvisiitaksi ja tein siianmätiä, smetanaa, yrttejä ja piparjuurta sekä mallasleipämuruja sisältäviä mallas-mätilusikoita, mätiä kun oli myös aikanaan hääpöydässämme. Pääsin kertomaan annokseen liittyvän "tarinani" vuorollani. Koko tarinan ja makukokemuksen kruunasi se, että paikalla oli sekä konserttiflyygeli, sitä upeasti soittava Raili Peltonen ja Lahdesta asti paikalle rientänyt ystäväni Merja Kakko laulamassa tuon Ave Marian.




Käsivarteni ihokarvat...

Taas yksi hieno tapahtuma, jossa sain olla osallisena. Asiakkaiden keskuudessa kiersi mm. impronäyttelijöitä, lavalla oli todella mielenkiintoisia esityksiä, mm kaksi settiä vetäneet M.A Numminen ja Chef Santeri tällä kertaa  Dj:n (?) ominaisuudessa sämpläten musiikka Mauri Anteron runonlausuntaan (ja soittaen 3 säveltä melodicasta). Kappaleiden välillä yleisölle tarjoiltiin makupaloja öylätistä nallenapalmiin... Melko Performanssi. En voi enää koskaan lukea Chef Santerin keittokirjoja muistelematta tätä... 



Pakko vielä kertoa, että bäkkärillä Mauriantero oli käynyt sanomassa Merja-ystävälleni, että "lauloit kovin kauniisti!" Erittäin sanavalmis ystäväni oli siihen heti tokaissut: "Niin sinäkin!", jolloin M.A oli revennyt täysin.

Mukana oli vielä argentiinalais-ruotsalaiskokoonpano, joka jammaili Aroma Jockeyn kera. Juu, miettikää vaan mikä se on.



Illan päätteeksi oli vielä Softenginen keikka. Urhohan oli heti pukattava samaan kuvaan poikien kanssa, ties vaikka tulevat euroviisuvoittajat. Ihquja ovat joka tapauksessa, kaikki 4 kuvaan päässyttä nuorta ja nuorempaa miestä.

Minä pakkasin kuitenkin lusikkani ennen keikan alkua, mikä lienee viisas teko. Esimerkiksi nyt vaikka siksi, että Maitotyttö saapui paikalle ihan nätissä sinisessä villamekossa, hiukset kahdella patukalla (no teilläpäin varmaan letti!), mutta kun kotiinlähdön aika koitti, neiti riekkui  jo melko vähäpukeisena aulassa suuntaviittoja täynnä olleen  tangon kimpussa....



Sensibusfestivaalista on vielä pakko jatkaa toisenkin postauksen verran, sen verran mielenkiintoisia juttuja oli järjestetty. Olin perjantai-illalla aika poikki, mutta askel nousi vielä kepeästi kotiinpäin kun paikalla olleet Seamkinpojat, jotka tekivät opinnäytetyötä haastattelemalla yleisöä kertoivat minulle lähtiessäni, että haastateltavat olivat erityisesti nostaneet elämykselliseksi luomani kokonaisuuden, jossa tarina auttoi kietomaan musiikkiesityksen ja maistelu-annoksen yhteen. 

Nöyrästi kiittäen, paikallinen ruokabloggaaja.