About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste marjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste marjat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 30. joulukuuta 2011

Puolukkainen Pavlova


Olin aaton ja joulupäivän jälkkärivastaava tänäkin vuonna ja Maku-lehden joulunumero 2011 osoittautui suureksi inspiraation lähteeksi, vaikka jos jonkinmoista opusta selailin. Sieltä nimittäin löytyi reseptit molempiin jälkiruokiini ja myöskin sitruunasilliin.

Jälkiruokaa reseptiä etsiessäni oli mielessä seuraavat seikat:
-ei saa olla liian raskas, ei kukaan jaksa  kaakkuja tai  raskaita kermaviritelmiä tuon syömisen jälkeen
-eli pitäisi olla kevyt ja mielellään raikas kuin ylitsevuotavan makea, sitä suklaatia kun tulee niistä rasioista kuitenkin
-hyvin esivalmisteltavissa, jotta jälkiruokahetken koittaessa ei enää suuria valmisteluja
-jotakin mitä ei nyt jatkuvasti syödä, vähän juhlavaa ja ehkä jouluistakin
-tulisi soveltua lapsosillekin, mikäli he nyt ylipäätään ovat syömisestä kiinnostuneita lahjahuumassaan

Tein sitten nämä puolukkupavlovat.

Olivat mielestäni herkku paikallaan. Marengin rapeudessa oli vähän sanomista, olisi voinut kai paistaa hiukan pitempään? Tai sitten ajattelin, että oliko tarpeen tuo tekoohjeessa mainittu uuninluukun avaaminen, meillä ainakin kun kiertoilmauuniin jää aina joku ihme hurina(puhallus?) päälle kun sen sammuttaa...?

Resepti kopioitu siis täältä

Puolukkapavlovat
8 annosta

3 kpl valkuaista
1 1/2 dl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä
1 tl valkoviinietikkaa
3/4 dl suklaamakeisia (Wiener nougat -karamellirouhetta)

Puolukka-mascarponetäyte
250 g mascarponejuustoa
250 g maitorahkaa
150 g puolukoita
3/4 dl hilloa (puolukka)

Koristeeksi
1 dl puolukoita
2 rkl kinuskikastiketta
1/2 dl suklaamakeisia (Wiener nougat -karamellirouhetta)

Vatkaa valkuaiset puhtaassa kulhossa kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeria vähitellen koko ajan vatkaten, kunnes seos on kiiltävää. Lisää tärkkelys ja viinietikka ja vatkaa, kunnes seos on tasaista. Sekoita joukkoon karamellirouhe.
Jaa seos leivinpaperoidulle pellille nokareiksi (8 kpl). Levitä nokareet ympyröiksi (Ø n. 10 cm). Muotoile taikinan keskelle kuoppa lusikalla. Kypsennä marenkeja 125-asteisessa uunissa noin 1 tunti.
Kytke uunin virta pois, avaa uunin luukku ja anna marenkien kuivua uunin jälkilämmössä noin 2 tuntia. Vedä marengit leivinpaperin avulla ritilälle, ja peitä leivinpaperilla. Näin marengit säilyvät rapeina seuraavaan päivään.
Valmista täyte. Sekoita juusto, rahka, puolukat ja hillo keskenään. Annostele täyte marenkien päälle. Nosta pavlovat valmiiksi annoslautasille.
Koristele puolukoilla, kinuskikastikkeella ja karamellirouheella.

No niin, sainpas tänne alas nyt tälläisen kivan palkin kun menin kopipeistaamaan. Heti rangaistaan!

Meinasi muuten jouluaattonakin tulla itku kun huomasin alkaessani laittaa jälkkäreitä esille, että kotio jäi valmiiksi sekoitettu puolukka-mascarponerahka... Tai ehkä tulikin vähän.
Onneksi mummola on vain n. 800m päässä, joten kipaisin sen sitten hakemassa. Harmitti vain kun niin huolellisesti muka pakkasin kaiken mukaan....vai pitäiskö sanoa MEINASIN pakata....



sunnuntai 21. elokuuta 2011

Varsin viettelevä vadelma-vesimelooni-vuohenjuusto-valaatti



Siis salaatti! Pikkuisen pikkuveliNuuttia kopioden.Tai paremminkin Nuutinminnaa.

Raikas ja ihanan kesäinen. Palaneista patongeista huolimatta.

Vadelma-vesimelooni-vuohenjuustosalaatti
ainesmäärät niin, että kaikille riittää

Muutamaa herkullista salaattilajiketta
vadelmia tuoreina
vuohenjuustoa kiekkoina
vesimelonia kuutioituna
patonkia viipaleina
vadelmavinaigrettea
balsamicosiirappia

Paahda vuohenjuustot patonkien päällä uunissa. Jollet polta patonkeja kuten minä, ne on myös kivempi syödä.
Revi salaatit kulhoon, pirskottele vinaigretilla ja sekoita käsin nostelemalla.
Lisää muut aineet, lopuksi patongit vuohenjuustoineen. Valuta niiden päälle vielä balsamicosiirappia.

Hyvää tulee yrittämättäkin!

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Mansikkalassi lasissani


Kun kesä oli vielä kuumimmillaan ja viime vuonna perustamani 50 taimen mansikkamaa puski hulluna satoa (no, ihan sopivasti), tein tämän lassin iltapäivän virkistykseksi ja ruokailun alkuun. Ruoka ei ollut kyllä intialaista, mutta passasi se vietnamilaisenkin etukupiksi. Muta sehän onkin jo toinen juttu se.



Mansikkalassi

1l mansikoita
1/2 l maustamatonta jugurttia  (tykkään laittaa tähän valion purkista juoksevampaa, en turkkilaista)
1/2dl hunajaa
ripaus suolaa
jäämurskaa

Perkaa mansikat tehosekoittimeen ja hurauttele survokseksi hunajan ja suolan kera. Lisää jugurtti ja jäämurska ja hurauta vielä sekaisin. Tarjoa heti.

Lassi (makea) kai tehdään useimmiten mangosta mutta kyllä nämä mansikatkin siellä viihtyivät. Suurimman polemiikin aiheutti suola. Ruokavieraat (sisaruksiani, eli USKALSIVAT sanoa),hämmästelivät kuinka olin mennyt panemaan suolaa eli pilaamaan hyvän lassin. Että vain siihen peruslassiin tulee suolaa. Minä yritin puolustaa, että kyllä se hyvää tekee helteellä suolatasapainolle...

No myönnetään, että sitä taisi mennä puoli ruokalusikallista ripauksen sijaan ja se tosiaan lassissani lasissani  maistui. Mutta en anna periksi, siksi suola edelleen reseptissä. Laittakaa te muut hyvin kevyellä kädellä!

perjantai 5. elokuuta 2011

Kuin kaksi marjaa... (naurettava piirakka)


Nyt ei voi sanoa, etteikö lopputulos olisi onnistunut. On muuten sitten niin prikulleen mallinsa näköinen, että aivan naurattaa. Lisäksi tämä on ehkä helpoin piirakka mitä voi tehdä, ei tarvitse vaahdottaa sokeria ja voita, tai sokeria ja munia, tahi liata sormiansa nyppimällä jotakin muruseosta. Silti piiras oli pehmoinen ja houkutteleva, juuri sopiva mustikka-sesonkiin.

Resepti löytyi Kotivinkki lehdestä, tämä postauskin meni nyt uberhelpoksi kun satuin sattuneesta syystä räppäämään kuvan tuosta reseptistäkin.

Klikkaa kuva suuremmaksi niin näet lukea ohjeenkin
Ja jotta tämä kaikkinainen helppous ei olisi vielä tässä, piirakan myös loppujen lopuksi valmisti Natasisko, kun itse valmistelin grillattavia ja huomattiin että jaahas, jälkiruoka uupuu ja mitäpä tässä nyt äkkiä nopeasti vielä ehtii, onneksi jääkaapissa oli hiukan MiinaKummitytön tuomia mustikoita, joita en kaikkia ollut laittanut pakastimeen. Natasisko muisti heti tämän reseptin , jota oli jo lehteä selaillessaan hekumoinut, kun on -sanojensa mukaan- juurikin tämäntyyppisen piirakan ystävä. Minä ehkä kallistun enemmän johonkin rapsakkaan murotaikinaan.

Mutta piirakka maistui ja oli niin pikkutarkkaan (tekijälleen ominaisesti) esikuvansa kaltainen, että rohkenisinko vielä toistaa itseäni ja sanoa, että aivan nauratti!

Ja nauruahan ei ole koskaan liikaa tässä maailmassa.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Suloiset Mini-juustokakut


Kaikki mikä on miniatyyrikoossa on niin sydämelleottavan suloista. Vaikka joskus koiraa hankittaessa yksi kriteeri olikin SUURI koko, niin näissä äitiyden maitohöyryissä kun saa päivittäin suukotella pieniä sormenpäitä ja kippuravarpaita ja puristaa pientä rakkauspakkausta mini-ihmistä sylissään (huom. ei saa ravistaa /Ej omskakas!), näyttää kaikki pieni kauniilta.

Miksei sitten pikkiriikkiset juustokakutkin? Mastermind reseptin takana on tietysti tuo Amerikan mantereen minibaakkelssien kuningatar Bakerella. Ajattelin että Maitotytön ristiäisiin nämä helppotekoiset leivonnaiset sopivat kuin nenä päähän. Ja nopsastihan nämä väänsin vielä samana aamuna kun kastetilaisuus oli puolilta päivin.( Tokihan hyvin suunniteltujen juhlien emännällä oli jo hommat loppusuoralla sunnuntaiaamuna, ei tarvinnut enää kuin kuorruttaa täytekakku, valmistaa savusiikamousse, siivota työhuone, siivuttaa kalkkuna, kattaa pöytä, raivata eteisen vaatekaappiin henkaritilaa, kylvettää vauva,käydä itse suihkussa, laittaa tukka ja meikki, silittää isännän kaapista kaivettu ryttyinen puku jota olin kehottanut kuntotarkastamaan koko edellisen viikon, paistaa ciapattat ja siivuttaa ne....Onneksi macaronssit tuli täytettyä jo edellisyönä).

Ohjeen minikakut tehtiin siis karkkivuokiin ja S-marketista löysin kuin löysinkin  pikku pusseissa minidigestivekeksejä, jotka passasivat vuokien pohjalla. Ne kannattaa asentaa ylösalaisin eli kupera (vai onko se kovera?) puoli alaspäin niin istuvat paremmin.

Mini-juustokakut

 Minikarkkivuokia (foliomaisia)

Pohja:
Mini digestivekeksejä

Täyte:
2 pakettia maustamatonta tuorejuustoa
2dl sokeria
3 munaa
1 rkl vanilliinia
1 rkl sitruunamehua

Päälle:
Cherry Pie Filling (löytyy ainakin cittreiden amerikkaosastolta metallinen säilyketölki...toki kotimaiset  marjat käyvät hyvin, mutta minä nyt sokeasti menin reseptin mukaan)

Sekoita täytteen ainekset.
Levitä uuninpellitäyteen minivuokia. Ehkä olisi saanut kauniimpia jos vuoat olisi laittanut minimuffaripellin syvennykseen, mutta kun siihen mahtuu niin vähän (24?) niin löin pellin täyteen. Jokaisen vuoan pohjalle yksi keksi väärinpäin. Sitten täytettä pari lusikallista joka vuokaan. Tässäkin saisi parhaimman lopputuloksen varmaan pursottamalla täyte tasaisesti keskelle vuokaa verrattuna omaan tyyliini yrittää sihdata täyteklöntti putoamaan keskelle vuokaa. Vähän onnenkauppaa!

Paista 15 minuuttia 175 asteessa. Anna jäähtyä. Koristele kakkuset kirsikkapiirakantäytejutskalla(Cherry Pie Filling). Tai marjoilla. Tai vaikka mangokuutioilla. Whatever tickles your fancy.

Ensikerralla aion kyllä yrittää tehdä samalla tekniikalla hyydytettäviä juustokakkuminareita. En ole koskaan ollut hirviä paistetun juustokakun ystävä ja musta tuntuikin, että täyte ja pohja sulautuivat uunissa jotenkin toisiinsa. Kuvittelisin, että hyydytetyssä olisi pohjan keksi ihanana rapsakka vasten viileän raikasta juustotäytettä. Ehdottomasti meinaan kokeilla.

Mutta S-Ö-P-Ö-J-Ä-hän nämä olivat!



Mumman eli äitini leipomat  sydämelliset vadelmatäytteiset herrasväen pikkuleivät eivät jääneet kyllä yhtään varjoon kahvipöydässä. Sööttiä! Ja nämäkin olivat ihan minisydämiä.


maanantai 14. helmikuuta 2011

Puolukkapilvet vaikka ystävänpäivän jälkkäriksi



Kerrankin löytyi kaapista aineet valmiina reseptiin. RuokaPirkan helmikuu11 ehdotteli tälläistä jälkiruokaa.

Raikasta ja helppoa, pinkki säväys tekee siitä vaikkapa ystävänpäiväkelpoisen.

Ja iihana nimi!

Puolukkapilvet
5 annosta

1 prk  (2 1/2 dl ) vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
4 dl puolukoita pakkasesta
1/2 dl tomusokeria
1 munanvalkuainen
1 rkl puolukka tai karpalolikööriä tai puolukkamehua

Koristeeksi puolukoita

Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi.

Sekoita monitoimikoneessa tai blenderissä leikkuuterällä jäiset puolukat, tomusokeri, valkuainen ja likööri tai mehu. Minulla ei olllut näistä mitään, vaikka mainostinkin alussa, että tykötarpeet löytyi. Laitoin aromiamehua kun sitä oli, eli soveltaa voi siis reseptin hengessä.
Jos seos on rakeista voit lisätä vielä tilkan nestettä ja kaavi puolukat kulhon reunoilta pohjalle. Anna koneen käydä hetken kunnes puolukkaseos on kuohkeaa.

Kaada puolukkaseos vaniljavaahdon joukkoon ja sekoita mutta jätä seos hiukan raidalliseksi
Lusikoi tai pursota( no turhan työlästä tuo jälkimmäinen) seos jälkiruokamaljoihin tai pieniin juomalaseihin tai jalallisiin viinilaseihin. Päälle muutama kokonainen puolukka.

Säilytä jääkaapissa tarjoiluun asti.

Hyvää Ystävänpäivää!


tiistai 30. marraskuuta 2010

Puolukka-Baileys-torttu


Vieraille on toki tarjottava jälkiruokaakin ja hyydyketorttu, jonka voit valmistaa jo edellisenä päivänä on aina hyvä vaihtoehto. Päässä pyöri ajatus jostain puolukkaisesta raikkaasta ja Valion ruokasivuilla löytyikin puolukkakakku nimellä resepti, jota lähdin muokkaamaan. Jaa miksikö? No kun ei ollut kaikkia tarvittavia aineita ja hapankorpuista valmistettu pohja tuntui turhan karskilta. Oli minulla nuo perustarvikkeet, mutta kaakkuun käytetty puolukkalikööri uupui, eikä ollut oikein muutakaan vastaavaa. Bailey's kermalikööri könötti kuitenkin kaapissa ja päätteelin, että jos kakussa on kerran vatkattua kermaa, niin miksi sitä ei voisi maustaa kermaliköörillä?

Nyt kaikkia varmaan jännittää, menikö tällä kertaa syteen vai saveen, ja koska kyseinen sanalasku ei minulle täysin aukea syystä, että en tiedä onko jompikumpi parempi vaihtoehto (aina ajatellut, että molemmat huonoja?), tyydyn vain toteamaan, että kyllä onnistui. Raikas, ei liian makea, mutta silti ihanasti "baileyksinen". Piparipohja sopii joulun alle. Ja tämän tortun.

Puolukka-Baileys-torttu

Pohja
25g voita
100g piparkakkuja

Täyte
5 liivatelehteä
1rkl sitruunamehua
3,5 dl puolukoita
1prk (250g) maitorahkaa
3dl kuohukermaa
1,5dl sokeria
1dl sokeroitua, laimentamatonta puolukkamehua
1/4dl Bailey's kermalikööriä

Kiille
3 liivatelehteä
1/4 dl vettä
1 1/4 dl sokeroitua, laimentamatonta puolukkamehua

Koristeluun
kourallinen kokonaisia puolukoita
tomusokeria

Leikkaa leivinpaperista irtovuoan pohjalle (22cm) levy ja aseta se vuoan pohjalle.

Hienonna piparit ja sekoita ne sulatetun voin kanssa, painele massa sormin vuoan pohjalle.

Liota täytteen liivatteita n. 10min. runsaassa kylmässä vedessä. Soseuta 3dl puolukkaa, jätä puoli dl kivoiksi sattumiksi täytteen sekaan. Vaahdota kerma. Kuumenna sitruunamehu ja liota siihen kuivaksi puristetut liivatelehdet. Yhdistä kaikki täytteen ainekset, sekoita liivate mukaan ohuena nauhana kaataen ja kaada täyte pohjan päälle. Peitä vuoka ja anna jähmettyä jääkaapissa 2 tuntia.

Valmista 2 tunnin kuttua kiille. Kuumenna vesi ja lisää siihen kylmässä vedessä liotetut, kuivaksi puristetut liivatelehdet. Sekoita seos mehun joukkoon. Kaada hyytyneen kakun päälle. Ripsauta kourallinen puolukoita kiilteen päälle. Anna kakun hyytyä peitettynä mielellään seuraavaan päivään peitettynä. Irrota vuosta ja siivilöi tomusokeria päälle kun viet tortun tarjolle.

Oma vuokani taisi olla vähän suurempi kuin 22 cm, koska tortusta tuli aika matala. Lisähuomautus vielä, mikä pätee kaikkiin tälläisiin paistamattomiin torttuihin ja toisiin kakkuihinkin, että vaikka tässä kehotetaan pitämään peitettynä jääkaapissa, minä esim. asetan lautasen vuoan kanneksi. Jos tortun tyrkkää johonkin yli tiiviiseen tupperiin, alkaa sisällä usein kiivas hikoilu ja pohja vetistyy turhaan. En tiedä oletteko muut huomanneet tätä ilmiötä?

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Suomalaista eksotiikkaa eli Puolukka-talkkunarahka


Taitaa olla niin, että en ole koko aikuisikäni aikana koskaan nostanut kaupan hyllyltä  kärryihini talkkunapakettia. Pienenä likkana sitä syötiin kuitenkin tämän tästä Oravan mummolas. Ja kyllä myös tykättiin; silloin se laski alas pelkän maidon kera.

Nyt jauhohyllyllä nostalgiahimot heräsivät ja pussi Hirvelän uunitalkkunaa pääsi kassan kautta omaan kotiin. Pussin takana lukee. että valmistettu puhtaasta kaurasta. Suuren kuitupitoisuutensa vuoksi edistää terveyttä ja sopii gluteenittomaan ruokavalioon (jälkimmäinen ei onneksi ole tarpeen).

Pussin kyljessä oli myös talkkunarahkan ohje ja siitäpä sitten väsäämään:

Puolukka-Talkkunarahka

Hetkessä herkullinen jälkiruoka

2dl kuohukermaa
2dl maitorahkaa
2dl puolukkasurvosta
1-1 1/2 dl talkkunaa (suosittelen vähemmän kuin enemmän, jottei mene liian tönköksi)
sokeria

Vatkaa kerma ja sokeri vaahdoksi. Sekoita rahka, puolukkasurvos ja talkkuna joukkoon. Laita tarjoiluastiaan ja koristele puolukoilla.



Sanonpahan vaan, että jos mämmiä pidetään eksoottisena, niin tämä ei kyllä kalpene yhtään sen rinnalla.
Tästä joko tykkää tai sitten ei. No, kyllä minä tykkäsin. Miesväki ei, mutta heillä olikin SUUUURET ENNAKKOLUULOT jo valmiiksi.

http://www.hirvelantalkkuna.fi/ löytyypi monenmoista reseptiä. Sieltä on varmasti kokeiltava jotain muutakin. Kerrotaan sitten lisää kun aihetta ilmaantuu.