Kannukaupalla jäätävän hyvää . Mansikka Daiquiri

Lähes pelkkää mansikkaa maussa. Hapot nostetaan vielä kaakkoon puristetuilla limeillä. Rommia tuskin maistaa, mutta siellä se on. Tai sitten tanssijalkaa alkaa vipattaa muuten vaan. Ja laulattaa.

Kesällä drinksut kannatta ehdottomasti valmistaa kannukaupalla. Talvella ei pöytään nostettu hileinen bilekannu saa ollenkaan aikaan samanlaisia huokauksia kuin kesän lämpöaallon alla. Testattu  kyllä ihan viileämpänäkin kesänä, kuten esim. nyt. Mansikka Daiquiri kaivaa kesätunnelman esiin vaikka väkisin. 

Tämä mansikkainen herkku on ollut kesäsuosikki jo lähes 10 vuotta. Vai mitähän siitä on aikaa kun Tuija ja Esa tätä tarjoilivat Helsingin kodissaan? No, sen muistan (verbi valinta saattaa tuntua teistä oudolta tässä yhteydessä), että 3 pariskuntaan juotiin illalla kokonainen iso laatikollinen mansikoita, muistaakseni 8 kannullista.
(Tuija ja Esa ovat sitä paitsi älyttömän hyviä tanssimaan  ja lisäksi Esalla on melkoinen basso, huom. katso ensimmäiseen kappaleen loppuosa, itsekin lauloin kyllä tosi hyvin sinä iltana... ).

Sittemmin tätä on nautittu ainakin kerran kesässä, välillä terassinmaalaus talkoissa, välillä etkojen tunnelmankohottajana. Lähinaapuritkin on tartutettu ja eilen katubileissä tartutettiin loputkin.

Mansikka Daiquiri kannussa
1 kannu, 6-7 annosta

2 litraa tuoreita mansikoita
2,5 dl vaaleaa rommia
3 limen mehu
1 dl sokerilientä
jäitä tai mieluummin jäämurskaa

Lisäksi tarvitset blenderin. (NaapurinUlla hankki talouteensa todistettavasti blenderin juuri tätä tarkoitusta varten, nautittuaan muutaman kannullisen lasillisen ensin meillä.

Sokeriliemi 
5dl vettä
5dl sokeria

Kuumenna kiehuvaksi, jotta saat sokerin liukenemaan veteen, Pullota lasipulloon tai -purkkiin. 

Perkaa mansikat. Kaikki ainekset saavat olla mahdollisimman kylmiä, eli rommi voi olla pakkasesta ja sokeriliemi niinikään jääkaappikylmää.

Laita jäämurskaa blenderiin. Surauta. Lisää sokeriliemi, rommi ja limen mehu ja sitten mansikoita muutama desi kerrallaan, aina surautellen välillä. Tässä on nyt kiinni paljon koneesi tehoista eli jaksaako se esim. murskata jäitä. Sen mukaan voit lisäillä jäitä ja muita. Mansikoiden ja makusi mukaan voit lisätä myös sokerilientä jos siltä tuntuu.

Tarjoile heti, jäähdytetyistä laseista.

Postaus ei sitten ole tehty yhteistyössä yhtään kenenkään kanssa, baarikaapissa vaan sattuu olemaan bacardia ja hienoja drinkkikannuja. Compliments of  my very own bartender.

Päivän piristys

 
Oletan että aika monelle käy niinkuin minulle. Suloinen unohdus. Tai ehkä fiksuille ei käy. Äitini marjat on syöty puuron kera viimeistään keväällä.

Jos olet onnellinen pakastimen omistaja, jonka pakkasessa kylmänhuuruisessa sekasorrossa (tai jos olet fiksu, ehkä ne ovat siellä jämptissä järjestyksessä) löytyy pussi jos toinenkin kotimaisia marjoja, jotka ovat parhaassa tapauksessa omista puskista lapsityövoiman avulla poimittuja (nyt saatan viitata itseeni), niin hopi hopi, surauttelemaan smoothieta, leipomaan piirakka, tekemään jälkiruokaa, keittelemään kiisseliä, maistamaan marjapuuroa.

Sä tarvitset ne vitamiinit!

Ja jos olet elänyt 70- tai 80 luvulla, perheesi repertuaariin luultavasti kuului ehkä retroista retroin jälkiruoka, jota syötiin todellakin kyllästymiseen asti. Mutta siitä on niin kauan, että nyt voi jo hifistellä maailman helpoimmalla ja herkuimmalla jälkkärillä/välipalalla/aamiaisella/iltapalalla.

Ja siis viikonlopun resepti:

Pakastemarjat
marjoja oman määrän ja maun mukaan, tässä mansikka mustaviinimarja ja punainenviinimarja
sokeria maun mukaan

Jäiset marjat kulhoon sulamaan ja päälle pari ruokalusikallista vähintään sokeria. Sekoita ja anna sulaa kokonaan tai siihen asti kunnes pystyt marjoja suussasi sulatella.

Heikoimmat syövät kera vaniljajäätelön, kermavaahdon, vaniljakastikkeen, luonnonjogurtin tai vaniljavanukkaan kera.

Kovemmat emännät (saatan viitata itseeni) vetää ihan paljaaltaan!

Postaus toteutettu yhteistyössä pakastimeni ja marjapuskieni sekä mansikkapenkkini kanssa, jotka luovuttivat tuotteet veloituksetta käyttööni. Sivukuluja, eli pakastimen sähkönkulutusta ei sponsoroitu.

Mansikkamaitua

Minne tämä heinäkuu katoaa? Istun tässä Tukholman keskustan kahvilassa painimassa isältä lainatun läppärin kanssa. Kotona vietetyn viikon aikana internetyhteytemme oli jostakin syystä muutamaa tuntia lukuunottamatta solmussa ja muutenkin halusin toki viettää vapaa viikon perheeni kanssa enkä tietokoneen. Lapsia ehtii tulla kova ikävä kymmenessä päivässä.

Olen siis nyt "kesätöissä" heinäkuussa laivalla verestämässä vanhoja tarjoilijantaitojani. Vaikka päivät ovat pitkiä ja tahti rankka on oikeasti kiva välillä tehdä sitä mitä osaa. Olen aina tykännyt asiakaspalvelusta ja ruuan ja viinin parissa työskentely on aika inspiroivaa tälläiselle foodielle, varsinkin kun laivalla voi oikeasti ylpeänä kantaa asiakkaalle annokset. Ja aina oman mielen pohjallekin jää monta esillepanovinkkiä, makuyhdistelmää ja uutta ruokaideaa muhimaan.

Helsinki-Tukholma väli on myös kiva aikataulullisesti sen puolesta, että meillä on päivällä useita tunteja vapaa-aikaa. Sen sijaan, että kärvistelisin päivien hidasta kulkua lapsia ikävöiden, päätin lähtiessäni, että nyt äiti on vähän lomalla töissä. Eli kuljeskelen kaupungilla, yritän etsiä kivan kahvilan, nautin jonkun erikoiskahvin, hengittelen syvään ihan turistina. Helsingissä tapasin edellis-työpassissa rakkaan ystäväni Virpin ja piipahdimme lounaalla Bulevard Socialissa, huomenna Virpi tulee taas kummityttöni Miran kanssa kaupunkiin, käydään vähän tyttösin juhlistamassa Miran 11v. synttäreitä. Eli kivoja pieniä kohtaamisia, kamerakin kulkee mukana, joten ehkä julkaisen vielä postauksen "Minun kesä-Helsinkini" Helsinkihän on minulle lähes yhtä eksoottinen kuin Tukholma.

 Mutta sillä välin rakkaat ystävät tehkää vaikka mansikkamaitoa!

Mansikkamaito
Tehosekoittimellinen perattuja mansikoita (kylmiä...)
Kylmää rasvatonta maitoa haluamasi paksuuden saavuttamiseksi tarvittava määrä.

Surauta, tarkista makeus ja lisää hiukan sokeria tarvittaessa ja nauti.

Ylellisemmän version saat toki vaikka vaniljajäätelöllä, mutta oikeasti, et kyllä tämän parempaa tarvitse. Ja tähn uppoaa ne torilta ostetut jo vähän pehmenneetkin mansikat. Eiliset mansikat aamupalajuomaksi!

Kohta sitä paitsi tehdään mustikkamaitoa! On kuulemma tulossa todella hyvä sato!

Jälkiruoka, tuo aterian kruunu....

Maistuvat juhannusrillailut saivat ihanaisen päätöksen kun NuutinMinna  pyöräytti pöytään Pirkasta pongaamansa jälkiruuan. Manzikkaahan sen olla pitää jussina ja niin siis olikin. Mansikkaa, nektariinia ja ihanaa kastiketta, kaikki mahtuvat otsikon uberhelppoa ja -nopeaa alle ja onneksi myös kategoriaan herkkuherkku. Kyllä se Pirkka vaan meidät osaa ohjeistaa! Vaikka välillä tuntuu, että sielä samat reseptit pyörii vuodesta toiseen, niin kai se on vaan hyvä, jos on joku  hyvä resepti jäänyt huomaamatta, niin ehkä sen sitten kolmannella kerralla huomaa. Ei vaiskaan, onhan sielä innovaatiota myös, varsinkin kun kaupan tuotevalikoimaan tulee uusi tuote, niin siitä on kehitelty monta reseptiä. Aina muistan yhden reseptilehden joitakin vuosia sitten, kun tuntui, että jokaisessa reseptissä oli Pirkka välimeren tahnaa, josta en ollut ikinä kuullutkaan. Suurin piirtein "kesäinen kahvi välimerentahnalla". Näin  kai luodaan tarve ;). Mutta mitäs siitä. Aina luen Pirkat kannesta kanteen.

Mutta nyt siis tässä testattuna, mitään lisäämättä, mitään pois jättämättä.

Mansikkaa ja nektariinia

5dl mansikkaa
2 nektariinia
1rkl silputtua sitruunamelissaa (no tätä voi kyllä laitta enemmänkin, jos kerran puskan ostit)

kastike, tuo jälkiruuan kruunu:
 2 dl turkkilaista jugurttia
3/4 dl kinuskikastikepurkista (siis 2 desin)

Sitten vaan putsataan mansikat, ja pilkotaan ne, sekä nektariinit ja sekoitetaan iloisesti sitruunamelissan kera.
Kastike syntyy myös vain sekoittamalla sen aineosat toisiinsa.

Ja sitten sopivat (tai ne ainoat) jälkiruokamaljat kaapista, Annostele jälkkäri niihin ja päälle loraus kastiketta, ja loput yhteiseen kuppiin mistä sitä voi lisätä.

Koska haluat lisätä sitä, trust me.

Mansikkalassi lasissani

Kun kesä oli vielä kuumimmillaan ja viime vuonna perustamani 50 taimen mansikkamaa puski hulluna satoa (no, ihan sopivasti), tein tämän lassin iltapäivän virkistykseksi ja ruokailun alkuun. Ruoka ei ollut kyllä intialaista, mutta passasi se vietnamilaisenkin etukupiksi. Muta sehän onkin jo toinen juttu se.

Mansikkalassi

1l mansikoita
1/2 l maustamatonta jugurttia  (tykkään laittaa tähän valion purkista juoksevampaa, en turkkilaista)
1/2dl hunajaa
ripaus suolaa
jäämurskaa

Perkaa mansikat tehosekoittimeen ja hurauttele survokseksi hunajan ja suolan kera. Lisää jugurtti ja jäämurska ja hurauta vielä sekaisin. Tarjoa heti.

Lassi (makea) kai tehdään useimmiten mangosta mutta kyllä nämä mansikatkin siellä viihtyivät. Suurimman polemiikin aiheutti suola. Ruokavieraat (sisaruksiani, eli USKALSIVAT sanoa),hämmästelivät kuinka olin mennyt panemaan suolaa eli pilaamaan hyvän lassin. Että vain siihen peruslassiin tulee suolaa. Minä yritin puolustaa, että kyllä se hyvää tekee helteellä suolatasapainolle...

No myönnetään, että sitä taisi mennä puoli ruokalusikallista ripauksen sijaan ja se tosiaan lassissani lasissani  maistui. Mutta en anna periksi, siksi suola edelleen reseptissä. Laittakaa te muut hyvin kevyellä kädellä!

Mansikkaa ja daydreaming

Tämä pikakakku on meidän kesän ehdoton mansikkakakku number one. Pilvisen pehmeän suussasulavan rapsakkaa täydellisen raikkauden ja makeuden kombinaatio.

Eikä siinä vielä kaikki.

Se on myös pikainen, uuniton (mitä kuumana kesäpäivänä kiittää) ja mansikoita lukuunottamatta tarvikkeet jemmattavissa varastoon. Fiksu ja kunnianhimoinen leipoo itse marenkipohjan, mikä tekee herkusta ehkä kulinaarisemman, meillä päästellään siitä mistä aita on matalin eli valmista marenkipohjaa vaan pinoon.

Älä missään nimessä vaihda ohjeen appelsiinituorejuustoa muuhun, mä luulen että se on tämän kakun yks juju. Tai siis vaihda vaan, mutta tällä reptillä tulee ainakin hyvää.

Ohje taitaa olla vuosien takaa tarttunut jostakin Pirkasta, terveisiä vaan.

Helppo mansikka-marenkikakku

...ja usko jo tosi hyvä!

2 valmista marenkipohjaa

paketti appelsiinituorejuustoa

purkki jotain vispikermaa

litra mansikoita, ainaskin

Perkaa mansikat. Vaahdota kerma, lisää juusto ja vatkaa notkeaksi. Kokoa kakku: pohja, tuorejuusto, mansikat ja kerta vielä kiellon päälle.

Tarjoile ja nauti. Ota noin 3x vielä vähän lisää.

Ja sitten se daydreams -osasto.

Onneksi me ihmiset ollaan sen verran apinoita, että on oletettua, että jos huokaillen katselee jonkun rikkaan mielikuvituksen tuotteita kuten Mila's daydream's -blogissa, pitää sitä itsekin koittaa.

Siis vähän apinointia. Huolettomasti hutkaistu esikuvan hengessä. Tunnustukaa pois, että joku muukin on kokeillut.


Pikkuneiti Maitotyttö lähdössä torille.Lompsa mukana.





Siellä ostan suuren keltaisen ilmapallon.



Kai paras kaverini tulee myös mukaan.

Pidän siitä ihan kovasti kiinni, ettei se eksy tungokseen.

Meillä oli niin kivaa..(Ihmettelen vain miksi taivas on punainen?)

Ja sitten se kyllä tuli se väsy sieltä.

Amerikkalainen mansikkapiiras

Eilisille lastenvaatekutsuille piti tietysti olla myös jotain tarjottavaa, varsinkin kun eräskin vieras kutsuttaessa ilmaisi, että yrittää tulla kyllä koska meillä on aina niin hyvät tarjottavat. Tämän lievän paineen alaisena, järkyttävän kiireisellä viikolla, mietin sitten, että mitä, mitä, mitä....

Onneksi olen aikoja sitten vakuuttanut itseni siitä, että less is more, eli 7 sorttia ei tarvitse todellakaan löytyä kahvipöydästä. Niinpä nytkin hyppäsin sitten toiseen äärilaitaan ja päätin, että jotain suolaista, jotain makeaa, yksi kumpaakin, saa todellakin riittää.

Suolapalojen osalta päädyin normi pitsataikinan ohjeella tehtyihin pikkupizzoihin. Painelin taikinapallot pellillä kämmenellä pyöreiksi pikkupizzoiksi ja levitin jokaisen keskelle reilun jälkiruokalusikallisen valmista 5 yrtin pastakastiketta. Tämän päälle juustoraaste ja niukat aineet. Jokaiselle pitsalle meni 2 siivua tuoreesta herkkusienestä, yksi paprikatäytteinen vihreä oliivi ja saunapalvisiivusta 2 neljännespalaa. Uuniin sopivaksi ajaksi ja tarjolle laittaessa sirottelin rucolaa päälle. Eikä yhtään enempää tarvittu täytteitä!

Juustokakku on aina ollut suosikkejani, varsinkaan kun en ole mikään perustäytekakun suuri ystävä. Teen yleensä aina ei-paistettavia hyydytettäviä juustokakkuja, silloin kun leivontahommiin innostun. Nyt aloin muistella yhtä ainakin 20 vuotta vanhaa sitruunaista juustokakun reseptiä, josta on jäänyt ihanaiset muistot. Minulla on sellainen 80-luvun lopulla kerätty reseptikansio, jossa on suloisessa epäjärjestyksessä nyt jo kellastuneita lehdestä repäistyjä reseptejä. Tarttis ehkä joskus käydä läpi ja laittaa osa ainakin lehtienkeräykseen.

Eikä löytynyt muuten etsimääni reseptiäkään. Mutta Amerikkalainen mansikkapiiras löytyi ja innosti kokeilemaan. Enpä ole ennen kakkua kolmeen otteeseen uunissa paistanutkaan. Epäilen resepti lähteeksi Kodin kuvalehteä tai Kotiliestä (kotiliettä?), sivunivaskasta tuo ei selviä.

Amerikkalainen mansikkapiiras

n. 10:lle hengelle

250g digestive-keksejä

1 tl kanelia

100g voisulaa

200g maitorahkaa

300g Philadelphia tuorejuustoa

 3 munaa

2dl sokeria

2tl vanilliinisokeria

Pinnalle:

2-3 dl ranskankermaa

mansikoita

raastettua limeä

1.Murskaa keksit muruiksi (muovipussiin ja räiskit kaulimella) ja sekoita niihin kaneli ja voisula. Painele seos piirasvuoan  (26cm) pohjalle ja reunoille. Paista kuorta 175-asteisessa uunissa 5 minuuttia.

2. Notkista rahka ja juusto kulhossa, lisää munat ja sokerit ja sekoita sileäksi seokseksi. (tässä kohti voipi sormella maistaa, nam...)

3. Kaada täyte vuokaan kuoren päälle ja jatka paistamista alasolla 45 minuuttia.

4.Ota piiras uunista ja levitä ranskankerma sen pinnalle. Paista vielä 5 min ja anna piiraan jäähtyä.

5. Korista pinta juuri ennen tarjoilua mansikanviipaleilla ja raastetulla limen kuorella.

Sitten vaan kakkulapio käteen ja kimppuun!

Olipa oiva aloitus kesän mansikkaherkuille toukokuisen hellejakson päätteeksi.