Sataa tapaa nauttia sienisalaattia

No ei nyt sentään!

Miten olisi aluksi vaikka neljä? Ja ensiksi se sienisalaatin ohje.

Sienisalaatissani tykkään ehdottomasti rouskuista, koska niissä on kunnon metsäinen sienen maku. Kuten tykkään, että siinä oleva sipulikin on kunnon keltaista ja kirpeää. Ajattelin nyt tällä kertaa vähän jatkojalostaa sitä perinteistä ohjetta.

Rouskusalaatti with a twist

n. 4dl pieneksi pilkottuja, tuoreita ja asianmukaisesti ryöpättyjä rouskuja

1 iso keltasipuli silputtuna

1 purkki kermaviiliä

suolaa

mustapippuria

Tähän sitten lopetat, jos haluat perinteistä sienisalaattia. Juhlavimmissa tilaisuuksissa vaihda kermaviili smetanaan.

Mutta minä hullu jatkoin:

kourallinen tuoretta silputtua korianteria

1/2  tuoretta chiliä hakkeluksena

1/2 sitruunan mehu

Yhdistä ja sekoita kaikki ainekset. Anna mielellään makujen syventyä jääkaapissa ennen tarjoilua. Syö pitkin viikkoa miten ja minkä ikinä kanssa keksitkin. Oma salaattini päätti päivänsä seuraavin tavoin:

1. Suoraan kulhosta lusikoituna. Olihan vähän väliä tarkistettava makujen syventymisprosessi... Ihanaan pikku tulisuuteen tuli sitäpaitsi himohimohimohimo....

2. Ruisnapin päällä coctailpalatyyppisesti. Käy myös pitopöytään. (kuva yllä)

3. Yhtenä iltana syötiin saunan päälle uunimakkaraa. HK:n sininen (tuo oman syntisen lisänsä näin Atrian maakunnassa...) kuorittuna ja puolitettuna uuninpellille. Päälle lusikoidaan rouskasalaattia ja koko annos kuorrutetaan juustorasteella uunissa. Vähän parempi HK! (eipä tullut kuvattua)

4. Oma hienosteleva iltapalaleipä. Paahdettu paahtoleivänsiivu, jonka päälle viipaloitiin puolikas avokado, ripoteltiin vähän suolaa ja lusikoitiin runsaasti rouskuherkkua. Tässä vaiheessa, kulhon pohjan paistaessa aloin jo pelätä lievää riippuvuutta....( voiko tuosta kuvasta photoshopata tuon julmetun suureksi jääneen sipunpalan?)

5 Vielä toteuttamaton (salaatti loppui) mieliteko joka juolahti mieleen tuota avokadoleipää syödessäni: Viipaloi  paahtoleivälle avokadon sijasta banaani ja peitä se rouskusalaatilla. Banaanin makeus sopivasti pehmentänee chilin ja korianterin äkäistä liittoa. Mutta korkeimmalle nousee silti itse rousku...

Tai no, ehkä mä olen vaan raskaana. Niinkuin olenkin!

Smetanainen kaalimuhennos possunfileen ja riisi-ohran kera

Tilanne: appiukko ja anoppi tulossa kylään tuomaan meille keräämiään puolukoita. (kiiiiiiiiitossssss!!!)

Tavoite: tarjota heille syksyinen, maukas lounas, joka kuitenkin helppotekoinen. Vähän jotain uutta makua, mutta silti reilusti kotimaista.

Ratkaisu: Iso-Hoo oli jossakin välissä ostanut pakkaseen  laitetun possun marinoidun ulkofileen. Nytpä oiva tilaisuus tuhota se. En kovinkaan piittaa noista valmismarinaadeista, varsinkaan surullisen kuuluisasta ORANSSISTA  marinadista, joka lienee kaikkien tehdasmarinadien äiti, mutta kun sitä nyt oli, niin arvelin sen tähän soveltuvan.

Laitoin uunivuoan pohjalle riisi-ohra seosta  ja vettä paketin 4 hengen annoksen mukaisesti sekä murensin joukkoon lihaliemikuution. Päälle asettelin uunifileen ja työnsin koko komeuden uuniin 175 astetta, olisko se ollut siellä puolisentoistatuntia, seurasin kypsyyttä myös mittarilla. Tästä on jo toista viikkoa eli tietenkään en nyt sitten enää muista tarkkaa aikaa. Mutta siellähän se ruoka valmistui kuin itsestään. Kypsän possunfileen viipaloin sitten riisi-ohran päälle pienen foliossa vetäytymisen jälkeen.

ja nyt siihen  mikä teki ateriasta erikoisen herkullisen:

Smetanainen kaalimuhennos

1/3 osa isosta kaalista  suikaloituna
1 paketti pekonia
2dl smetanaa
2 kourallista kuivattuja suppilovahveroita
suolaa
pippuria

Suikaloi kaali vaikkapa juustohöylällä. Pilko pekoni ja freesaa yhdessä kaalin kanssa isolla pannulla. Lisää smetana ja kuivatut suppikset ja anna hautua hiljoilleen kypsäksi. Mausta suolalla ja musta/mauste/valkopippurilla mielesi mukaan. Tarkkaile tilannetta välillä, jos ruoka kaipaa nestettä, lisää vettä.

Oma palaute: Possunfile oli  sellaista kun se tapaa olla ( oranssilla marinadilla ) mutta esim. urho 6v:een mielestä "ihanan pehmeää lihaa". Itse tykkään valtavasti tuosta riisi-ohra lisäkkeestä ja suosittelen sitä kaikille.Siinä on vaan niin paljon enemmän makua kun peruspitkäjyväisessä riisissä ja eikai ne appivanhemmatkaan aina tartte niitä perunoita. (No he kyllä syövät aina kiltisti kaikki kokkailuni.)
Mutta aterian kruunu oli kyllä tuo kaali-, smetana-, pekoni-, suppislisäke. Sitä, hyvät naiset ja herrat, kehoitan kokeilemaan, esimerkiksi jonkun uunissa haudutetun liharuuan kera. Ihan syksy-ruoka!

Parmankinkku-rucola pasta in eight minutes ja Sitä Leipää

Tämä on mun salainen pika-gourmet-pastaohjeeni. Kätevää, kaunista ja herkullista tarjottavaa esim. lounasvieraaksi saapuneelle ystävättärelle tai myöhäisillalliseksi yökylään saapuville vieraille. Maistuu jopa iso-Hoolle, kuuluu lempipastakärkikolmikkoon carbonaran ja bolognesen kanssa.

Eikä tässä vielä kaikki: Valmistukseen kuluu vain n. 8 minuuttia ja pastassa on vain  3 pääraaka-ainetta: tagliatelle, parmankinkku ja rucola. (Nyt ei tainnu mennä edellisen lauseen välimerkit ihan kohilleen....)

Resepti on kulkeutunut minulle Nata-siskoni kautta. Varmaan 10 vuotta sitten Nata oli syönyt tälläistä herkullista pastaa jossain Turkulaisessa ravintolassa. Ihastunut, mykistunyt ja halunnut kokeilla kotonakin. En enää muista oliko ensimmäinen versio duunattu Natan omassa koekeittiössä vai kokeiltiinko sitä ensimmäistä kertaa meillä Natan makukokemusten perusteella. ( Siskoni on muuten The Nenä, omaa tarkimman hajuaistin kuin kukaan tuntemani ja pystyy myös tunnistamaan ja nimeämään eri hajut - niin ja meilläpäin muuten kaikki "haisoo", hyvätkin, "tuoksu" on tuntematon käsite.)

Parmankinkku-rucola pasta
4:lle

tagliatellea, n. 4 kerää per henki (tai enemmän...)
1 paketti parmankinkkua
1 pussi rucolaa
öljyä
voita
4 valkosipulinkynttä
suolaa
mustapippuria
parmesania tarjoiluun

Ensimmäiseksi on saatettava isossa kattilassa runsas vesimäärä kiehumispisteeseen, ehkä vedenkeittimen avustuksella. Kata vaikka pöytä samalla, sillä tämä ruoka jäähtyy nopeasti eikä siedä odottelua. Lautasten lämmitys on oiva idea. 8 min. ajanlasku alkaa kun laitat nauhamakaronin kiehumaan suolalla maustettuun veteen.

Kuori valkosipulinkynnet, paina niitä murskaksi veitsesi lappeella ja pilko pieneksi hakkelukseksi. Avaa rucolapussi ja erottele parmankinkkusiivut jo valmiiksi.

Kun aikaa on jäljellä noin 4 min., kuumenna paistinpannulla reilu loraus oliiviöljyä ja voita makusi mukaisessa suhteessa. Pannun pohja saa reilusti peittyä. Kuullota sitten valkosipulit siinä, älä POLTA!

Huuhdo pasta, kaada takaisin kattilaan ( kattila ei enää kuumalla liedellä!) ja perään rasva-valkosipuliseos, sekoita. Sitten lisäät rucolan, suolaa ja reilusti mustapippuria myllystä, sekoita. Kaada annokset lautaselle ja kietaise jokaisen annoksen päälle 2-3 parmankinkkuruusuketta. Parmesaania saa jokainen lisätä annokseensa makunsa mukaan.

Valmis!

Sitä Leipää

Inspiroiduin sen verran vielä Pioneer Womanin The Bread ohjeesta jossa hän grillaa ranskanleivän puolikkaat voin kanssa herkulliseksi lisäkkeeksi, että kokeilin tätä kovien rasvojen ylistysreseptiä itsekin pastan kaveriksi, mutta siivuista. Vaaleat leivänsiivut siis uunipellille ja vetäise jokaisen päälle juustohöylällä siivu kylmästä voipaketista. Tämä osoittautui juuri oikeaksi määräksi! Voita pitää olla reilusti! Anna voin sulaa ensin kauttaltaan uunissa ehkä 200 asteessa ja imeytyä leipiin. Käännä sitten volumet kaakkoon ja vaikka grillitoiminnolle niin että leivät lähes tulkoon jo palavat reunoistaan. (Tämä on sitten muuten enää sekunneista kiinni, että ne tosiaan palavat...). Tämä prosessi saa aikaan mahtavan fuusion, jossa voi maustaa leivän lähes maustemaiseksi herkuksi... ei TARTTE yrttejä, ei valkosipulia, ei mausteita.

Varaa ainakin 2 per ruokailija, jottei tuu riitaa!

Punajuurihummus

Blogistianiassa matkatessani törmäsin  Simply Recipes -blogiin ja nappasin heti mukaani Beet Hummus - eli punajuurihummus ohjeen. Äsken googlailin vastaavia reseptejä vähän muualtakin ja huomasin, että tämä ensimmäisenä löytämäni resepti olikin  erilainen kuin suurin osa muista samalla nimellä kulkevista. Eli tässä versiossa on vain punajuuria ja tahinia, ei lainkaan kikherneitä, joita siis on perushummuksessa ja näissä muissa resepteissä oli siis sekä kikherneitä, punajuurta että tahinia. Ensi kerralla täytynee kokeilla tuota versiota jo vertailun vuoksi. Olisiko tälle sitten osuvampi nimi punajuuritahini?

Lopputulos oli jumalaisen väristä, hienon makuista tahnaa joka sopii mielestäni vaikka liharuuan lisäkkeeksikin sen lisäksi, että se on sellaisenaan ihanaa dippailtavaa vaikka pitaleivän kanssa.

Helppoa dippiversiota varten kokeileppa leikata ihan kaupasta ostamasi pitaleivät 6:ksi kolmioksi, levitä ne uunipellille, suihkuta päälle ohuelti oliiviöljyä ja lopuksi ripottele jotakin karkeaa sormisuolaa hiukan pitojen pinnalla. 230 uuniin hetkeksi ja sitten lusikoimaan tahinia kolmioilla. Dippailtavaksi sopii myös kurkku-ja selleritangot amerikkalaishenkisesti.

Punajuurihummus

• 
  
  4 keskikokoista punajurta, puhdistettuna, keitettynä, kuorittuna ja kuutioituna
• 
  
  2 rkl tahini sesamtahnaa, jota nykyään löytyy varmaankin kaikkien kauppojen eksotiikkahyllyltä
• 
  
  1/2 sitruunaa puristettuna, ainakin (5rkl?)
• 
  
  1 terhakka valkosipulinkynsi, hienonnettuna
• 
  
  1rkl jauhettua kuminaa
• 
  
  1sitruunan kuori raastettuna
• 
  
  Reilu ripaus suolaa
• 
  
  mustapippuria myllystä maun mukaan

Laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja pyöritä seos tasaiseksi. Maista ja justeeraa vielä mausteet kohdalleen jos tarvetta.

Tahna säilyy jääkaapissa n. 3vrk, mutta sen voi myös pakastaa!

Reseptistä tulee n. 5dl.

Huom! Ei kannata tarjoilla olohuoneen valkoisen maton päällä olevalta sohvapöydältä....

Uunipäärynää pääruualle ja pääsiäistä kaikille!

Tämän pääsiäisen reseptilöytö sattui silmiin Me Naiset lehden numerosta 12/2010. Päärynä On Urho-pojan lemppari-hedelmä, muutamia toimivia salaattireseptejä tiedän päärynällä ja jälkiruoka-osastollahan päärynä on kuumana tai kylmänä pääosassa herkussa jos toisessa. Mutta pääruuan kanssa sitä ei ole tullut nautittua aikaisemmin, kumma kyllä, onhan samalle lautaselle tiensä löytäneet varmaan useimmat hedelmätiskin asukit.

Valmistin lisäkkeen tarkasti reseptin mukaan - niin, no, se ei ollut tässä tapauksessa vaikeaakaan- ja se yllätti positiivisesti. Kaverina oli  siis tällä kertaa Revittyä lammasta, mutta kuvittelen että ne soveltuvat niin possun, naudan kuin kanankin kaveriksi. Suloisen pehmeä, olematta liian makea, timjami ja sinappikastike toivat kuitenkin makuun ryhtiä. Lisäksi myös kauniin näköinen lautasella.

Uunipäärynät

4:lle

• 
  
  2 päärynää
• 
  
  1/2 rkl oliiviöljyä
• 
  
  1 rkl hunajaa
• 
  
  1/2 tl timjamia
• 
  
  1/4 tl suolaa
• 
  
  ripaus mustapippuria

kastike:

• 
  
  1 tl sinappia
• 
  
  1 rkl punaviinietikkaa
• 
  
  1 rkl oliiviöljyä

 Kuumenna uuni 175 asteeseen. Halkaise päärynät kahtia ja koverra siemenkota lusikalla pois,

Nosta päärynät uuninkestävään astiaan. Valuta öljy ja hunaja hedelmille. Ripottele päälle timjami, suola ja pippuri.

Laita astia  uuniin n.20 min tai kunnes päärynät ovat pehmeitä. Vatkaa kastike ainekset yhteen. Tarjoa päärynät lämpinä lisäkkeenä kastikkeen kera.

Kastikkeen valutin päärynöiden päälle jo siirtäessäni ne tarjoiluastiaan, ei tarvinnut sitten selitellä pöydässä, että tämä kastike kuuluu päärynän päälle...

Aion tehdä tätä uudestaankin (lue=tarjoilla kaikille mahdollisille ruokavieraille "uutuutena"). Suosittelen. Enpä usko voivan mennä vikaan, ellen nyt innostu polttamaan päärynöitä karrelle (knock on the wood)!

Tämä pääsiäinen on ollut kiva ja kiiretön ja plakkariin on kivasti kertynyt blogattavia ruokia tuleville päiville. Arjen keskellä kun ei viitsi aina juttua vääntää kun syödään kolmatta päivää samaa, käydään äidin ruokapöydässä arkivierailulla tai lämmitetään se Lidlin ravioli. Voishan sitä tietysti pitää vaikka einespinaattilättyvertailun.

Mutta siis kuluvina pyhinä on mukavasti tasapainossa päässyt kahdesti valmiiseen pöytään (äiti-kullan) ja lauantai sekä huominen, toinen pääsiäispäivä olen saanut/saan tarttua itse toimeen. Eilen siis nato kera miehensä ja lapsensa tulivat yökylään ja menu oli seuraava:

Granaattiomenalla ja mintulla maustettu revitty lammas

Yrtti-valkosipuliset uuniperunalohkot

Uunipäärynät

Paahdettua paprikaa fetan ja manteleiden kera

Tsatsiki

Pitaleipää

Chili-ananas

Juomina naton tuomat punaviinit ja vesi. Koska pääruoka äityi noin moninaiseksi, en tarjoillut alkuruokaa, vaan kaikki tarjoiltiin kerralla muhevan rustiikisti. Ja kyllä maistui. Laitan lähiaikoina reseptejä tulemaan.
Huomenna on tarkoitus kokkailla jotakin kalapanotteista appivanhemmille (molempien). Onkin ollut 3 päivän lammasmaraton.

Koska vuosi sitten tähän aikaan en vielä omistanut minkään sortin digikameraa, niin saan nyt vasta näin pääsiäisen loppumetreillä välitettyä Hyvän pääsiäisen toivotukset kaikille tunnelmakuvien kera. Trulliteltu siis on ja pääsiääsvalakiat nähty. Ei se oo pääsiäänenkään pelekkää syämistä! (...mutta onneksi suurelta osin...)

Hyvää Pääsiäistä kaikille siis!