HÄRKÄPASTA JA KÄSIN TEHTY PESTO

Mulla oli sopivasti pala edellispäivänä kokonaisena grillattua naudan ulkofilettä, ruskeita herkkusieniä, pala parmesania, pussinpohja pinjansiemeniä ja ruukku basilikaa, kaapissa tietenkin kuivapastaa ja ruokaa piti saada pöytään nopeahkosti. 

Siljan italialaisen keittiön nimiin vannovan Tavolata-ravintolan listalla on hirveän suosittu härkäpasta-annos. Siinä on suurin piirtein juuri nuo ainekset, pakkohan mun oli päästä kokeilemaan kotikeittiössä. Koska mua on viime aikoina vainonnut konekato, sellaista tasaista kahden koneen viikkovauhtia aparaatit sanovat irti itsensä, kohdistin katseeni mun rakkaaseen jättimortteliin ja päätin hieraista peston sillä. Täytyy suositella. Vaikka se koneen hurautus on helppoa, näppärää ja sileää, niin käsin mortteloidussa pestossa on jotakin niin kauniin ruustiikkia, se ei ole niin tasaista, pinjansiemenet erottuvat eri kokoisina muruina eikä basilikaa ajeta laihaksi väriksi.

Koska tämä on mun blogi, otan oikeuden sääliä itseäni vielä hetken aparaattipuolella. Eilen kuvasin terassilla viimeisissä päivänvaloissa. Kuvattuani roudasin tietenkin tavarat takaisin sisälle, ensimmäisenä jalustaan kiinnitetyn kamerani. Olin ottanut kuvia ylhäältäpäin ja koska kamera-objektiivijärjestelmäni on mallia "ei pääse lähelle, ei kauas", olin joutunut venyttämään perintöjalustan eli isäni 70- luvulla Sveitsistä hankkiman (Ollut muuten aikoinaan varmaan ihan vimpan päälle peli, mutta haloo, 70-luvulla!)kolmijalan ääriasentoon, eli kamera oli siinä jossain pääni korkeudella. Nostin siis jalustan sisälle kameroineen ja levitin kolme jalkaa tukevasti seisomaan kun menin hakemaan ruokia ulkoa. Sisältä kuuluui karmea smash! tai olisiko ollut kräck! tai brombbbb! tai jotakin hirveää... jalustan yhden jalan lukko oli pettänyt ja koko hoito kaatunut pehmeälle laattalattialle.

Kameran objektiivin sisältö on muuten mielenkiintoinen, kun sitä pääsee näin pieniin osiin pilkottuna tutkimaan. Kiitos yhteisistä vuosista.

R.I.P

Teknisten laitteiden karma tuntuu seuraavan. Olen parhaillani junassa ja kuljettaja juuri kuulutti, että olemme menettäneet jännitteen, joka on aika olennainen asia sähköisesti kulkevalle junalle, rullailemme tässä ihan omalla painollamme.

Poistakaa minut junasta. Ehkä matka jatkuu sitten.

.

KÄSIN TEHTY PEST0

Rehellisyyden nimissä, tämän voi myös hurauttaa siloiseksi monitoimikoneella tai sauvasekoittajalla.

1 ruukku basilikaa 

2 rkl pinjansiemeniä paahdettuna

1 dl raastettua parmesania

1 valkosipulinkynsi hienonnettuna

1 dl hyvälaatuista oliiviöljyä

merisuolaa, mustapippuria

Survo kaikki kiinteät ainekset isossa huhmaressa ja sekoita lopuksi öljy joukkoon.

HÄRKÄPASTA

4:lle

400g penneä 

300g naudan ulkofilettä kuutioituna /raakana tai kypsänä: itsellä edellispäivän medium grillattu liha

200g ruskeita herkkusieniä hiukan pilkottuna

yllä olevan reseptin mukainen annos pestoa

suolaa, mustapippuria

oliiviöljyä paistamiseen

pinnalle parmesanlastuja ja mustapippuria

Valmista pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Pastan kiehuessa paista lihakuutiot oliiviöljyssä, suolaa ja pippuroi. Paista myös herkkusienet samoin.

Sekoita pesto valutettuun kuumaan pastaan. Lisää liha ja sienet, viimeistele parmesanlastuilla.

Juna kulkee taas! Vaikka oon kyytissä.

ON ARKI. ON VARHAISKAALIPASTA

Eikä ollenkaan mikään turha arkipasta, vaan lähestulkoon täydellinen arkiruoka. Valmistuu pastan kiehautusajassa, sisältää vain muutaman aineksen, mutta sopivasti hiilihydraattia ja proteenia että jaksaa työt ja leikit. Ja tärkeimpänä tietysti maku, joka näin varhaiskaalisesongin aikana on huomattavan tuore ja raikas. Kaali pysyy nyt kauniin vihreänä pannulla käännellessä, ei mitään ruskeaksi haudutettua talvikaalta tässä ruuassa. Tätä söi meillä ihan joka iikka, vaikka uusi ruoka olikin.

Reseptin olen pölläissyt Anikolta, joka kannustaa kaikkia kokeilemaan Unkarilaista kaalipastaa, tämän ruuan esikuvaa.  Káposztás tészta, jos ymmärrät. Minulla kun sattui olla jauhelihaa, niin paistelin senkin mukaan. Vähän otin omia vapauksia kaalin suikaloinnissa. Että ei ihan samanlaista tullut, mutta kiitokset lähtee kuitenkin Unkarin suuntaan. Tehkää sitä tai tätä, niin hyvää tulee.

Melkein unkarilainen kaalipasta
4:lle

1/2 varhaiskaali suikaloituna (tai kokonaan jos pieni)
Pastaa 4:lle keitettynä, penne tai farfalle vaikka
300g jauhelihaa
öljyä, suolaa, pippuria, kuminaa


Ripottele suolaa hiukan suikaloidulle kaalille ja rusentele kaalia käsin. 

Laita pasta tulemaan pakkauksen ohjeen mukaan. Ruokaan sopii hyvin joku tricolori-pasta, niin annokset saavat vähän väriä.

Ruskista jauheliha pannussa ja lisää sitten kaali ja freesaile vielä hetki, mutta älä ihan veltoksi. Ripottele mukaan halutessasi hiukan kivaa maustetta kuminaa. Lopuksi suolaa ja pippuroi. Sekoita mukaan valutettu pasta ja tarjoile.

No, okei, vuolin mä vähän parmesaniakin päälle. Koska sitähän se pasta aina huutaa.

Vaihtelua arkiruokaan!

Kun arkiruoasta on kyse, on avainsanana nopeus ja helppous. Kaupassa ostoksia kiireellä haaliessa tai ruoanlaittoblockin yllättäessä (tiedäthän, kun ei tuu mieleen ainuttakaan reseptiä mitä vois tehdä siihen hätään) tuntuu, että avainsana vois olla myös kyllästyminen. Tarttee uutta verta arkiruokarepertuaariin.

Tänään Lännen Median ruokatorstai -sivustoilla suurimmissa maakuntalehdissä löytyy omat  ehdotukseni pikaisiin arkiruokiin. Liputan edelleen ihan arjessa perinteisille suomalaisille kotiruoille, keitoille, kastikkeille ja laatikoille sekä nopeille wokeille
ja pikaisille pastoille.

Yläkuvan värikkään kana-vuohenjuustopannun parasta antia ovat ihanat kasvikset.

Lohipastan maustaa uudelleen fenkoli ja jugurtti.

Yhden pellin tekniikalla valmistuu uunissa makoisat kasvislantit ja hunajaglaseerattu lohi.

Ja supersuursuosikkini on naudanliha ja parsakaali pikapaistettuna. Niin yksinkertaista. Niin nopeaa. Ja absoluuttisen herkullista!

Tsekkaa siis reseptit tänään torstaina 3.3  (Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Kainuun Sanomat ja Pohjolan Sanomat, Ilkka ja Pohjalainen sekä Turun Sanomat, Kaleva, Keskipohjanmaa, Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti).

Herkullista arkiruokaa teidänkin perheelle!

Philips Pasta Maker -koneen voittaja on....

Philips Pasta Maker arvontaan osallistui muutaman tuplakommentin poistamisen jälkeen 110 kommentoijaa. Joista Random. Org numeronarvontakoneella voittajaksi valikoitui kommentti numero 47.

Kommentti numero 47 taas osui tryffelipastan lempparikseen nimenneelle Ailalle. Ailalle lähtee sähköpostia ja osoitteen saatuani Philips toimittaa koneen suoraan Ailalla.

Paljon onnea Voittajalle!

Kiitos kailkille osallistujille myös. Aina joku teistä voittaa! Oli muuten ihana lukea teidän lempipastojanne, luettelo oli kyllä kattava, niukista klassikoista ketsuppijauhelihamössöön ja kaikkia sieltä väliltä. Ilman sen kummempaa tilastointia, näytti kyllä että pasta carbonara eli Miilunpolttajan spaghetti on yksi kaikkein suosituimmista. Munkin kakkonen. Koska äitini tekemää bologneseä (hirvestä) ei vaan voita mikään!

ARVONTA!! PHILIPSIN PASTAKONE!

Lisäksi bonuksena aivan superhyvä parsapastan resepti, jos se vähän lohduttaisi niitä, joita arpa-onni ei suosi. Koska vain yksi voipi voittaa ikiomaksi uuden uutukaisen Philips Pasta Maker'in , josta juttelinkin jo pari viikkoa sitten.

Tein tuota parsapastaa ihan tulipalokiireellä, ja todellakin silti tuoreesta pastanteosta aloittaen. Kone hoiti onneksi hommat, mittaat vain jauhot ja nesteen ja kohta saat ulos tuorepastaa. Kone on helppokäyttöinen, mutta mittojen kanssa on oltava tarkkana ja mielellään punnita keittiövaa'alla jauhot, koska mittakupilla tulee helposti heittoa. Parsapastan kastike oli aivan ihanan makuinen, vaikka  siinä  vähän mokasin  aivan viime metreillä. Juustokastikkeeni oli ensin ihanaa ja sileää. Samoin ruskistetussa voissa kypsennetyt parsat, joihin sekoitin keitetyn pastan. En pöliä tajunnut nostaa pannua levyltä vaan kaadoin kastikkeen sinne joukkoon ja tietysti veti kokkeliksi, munaa kun kastikkeessa oli. No, ennenkaikkea ulkonäkövirhe ja ehkä hiukan makukin, mutta ole sinä tehdessäsi viisaampi. Sillä hyvää tämä on. Nyt ei kyllä ehdi tehdä ja kuvata pastaa uudelleen, joten menköön nyt tällä hiukan kokkareisella kuvalla. Reality strikes.

Ihana parsapasta

4:lle

500g tuoretta vihreää parsaa

50g voita

2 dl ranskankermaa

2 dl raastettua parmesania

1 valkosipulinkynsi puristettuna

2 keltuaista

suolaa, mustapippuria

Tuore- tai kuivapastaa 4 hengelle ohjeen mukaan valmistettuna

Valmista kastike sekoittamalla ja kuumentamalla ranskankerma, parmesani ja valkosipuli pienessä kasarissa vesihauteessa. Lisää keltuiaset yksitellen vatkaten ja sekoita kunnes kastike on kiiltävää ja paksua. Tarkista suola, mutta muista parmesani on suolaista. Pidä lämpimänä vesihauteessa.

Valmista pasta ohjeen mukaan ja sillä aikaa kun se kiehuu, valmista parsa. Katko puiset varret napsauttamalla parsat poikki kohdasta josta ne luonnostaan taipuvat kun taivutat parsan juuresta. Pilko paloiksi.

Laita voi paistinpannulle ja kun se vaahtoa lisää parsat ja kypsennä n, 6 minuuttia ruskistuvassa voissa. Ota pannu liedeltä ja sekoita mukaan valutettu pasta. Lopuksi sekoita mukaan ihana kastike ja leiskauta päälle hiukan mustapippuria.

Nauti!

ARVONTA: Arvon lukijoitteni kesken Philipsin Pasta Maker pastakoneen 25.5. Arvontaan osallistut nimeämällä suosikkipastaruokalajisi kommentissa. Vastausaika päättyy sunnuntaina 24.5 klo 24.00. Arvonta suoritetaan random org numeroarvonnalla, eli vain yksi kommentti per lukija. Mikäli en saa arvonnan voittajaan yhteyttä 5 päivän kuluessa, arvon koneen uudelleen.

Hip hei, Kenen kotiin pastakone matkaa? Edit 26.5: Pastakonearvonnan tulokset

Yhteistyössä Philips

Pastataikuri

Mamma Mia! Siinä ne nyt kuivuvat keittiön puutuolin karmilla melkein kuin italialaisella Nonnalla. On tämä suomalainen Nannakin toki pastaa kotona ennen tehnyt, kaapissa on vanha turvallinen Atlas pastakone. Jotenkin se vaan jää niin helposti sinne kaappiin, koska onhan se aikamoinen operaatio, vaikkakin uskomattoman palkitseva, niin kyllä siihen joku leppoisa viikonlopun päivä tarvitaan kun ei ole kiire minnekkään.

Mutta vielä tälläisenkin päivän näin, että pöydälläni on kompakti Philipsin pastakone (sain koneen tetattavaksi Philipsiltä), jonne lisään jauhot ja nesteen/munat, painan käynnistyksestä ja muutamien minuuttien kuluttua kone alkaa suoltaa ulos valitsemani suuttimen mukaan joko spaghettia, fettucinea, penneä tai lasagnelevyjä. Mä oikeasti aivan liikutuin, kun kone alkoi työntää ulos täydellistä spagettia, siinä kaikessa oli jotakin niin helppoa ja ihanaa.

Maitotytön kanssa sunnuntai-iltapäivä vietettiin pastaa tehden ja kokkaillen. Ensiksi tehtiin tietysti perusspaghettia ja ronskisti se suurempi annos, josta olisi kyllä puolikaskin riittänyt meidän perheelle, nyt sekin tiedetään. Aamupäivällä oli meinannut lapanen jo lähteä kädestä kun mietin mitä ihania pastaruokia valmistan, kunnes tajusin, että nyt on pakko valmistaa jääkaappityhjäksi-ruokaa eikä ostaa ainuttakaan lisäelintarviketta. Pannulle spaghetin kanssa pääsi siis jääkaapista chorizomakkarat tomaattisessa kastikkeessa. 

Chorizo-tomaattikastike kotitekoiselle tuorepastalle

2 rkl oliiviöljyä
1 salottisipuli pilkottuna
1 sellerinvarsi silputtuna
2 valkosipulinkynttä pilkottuna
2 rkl tomaattipyrettä
1 tlk tomaattimurskaa
2 dl punaviiniä 
3 chorizo-tuoremakkaraa
1 tl savupaprikaa
1 rkl kuivattua oreganoa
1rkl kuivattua basilikaa
tuoretta timjamia ja basilikaa
suolaa, mustapippuria

Kuullota sipulit ja selleri miedolla lämmöllä pehmeiksi. Lisää tomaattipyre, -murska ja viini. Sekoita. Purista chorizomakkara kuorestaan kastikkeen joukkoon pikku pallukoiksi. Lisää savupaprika, oregano ja ja basilika. Anna porista hiljakseen ilman kantta n. 15 min. Mausta vielä suolalla ja mustapippurilla.

Sekoita kastike tuorepastan joukkoon italialaiseen tyyliin, Mausta tuoreyrteillä ja raasta lautasella päälle vielä parmesania.

Laadukas kuivapasta (ja sitä ei välttämättä ole siellä marketin hyllyssä) on erinomaista ja helppokäyttöistä. Meidän sunnuntai-pastahetki oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, kuinka tuorepasta vaan kertakaikkiaan nostaa pasta-aterian uudelle tasolle. Isohookin alkoi jo haaveilemaan, että seuraavalla kerralla haluaisi pastaa pelkällä voilla (ette kai säikähtäneet, että IsoHoo ilmoittaisi voivansa jopa valmistaa pastaa)! Philipsin pastakone nyt vaan mullistaa koko pastanteon periaatteen. Kastikkeen tekoajan aikana sinulle valmistuu tuorepasta!

Koneen mukana tuli  tosi inspiroiva reseptikirja (sieltä löytyi esim. Dan danitkin) sekä erilaisiin pastoihin ja nuudeleihin että niistä tehtäviin ruokiin. Yksi pastakoneen parhaista puolista onkin, että voit tehdä eri makuisia ja värisiä pastoja erilaisia kuivamausteita tai -nesteitä lisäämällä. Myös jauhoissa voit varioida vaikkapa täysjyväjauhoilla tai gluteenittomilla. Siskot Kokkaa-blogin Nelle, joka on sielultaan paitsi tipin tarkka insinööri, pikkuusen eteläpohjalaasesti itsevarma kokeillaakseen vaikka mitä ja lisäksi mielettömän analysoivan makuaistin omaava on ehtinyt kokkailla jo vaikka minkämoista pastaa. Suosittelen lukemaan postauksen.

Uskokaa tai älkää -mutta totta tämä on- Maitotyttö painoi poskensa spontaanista vasten roikkuvia pastoja ja huokaisi "Mä rakastan pastaa"...

Sitä paitsi pastakoneeksi nimittäminen on kyllä lievä understatement tälle koneelle. Tällä onnistuu tietenkin myös vaikka ramen-, udon- ja vehnänuudelit, sekä kuoret wontoneihin ja jiazoihin, tuskin maltan odottaa ramenkeittoa kotitekoisilla nuudeleilla. My new best friend in Asian cooking!

Mulle tuli sitä spagettia tosiaan tuplasatsi, mutta ei hätää, se säilyy hyvin jääkaapissa, joten voin siitä pyörittää itselle ja lapsille jonkun nopean pastan viikolla. Ei me kuitenkaan maltettu olla kokeilematta Maitotytön kanssa myös pennejä. Likka halusi olla katkojamestari, mistä syystä meillä on nyt sekä  hyvin lyhyitä, että pitkiä pennejä. 

Mutta nuavvaan onnistui nelivuotiaalta apuriltakin!

Suuret kiitokset annan myös koneessa kiinteästi olevalle säilytyslokerolle, jossa suuttimet ja puhdistimet pysyy tallessa. Sillä se on yks mitä mä koneissa vihaan. Aina joudun ettiä vispilöitä, teriä sun muita kun alan tekemään jotain. Kun on paljon tavaraa, niin on paljon hukassakin ( ja tämä on ihan mun oma sananlasku).

Niinkun rivien välistä voitte lukea, niin monenmoista keittiötarviketta löytyy ja aina pitää miettiä uusien tarpeellisuutta. Mutta Pastamaker on kyllä for keeps!

Mun oma pastataikuri!

Yhteistyössä Philips. 

Lasse lasagne

Joskus sitä miettii, että onko sitä ihmisellä mitään annettavaa jollekin perushyvälle ruualle, kuten vaikka lasagnelle. Reseptejä löytyy pilvin pimein ja lopulta syöntiajankohta, nälkäisyyden- ja lasagnenhimon aste ja ruokaseura voivat olla juuri niitä tekijöitä, jotka nostavat jonkun tietyn lasagnen syöntikerran omiin, ikimuistettaviin sfääreihinsä.

Minä harvoin teen lasagnea alusta asti. Tai siis teen, mutta en kerralla. Eli keitän kunnon satsin bolognesekastiketta, joka syödään spaghettin kanssa. Jäljelle jäävästä, hyvin hautuneesta bolognesekastikkeesta on sitten hyvä huomisin aloittaa lasagnen teko, oikeastaan tarvitsee tehdä enää valkokastike ja asetella ainekset kerroksittain vuokaan.

Lasagne on ihanan varioitava ruoka, siitä saa tehtyä vaikka minkämoista kun vaihtaa bolognesen esim, sienikastikkeeseen, kanaan, nyhtöpossuun, tonnikalaan ja lisää vaikkapa vuohenjuustoa tai varioi kasviksilla; kesäkurpitsa, munakoiso, tomaatit, punajuuri; kaikki sopivat hienosti lasagneen.

Nyt jos puhutaan sellaisesta peruslassesta, sillä bolognesella, niin tärkeimpiä juttuja onnistumisen kannalta on se, ettei lasse ole liian kuivaa, tai vastaavasti velliä. Uunista ottamisen jälkeen se tekeytyy kyllä vielä aikalailla, että mieluummin hiukan löysää. Omaan lasagneeni kuuluu ehdottomasti tuhti maku, eli aika voimakas kastike ja juusto ja juuri sopiva määrä valkosipulia. Hyvä lasagne on parasta!

Tällä lasagnenkokkauskerralla löysin kaapista Annan Hella&Herkku -kaupasta hankkimiani laadukkaita pastalevyjä, huomaatteko tuon pastalevyn matan, karhean pinnan? Se on artesaanipastanmerkki, pasta on puristettu läpi pronssisuuttimesta, joka saa aikaan karhean pinnan, johon kastike liimautuu.

Suurinta osaa marketin pastalevyistä ei tarvitse esikeittää, mutta näille paksuille, suurille levyille annoin 5 minuutin kylvyn kiehuvassa vedessä.

Lasagne

9 suurta pastalevyä, tai vuoan mukaan, 3 kerrosta

Bolognesekastike

500g jauhelihaa (Hirvi, nauta, possu, kaikki käy)

1 iso sipuli

1 iso porkkana

3 dl punaviiniä

2 tölkkiä tomaattimurskaa

1 tölkki tomaattipyrettä

(vettä)

lihaliemifondikuutio

3-4 valkosipulinkynttä

mustapippuria myllystä 

1/2 tl cayennepippuria

1 tl paprikaa

1 rkl kuivattua basilikaa

1 rkl kuivattua oreganoa

ripaus sokeria

suolaa maun mukaan

Ruskista jauheliha paistinpannussa tai padassa ja lisää silputtu sipuli. Paistele hetken. Jos käytit paistinpannua, siirrä jauheliha-sipuli nyt isoon kasariin tai kattilaan, jossa kastike saa muhia.Lisää perään punaviini, tomaattimurska ja -pyre (hulautu pataan myös purkkien huuhteluliemi), pilkottu porkkana, valkosipuli, fondi ja muut mausteet. Anna porista hiljalleen kannen tai roiskesuojan alla puolesta tunnista kolmeen, mitä kauemmin, sen parempaa, mutta ei se nyt ole pöllömpää puolenkaan tunnin jälkeen. Lisää vettä mikäli kastike liian paksua. Tarkista lopuksi suola.

Valkokastike

3rkl voita

3rkl vehnäjauhoja 

7 dl maitoa

muskottipähkinää

valkopippuria

suolaa

Sulata kattilassa voi ja sekoita siihen jauhot. Älä ruskista. Lisää maito pienissä erissä, koko ajan sekoittaen. Jatka sekoittamista kunnes kastike sakenee, mausta varovasti.

6-7 dl hyvää, täyteläistä juustoraastetta

kourallinen kirsikkatomaatteja

Öljyä lasagnevuoka ja levitä sen pohjalle 1/3 osa bolognesea, sen pääkke 3 lasagnelevyä (tai mitä nyt vuokaasi meneekään). Jos käytät tuoreita tai esikeitettyjä voit jättää reunat roikkumaan vuoan laidoille.

Levitä levyjen päälle 1/3 osa valkokastiketta, 1/3 osa juustoraastetta ja vielä 1/3 osa jauhelihakastiketta, sitten taas 3 levyä ja bolonese+valkokastike+juustoraaste. Viimeiseksi kerrokseksi sitten vielä levyt+valkokastike+juustoraaste. Halkaise kirsikkatomaatit ja upota ne päälliskerrokseen leikkuupinta ylöspäin.

Tunti 175 asteessa uunissa. Jos pinta alkaa tummua, peitä foliolla.

Lasagne kuuluu kuumien ruokien sukuun, voit antaa sen helposti vetäytyä ennen tarjoilua 10-15 minuuttia. Raikas, simppeli vihersalaatti ja patonki kylkeen.

Aika uskomatonta, etten muuten ole koskaan postannut äitini maailman parasta Bolognesekastiketta. Se on suosikkiruokani ja äitini tekemänä ainutlaatuista. Näyttäisi blogissa olevan vain Rouskubolognese ja sitten tämä Italian matkan arvoinen jauhelihakastike. No, olihan sekin sentään pohjoismaiden paras veto.

Makaronilaatikko texmex-tyyliin



Makaroonilaatikko (kahdella o:lla) on ihan parasta arkiruokaa. Klassikkoa on paha mennä tuunaamaan, toisaalta kiusaus on melkein vastustamaton kun miettii, josko vanhan variaatiosta tulisi yhtä suosittu kuin alkuperäisestäkin. Tai edes sinnepäin. Näillä tuumin lähdin käpälöimään vanhaa kunnon makaroonilootaa texmeksin suuntaan, kun Myllyn Paras pyyti luomaan kutkuttavan herkullisen, arkiruuaksi sopivan pastareseptin. Perässä tuli vielä iso laatikko Myllyn Paras - pastoja, joista nyt ihan mahdottoman tylsästi valitsin reseptiini tavallisen tumman makaronin. Mutta tavallista makaroniahan se on siinä makaroonilaatikossakin. 

 

Parasta tässä reseptissä on muuntautumiskyky. Sen voi valmistaa  broilerin jauhelihasta tai tähteeksi jääneestä kypsästä broilerista. Ohjeessani olen käyttänyt mausteita hyvin maltillisesti  lasten takia, mutta lisäämällä chiliä tai chilikastikkeita, tai vaikka purkillisen Salsa verdeä, lähtee makumaailma aivan uuteen nousuun. Ruokaa voit maustaa myös tulisemmaksi vasta syöntivaiheessa lempisalsallasi.

 



Texmex makaroonilaatikko

6-8:lle, puolita annos 4:lle

 

400g Myllyn Paras tumma makaroni

450g broilerin maustamattomia suikaleita, broilerin jauhelihaa, tai revittyä kypsää broileria

1 vihreä paprika

1 purkki käyttövalmiista mustapapuja

2dl kypsiä maissinjyviä

1 puntti korianteria

200g hyvin sulavaa juustoa raastettuna, esim gouda

200g ranskankermaa

3dl maitoa

1 kanaliemikuutio

1rkl sipulijauhetta

2tl (savu)paprikajauhetta

1tl jeeraa

suolaa, valkopippuria

öjyä paistamiseen

3 isoa kourallista tortillalastuja, naturel

 

Kypsennä makaronit pakkauksen mukaan. Heitä keitinveteen kanaliemikuutio mukaan.

 

Paista kananliha kypsäksi pannulla öljytilkassa. Mikäli käytät suikaleita, ota kypsät suikaleet välillä pois pannulta ja pilko veitsellä aivan pieneksi. Laita takaisin pannulle ja mausta kaikilla mausteilla. Lisää mukaan pieneksi kuutioitu paprika, paista hetken ja  lisää maissinjyvät ja valutetut mustapavut.

 

 

Sekoita seos valutettujen makaronien ja juustoraasteen kanssa. Säästä neljännes raasteesta pintaa varten. Tarkista maku ja lisää mausteita tässä vaiheessa, jos tarve. Halutessasi potkua voi lisätä mukaan jotakin lempichilikastikettasi myös. Sekoita joukkoon myös silputtu korianteri. Levitä  seos isoon, voideltuun, matalaan vuokaan (jotta paistokseen tulee paljon tortillapintaa). Sekoita maito ja ranskankerma, kaada vuokaan. Ripottele päälle tortillat, hiukan käsissä murskattuna ja lopuksi juustoraaste.

 

Paista puoli tuntia 175 asteessa ja tarjoile lempisalsasi tai tuoreen tomaatin ja avokadon kanssa.

 

Sikasienipasta

Luit ihan oikein. Ellet sitten lukenut sekasienipasta? Kirjoitin kyllä sikasienipasta, koska sienet olivat tässä pastassa pelkkää suppilovahveroa. Ja sitten tässä oli sitä sikaa, eli kunnon possunkylkisiivuja vai miksikä kastikelihaksi sitä välillä siivutetussa muodossaan kutsutaankin. Tavallinen pekoni varmasti käy myös ja kyllä ne sekasienetkin käy. Joviaali pasta.

Ja jotenkin tummansuolaisesti ihanan syksyinen.

Sikasienipasta

4:lle

250g siankylkeä siivuna

0.5-1 l tuoreita suppilovahveroita, pakastettuja puolet vähemmän

1 keltasipuli

2-3 valkosipulinkynttä

300g pennepastaa

1 ruukku rucolaa

suolaa ja mustapippuria

tarjoilun parmesania

Keitä pennepasta pakkauksen ohjeen mukaan napsakan tuntuiseksi.

Pilko siansiivut kylmälle pannulle ja ala lämmitellä niitä pikkuhiljaa niin, että rasva alkaa tiristä. Lisää joukkoon 5 minuutin kuluttua oikotut sipulit ja valkosipulit sekä pilkotut sienet. Paistele kunnes sienineste haihtuu ja possu on mukavan rapsakkaa. Sekoita mukaan napsakka, valutettu pasta.

Käytä suolaa ja mustapippuria.

Ota pannu hellalta ja revi ja sekoittele rucola pastan joukkoon. Höyli päälle parmesaania ja nauti.

Ihanaa, rapsakkaan raikasta, kuulasta syksyä kaikille tämän pastan myötä! Se on täällä!

Ja mukaan mahtuu aina yksi pastaresepti....

HELPPOEi vaadi kun hiukan pilkkomista ja ainesten sekoittamista. Helpommaksi ei voi paljon mennä tai sitten tämä olis jo helpompaa kuin roiskeläppä pitsan lämmitys.

 NOPEA   Jamie Olivers tekisi luultavasti vartissa, mulla saattoi mennä 20 minuuttia....    
HERKULLINENNo, oli, todentotta. Jos kaikki herkut laitetaan yhteen ja samaan pastaan, mitä siitä voi tulla muutakaan.

Ai niin, ja oli siinä vielä ravintoarvoltaan suositeltava myös, ja riippuu tietenkin hiukan terveellisyyden fanaattisuudesta, mutta eiköhän tämä normisyöjän suosituksiin mahdu.

Nestle pyysi nimittäin edelliset kriteerit täyttävää pääruuan reseptiä, jossa käytetään heidän Maggi Fond cup-tuotteitaan, joita sain läjän testattavaksi. Kyseessä on taas pienimuotoinen kilpailu, mutta tällä kertaa kukaan ei joudu äänestämään ketään, että huokaiskaa helpotuksesta. Sitten piti kehittää myös Nespresso kahvista ja Mövenpickin jäätelöstä jälkiruoka tai -juoma. 

No minä pähkäilin asian näin: tehdään helppo ja ruokaisa pääruoka eli pasta. Laitetaan mukaan hiukan tuoretta eli vihreää paprikaa ja rucolaa, oreganoa ja basilikaa. Osa herkuista saadaan nopeasti purkista; artisokan sydämet ja aurinkokuivatut tomaatit. Pakkasesta otetaan valmiiksi keitetyt jättiravun pyrstöt, jotka tuovat annokseen yhdessä parmankinkun kanssa vähän luxia arkeen tai nostavat aterian vaikka sunnuntailounasvierasruuaksi. Maggi Fond Cup Tomaatti ja yrtit sitoo kokonaisuuden yhteen.Muita mausteita ei mustapippuria lukuunottamatta tarvitse.

Sounds like a plan. (lentokoneen ääniä) 

 

Penneä parhaassa seurassa

(4:lle)

5 dl Penne-kuivapastaa

2kp Maggi Fond Cup Tomaatit&Yrtit

2rkl oliiviöljyä

2 valkosipulinkynttä

1/2 vihreä paprikaa 

1 dl aurinkokuivattua tomaattia

5-6 artisokansydäntä (säilyketölkki, suolaliemi)

200g jättikatkaravunpyrstöjä (keitettyjä)

5-6 siivua parmankinkkua

kourallinen pinjansiemeniä

kourallinen rucolaa

pikkukourallinen basilikanlehtiä

muutama varsi tuoretta oreganoa

muutama kierros mustapippuria myllystä

tarjoiluun: parmesania ja sitruunanlohkoja sekä ihanan tuoretta rapeakuorista maalaisleipää

Täytä isoin kattilasi vedellä ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää joukkoon yksi Maggi Fond Cup Tomaatti&Yrtti- liemikuutio ja laadukas kuivapasta. Keitä ohjeen mukaisesti napakan kypsäksi, valuta, mutta jätä n. 1dl keitinlientä talteen.

Pastan kiehuessa sinulla on noin yksitoista minuuttia aikaa toimia.

Ota kaikki aineet esille, ettei käy kuten minulla, että parmankinkku unohtui jääkaappiin. Huomasin vasta kun kaikki ruoka oli jo jaettu lautasille ja aloimme syömään... no lisättiin kinkut- ja lisäys oli erinomainen, mutta virallisista valokuvista se nyt puuttuu.

Kuori ja viipaloi valkosipuli, leikkaa paprika reiluiksi paloiksi. Valuta tomaatit ja piko pienemmiksi, valuta artisokat ja leikkaa kahteen tai neljään osaan. Kaikki palat saavat olla melko reiluja. Nypi valmiiksi kourallinen basilikanlehtiä, rucola ja silppua oregano. Valuta sulaneet jättikatkaravun pyrstöt. Paahda pinjansiement kuumalla pannulla.

Sitten menoksi: Kuumenna oliiviöljy ja miedolla lämmöllä freesaile valkosipulia ja paprikaa, kunnes tuoksut alkavat tuntua nenääsi.Lisää artisokka ja aurinkokuivattu tomaatti. Seuraavaksi pasta ja säästämäsi liemi, lisää mukaan toinen Maggi -kuppi, sekoita ja kuumenna. Lisää jättiravunpyrstöt ja kuumenna. Ota pannu liedeltä, lisää rucola, basilika, oregano, pinjansiemenet ja hiukan pienemmäksi revitty parman kinkku. Pari kierrosta mustapippuria myllystä, lautaselle ja annoksen päälle vähän puristettua sitruunaa ja parmesania. Joko hengästyit?

Ei se mitään, nyt saa käydä pöytään.

 Mikä pikku-Italia Pohjanmaalla!

Jälkiruokaa varten valitsin kaupan pakastealtaasta Mövenpickin ultravaniljaisen vaniljan. Mukaan tarttui myös iso purkki säilöttyjä kirsikoita, ns. hapankirsikoita, ei niitä siirappisia coctailkirsikoita.
Hapankirsikka, vaniljajäätelö, kahvi ja ripaus tummaa suklaata. Jälleen lentokoneen ääniä. 

Kahvikaverin kirsikkapehmis
2:lle

900ml Mövenpickin vaniljajäätelöä
3 dl Lemppari Nespresso-kahviasi (mustaa)
1 dl sokeria
2 dl hapankirsikoita pilkottuna
hiukan tummaa suklaata rouhittuna

Keitä kahvisiirappi. Laita kattilaan kaksi dl kahvia ja 1 dl sokeria, keitä paksuksi siirapiksi, 10-15 minuuttia.(Kahvisiirappi on muuten napattu Sara La Fountainilta, joka jo viime syksynä pisti sitä vähän joka paikkaan).

Valmista pehmis. Laita blenderiin jäätelö ja kylmä kahvi, surauta pehmismäiseksi tanakaksi pirtelöksi. Laita tarjoilupikarin pohjalle puolet kirsikoista, puolet pehmismassasta ja kaada päälle, sekaan sekoittaen siirappi. Koristele rouhitulla suklaalla. Herkutteluun tarvitset pitkävartisen lusikan ja pari paksua pilliä. Ja lapsenvahdin, sillä kuten suudellessa (ja aivastaessa) , tätä syödessäkin menee väkisin silmät kiinni.

Lapselliseen versioon voit käyttää pehmikseen muuten myös maitoa tai kolaa, kahvisiirappi luulen kyllä silti maistuu.

Oi miten täydellinen torstai!

Har jeg fået dit bud?

(Pakko käyttää ainutlaatuinen tilaisuus: reseptiikkani on käännetty lemppari "kuuma-peruna-suussa"-kielelle eli tanskaksi. Suomalainen versio siis täällä.  Ja aasinsiltana muistutus, että vielä tänään ja huomenna maanantaina 18.2 voit äänestää lempibloggarisi -tai myös minut- Italiaan äänestämällä tämä kastikeversio pohjoismaisessa kastikekamppailussa voittoon! Äänestys on facebookissa. Kiitos!) Ennakkotiedoista poiketen näköjään äänestys jatkuu, aina sunnuntai 24.asti. Päättäisivät jo!

Bolognese alla Nanna

Ingredienser
500g hakket elg kød, eller anden magert hakket kød, 1 løg, 1 rød peber, 1 hvidløg to håndfulde cherrytomater, 1 dåse hakkede tomater , 3 kopper rødvin, 3 dl stærk kød lager eller 1 bouillon terning og 3 kopper vand, 1 dl Heinz chili sauce, 2 selleri stilke, 2 tsk tørret oregano, 2 tsk tørret basilikum, 1 tsk røget paprika, 1/4 tsk cayennepeber, salt, peber olivenolie, 3 spsk små dåse kapers

Tilberedning

1. Ovnen opvarmes til 200 grader Celsius. Skræl løget og skær i terninger, fjern kernen og skær peber frugten i tern, halvér hvidløg og cherrytomater. Arranger grøntsagerne på bagepapir på en bageplade, drys olivenolie over og steg i 20 minutter.

2. Brun hakkekødet med et smule olie på en pande eller i en gryde, hvor du kan forberede hele saucen. Krydr kødet med paprika, cayennepeber, salt og peber.

3. Placer de ristede grøntsager og presset hvidløg enten i en blender eller en skål hvor grøntsager og hvidløg kan mixes med en stavblender til en blød pasta.

4. Føj grøntsagspyrén til kødet, tilføj desuden fint hakkede selleri stilke, hakkede tomater, Heinz chili sauce, rødvin, vand, lager eller bouillon, tørret oregano og basilikum. Lad det simre under låg i mindst en halv time, men flere timers simring gør saucen blot bedre. Hold dog øje med mængden af ​​væske, hvis saucen bliver for tyk kan man roligt fortynde denne med en smule vand. Kontroller smag.

5. Varm panden med et par klatter olivenolie og steg de drænede små kapers indtil de er sprøde. Dræn på papirservietter.

6. Rør din kogte favorit pasta i saucen. For at fuldføre retten drys et lag af vidunderligt sprøde salte kapers på toppen af ​​hver servering… og naturligvis parmesan ost!

MIKÄLI RESEPTI SIIVITTÄÄ MINUT VOITTOON, LUPAAN LAUSUA SEN ULKOA TANSKAKSI VOIMAKKAASTI ELÄYTYEN ESIINTYMISTILAISUUDEN ETEEN SATTUESSA.

Capunti, suppilovahverot ja sinihomejuusto

Kaikenmoista mitä pieni ihminen ei tiedä.

Että on sellainenkin pastan muoto kuin capunti, joka muistuttaa miniatyyristä, avattua herneenpalkoa.

Ja että kaksi vahvaa makua, sinihomejuusto ja suppilovahverot ovatkin pannulla sulassa sovussa, etten sanoisi peräti hyvää pataa...
Onneksi olen aivan hiljattain valaistunut molempien asioiden suhteen.

Hyvin, hyvin harvoin (sanoinko jo, etten kovinkaan usein?) teen kermaista pastakastiketta (carbonaraa ei lasketa), mutta nyt oli sen aika, koska  tämän helpommaksi ei paljon herkullinen ruoka voi mennä. Välillä elämässä (tai siis puhun ruuanlaitosta) niin tarvitaan kermaa, vai mitä?

capunti kavereineen

Suppilovahvero-sinihomejuustopasta
4:lle

n. 300g pastaa (tässä capunti)
n. 3-4 dl pakastettuja suppiksia, tuoreita litran verran
150g sinihomejuustoa
2dl kermaa
mustapippuria
vettä
päälle hiukan tuoretta yrttiä, lehtipersiljaa, tai ruohosipulia

Keitä pasta al dente, eli napakan suutuntumaiseksi runsaassa suolatussa vedessä ohjeen mukaan.

Sillä välin, paista tuoreet tai sulatetut, pienityt sienet kuiviksi, eli kunnes niiden oma neste suurinpiirtein haihtuu, Lisää kerma ja murustettu aurajuusto. Jos seos menee liian paksuksi, voit liennyttää vähän vedellä. Kuumenna. Mausta mustapippurilla myllystä.

Valuta pasta ja sekoita kastikkeen joukkoon. Mukaan voi mennä ripaus keitinlientäkin, siinä oleva pastantärkkelys sitoo myös kastiketta (tai jotakin, ainakin kuulostaa hienolta). Tärkeintä on kastikkeen ja pastan sopiva suhde; ei haluta kuivaa pastaa, kastikkeen on oltava runsaasti paksua, ei haluat myöskään pastakeittoa. Ripottele yrtit pinnalle

Nauti rapeakuorisen maalaisleivän kanssa, jos suinkin sattuu olemaan käsillä. Yksinkertaisen hyvää.

Ohje on pikkuisen "noin" ohje, kun siinä lisäilin aineita kokatessani, mutta luulen, ettei tässä yksinkertaisuudessa voi mennä kovasti vikaan suuntaan tai toiseen.