About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

tiistai 2. maaliskuuta 2021

STAYCATION - HOTELLI ALMA


Yöpymisen tarjosi Hotelli Alma

Hiihtoloma on täällä Etelä-Pohjanmaalla viikolla 9. Katsottiin parhaaksi viettää hiihtoloma aivan kotiseudulla ulkoillen ja leväten (paitsi, että minä pidän lomani vasta pääsiäisenä), mutta jotain extrakivaa piti suunnitella. Muistin jutelleeni Hotelli Alman omistajapariskunnan Heidin kanssa joskus "testiyöstä"  ja päädyimmekin viettämään sitten tyttöjen retken  hiihtoloman avauksesi viime perjantaina.

Hotelli Alma ravintoloineen on rautatieläisten "seurantalosta" entisöity (2006), huoneita taitaa olla n. 80. Almaan lisättiin upeat tornihuoneet, jotka rakennettiin viereiseen vanhaan vesitorniin 2015 ja 2020 se sai vanhaan puuosaan liitetyn uuden tornin, jotta huonekapasiteettia saatiin lisättyä. 

Alma on yksityisen omistama persoonallinen hotelli, rautatieaseman vieressä loistosijainnilla, siksi sitä suosittelen aina kaikille. Tykkään myös siitä, että asiat voi neuvotella aina joustavasti oli kyse sitten majoituksesta, kokouksesta/juhlasta tai ruokailusta, asiakasta kuunnellaan.

Olen tutustunut modernin uuden tornin tilaviin Seinäjoki- ja Kristiinankaupunki -sviitteihin ja nuo vesitornihuoneet ovat aivan superkauniita ja tunnelmallisia, mutta nyt majoituimme perus kahden hengen huoneeseen lisävuoteella, tyttöjen reissulle sain mukaan tyttären ja siskon. Olin kännykän kanssa matkassa, joten kuvatkin ovat sillä huolettomasti napsimiani. Mutta toivottavasti tunnelma välittyy.

Vanhassa vesitornissa on 6 tunnelmallista huonetta ja ylimmän kerroksen sviitti.

Staycation eli lähiloma on ajankohtaisempi nyt kuin koskaan. Sen ei tarvitse koostua mitään super-erikoisista jutuista. Joskus vaan on ihana päästä puhtaiden vieraiden lakanoiden väliin. Kohokohdaksi riittää ihan se hotellilöhöily.  

En kertonut Maitotytölle muuta kuin, että mulla on yllätys hiihtoloman alkuun ja siitäkös seurasi ihanaa jännitystä kymmenvuotiaan elämään. Perjantain koulupäivän jälkeen käskin pakata yhden yön laukun. Töistä päästyäni lähdettiin, kurvattiin CM kautta ja ostettiin vähän iltaherkkuja sekä tärkeät kasvonaamiot.



Alman huoneet ovat kauniita ja hyvin varusteltuja. Erikoismaininta täytyy antaa sängyille, ne olivat äärettömän hyvät. En tykkää upottavista sängyistä ja tässä sängyssä oli ihanan vankka runko ja tosi paksu jämäkkä petari. Lisäksi sängyyn oli pedattu sekä jättimäinen tyyny että pienempi ja tästä isosti plussaa. Tyynyissä tykkään vaatimattomimmista  ja aika matalista ja se pienempi oli mulle juuri täydellinen. 


Maitotytön lisävuode 6. kerroksen nurkkahuoneessa on tuollainen lepotuolista tehtävä, tosi jämäkkä sekin, mutta varmasti parhaimmillaan pienikokoisen ihmisen lisävuoteena, koska se on aika kapea. 


Kylpyhuoneeseen on aina yhtä kutkuttava kurkata ensimmäistä kertaa. Alman Uuden tornin kylppärit ovat tilavia ja kutsuvan valoisia. Tällä kertaa meillä oli myös pieni sauna.



Talo tarjoaa myös kylpytyotteet ja pefletit. Ihan superluksusta olivat paksut valkoiset kylpytakit ja erityisesti se, että Maitotytölle oli varattu oma pienempi (täydellisen kokoinen!) ja söpöt tossut.


Perushuoneen varustelutaso on muutenkin loistava: chromecaster, vedenkeitin ja silitysrauta/lauta löytyvät huoneista.



Hotellin respa on siirtynyt myös uudelle puolelle, sekin on persoonallinen, kaunis ja lämpivän kutsuva. Hotelli on muutenkin täynnä viehättäviä yksityiskohtia ja kutsuvia seurustelunurkkauksia. Sisustuksen teemoina kulkevat rautatieläisyys ja rannikkokaupungit. Alkuperäisen puuosan huoneilla on numeroinnin sijaan jokaisella oma nimi. Sekös, jos mikä on herttaista.





Hotellin ravintola sijaitsee alkuperäisessä puisessa osassa ja sinne tietysti suuntasimme syömään. Juhlistettiin hiihtolomaa myös drinksuilla, tai oikeasti se oli Maitotyttö, joka, kerrankin oikeaan ravintolaan päästyään, ilmoitti heti haluavansa tilata juomaksi mocktailin. Varsinaista mocktail-listaa ei ollut, mutta toivomus toteutui  raikkaalla ja hedelmäisellä drinkillä. Olen näköjään opettanut lapsilleni alkujuoman merkityksen, muistan kun Urho oli pienempänä vielä (ehkä 7v?) naapuriperheen kanssa Kalajoella ja olivat illalla ravintolassa syömässä, tarjoilin kysyessä ruokajuomia, Urkki oli heti tilannut reippaasti (omasta päästään, listalla oli vain limuja) Tropical Coctailin (vai mikähän se nimi oli?)...


Ravintola Almassa on lähiruoka arvossaan ja listalta löytyy myös houkuttelevat menukokonaisuudet. Me emme kuitenkaan voineet vastustaa blinejä, kun niitä tarjolla oli, 3:lla eri täytevaihtoehdolla. Blini oli muhkea ja paksu ja todella maukas (ja isoo!), täytteeksi valitsin härkätartarin ja juomaksi piccolopullon proseccoa, Blinit oli kivasti menussa paketoitu erilaisilla juomille. Siskoni otti perinteisemmän kirjolohenmätitäytteellä ja Maitotyttö halusi kasvisdippilautasen (oli syönyt ennen hotelliin tuloa).


Sitten me kömmittiin hotellihuoneen rauhaan ja saunottiin. Saunan päälle  tärkeitä tyttöjen juttuja vielä, eli kasvonaamiot.


Mikä ihana raukeus jo, olisin voinut nukahtaa vaikka heti, mutta "ohjelmassa" luki, että Netflixiä ja olin jo valinnut sarjankin, jonka parissa kentie kaikki viihtyisimme. Mun äiti ja isä ovat jp ihan koukuttuneet siihen, sehän tulee myös Yle:ltä tällä hetkellä ja näkyy siis Areenassa. Onko tuttu?


Koukkuun jäätiin mekin. Nyt loma-iltoina ollaan katsottu jo 7 jaksoa!
Iso suositus Anna, a lopussa.

Kun sitten parin jakson jälkeen päätimme alkaa nukkumaan Natasisko kyseli monelta laitetaan herätys. Minä en halunnut herätä herätykseen vaan sanoin, että herään kyllä ajoissa, Natasisko taas sanoi, että hän ei ainakaan herää ilman herätystä, johon tuli sitten uhottua, että no minä kyllää herään, voin herättää sut vaikka kymmentä vailla 5 jos haluat... Okei, tuumas sisko ja sitten minä vilkuilin kelloa koko yön, ja viimein kun osuin niinkin lähelle kuin 4:48 , herätin myös siskokullan...

Ja puoli kymmenen me vasta mentiin aamiaiselle... (eli jatkettiin vielä unia).


Hotelliaamiainen, sitähän me kaikki odotetaan yöpyessä. Minä olen varsin kranttu hotelliaamiaistelija. Keskiverto, geneerinen aamiainen ei oikein enää maistu ja jos ei ole pekonia, kuolen.

Ei sen aamiaisen tarvitse niin erikoinen ja valtava valikoimiltaan olla, kunhan siinä on ripaus persoonallisuutta, hyvät tuotteet (oikein paistettu pekoni ja mehevä munakokkeli) ja kaunis esillepano, aamiaishuoneessa on siistiä ja rauhallinen tunnelma.

Alman kaunis puusali oli juuri sellainen, kutsuva ja rauhallinen. Entä kuinka monessa paikassa saat enää syödä aamiaista puhtaalla valkoisella kangasliinalla peitetyltä pöydältä? Superluksusta.

Mihinkään villiin aamiaistarjontaan ei ole täällä lähdetty, Alman aamiaiselta löytyy kuitenkin mukava valikoima niitä perustuotteita, sekä sopivasti extroja, juuri niitä pieniä juttuja, joilla aamiainen nousee vähän paremmaksi: esim. juustosiivuja oli kolmea erilaista, kahvia oli tarjolla sekä Presidentti-, että Lavazzo -merkkisenä  ja kukapa pystyy vastustamaan narskujuustoa ja lakkahilloa...




Aamiaisen jälkeen jäi vielä aikaa yhdelle Anna-jaksolle, enpä muista koska olisin viimeksi loikoillut aamupäivällä televisiota katsellen. 


Oli kyllä pieni, ihana miniloma. Mehän siis asutaan tässä viiden kilsan päässä. Maitotyttö sai tätiaikaa ja äitiaikaa ihan itselleen, meillä ei ollut kiire minnekään, kun ei tarvinnut lähteä mihinkään. Eikä ohjelmaksi tarvittu kasvonaamiota ja yhteistä telkkuaikaa kummempaa. Alman puitteissa lepää kyllä sielu (voi mahoton mikä sanaleikki!).




Suosittelen kaikille pientä, helposti toteutettaa staycationia lähihotelliin.  Suosittelen myös muualta tulevia, sitten kun saatte ylittää taas sairaanhoitopiirin rajat, yöpymään viihtyisässä Hotelli Almassa Seinäjoen reisulla.

Nyt odottelen seuraavaksi MÄÄREISSUA. Ihan paras termi, jonka opin juuri tänään kaverin facebook-päivityksestä. Tarkoittaa (kai?) reissua, jolla saat olla ihan vaan ittes kanssa. Ihmisellä täytyy olla unelmia.

Silloin olis ihana, jos hotellissa olis tuollainen pieni kirjahylly kuten Almassa, josta saa lainata lukemista.


Kiitollisena kuitenkin myös siitä, että mulla on ihana tytär ja ihana sisko, joiden kanssa ei oo koskaan tylsää. 

Iltapäivällä Alman tossut vaihtuivatkin sitten luistimiin, suuntana Kalajärven retkiluistelurata Seinäjoen Peräseinäjoella!



Ja nyt mars lähilomalle!









 

4 kommenttia:

  1. Hyvä juttu (muutama kirjoitusvirhe) kaikkineen!

    VastaaPoista
  2. Hei! Haastan sinut hymy huulille - haasteeseen mukaan! ☀️ Hymy huulille - haasteen idea on kommentoida muiden bloggaajien postauksia tai kehua blogia.

    Toivottavasti otat haasteen vastaan!

    http://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa tosi viehättävältä hotellilta. Ja Seinäjoella en olekaan koskaan ollut..

    VastaaPoista