 |
| kuva St,Urho.com |
Ootteko tienneet, että vain päivää ennen Pyhän Patrikin päivää(St. Patrick's day)vietetään Pyhän Urhon päivää(St. Urho's day)? Me täällä Suomessa ollaan vähän että kuka mitä häh, mutta oikeasti Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa juhlistetaan tätä suomalaisten suojelupyhimystä monenlaisin menoin.
Itse törmäsin St. Urhoon ensimmäisen kerran 80-luvun lopulla Torontossa, jossa olin sukulaisiani kylässä. Minulla, niin kuin monella muullakin eteläpohjalaisella on väkevät juurten sivulonkerot myös Amerikan maalla. Äitini äitin äiti (eli Oravan mumman äiti) Liisa Amanda tuli Amerikasta miehensä Israel Vihtori Perälän kanssa pois 1901, laivamatkalla syntyi mummani sisko Astrea joka sai ristimänimensä Astrid-laivan mukaan. Astrean(kutsumanimi) puoliso Juha kävi Amerikassa kaksi kertaa räätälin ammattia harjoittamassa. Juha oli myös oman Arvo -pappani veli. Polven veljeksistä kaksi jäi Kanaattahan ja eli pitkän elämän siellä, Toivo seilasi sinne valtameren yli 20-vuotiaana ja veljensä Lauri vain 17-vuotiaana. Ajatelkaa, minkälaista se on ollut lähteä noin nuorena suureen tuntemattomaan... Mun pappa oli vain vuotta Lauria vanhempi ja muistelen kuulleeni, että Pappakin olisi ollut lähdössä, mutta passin kanssa oli jotakin häiriötä (kun kysyin tätä äidiltäni, hän ei asiasta kuitenkaan tiennyt) ja niin jäi pappa Oravan kylään Viinamäelle maanviljelijäksi ja aktiiviseksi kylän vaikuttajaksi ja perusti 13-lapsisen perheen mummani Anni Sofian kanssa. Räätärissä, tien toisella puolen, asuivat sitten naimisiin menneet pappani veli Juha ja mumman sisko Astrea.
Sudburyssä on Polvi Avenuekin. Omanikäiseni pikkuserkut Torontossa eivät Suomea enää puhuu, mutta äitini vielä elossa olevat serkut kyllä, ja voi kuinka hienoa sitä on kuunnella, vanhaa murretta, johon on sekoittunut englanti iloisen kirjavaksi fingliskaksi.
Sukulaisteni saunan oven vieressä oli taulu, jossa oli seuraava balladi:
Ode to Saint Urho
by Gene McCavic and Richard MattsonVirginia, Minnesota
Ooksi kooksi coolama vee
Santia Urho is ta poy for me!
He sase out ta hoppers as pig as pirds.
Neffer peefor haff I hurd tose words!
Santia Urho is ta poy for me!
He sase out ta hoppers as pig as pirds.
Neffer peefor haff I hurd tose words!
He reely tolt tose pugs of kreen
Braffest Finn I effer seen
Some celebrate for St. Pat unt hiss nakes
Putt Urho poyka kot what it takes.
Braffest Finn I effer seen
Some celebrate for St. Pat unt hiss nakes
Putt Urho poyka kot what it takes.
He kot tall and trong from feelia sour
Unt ate kala moyakka effery hour.
Tat's why tat kuy could sase toes peetles
What krew as thick as chack bine neetles.
Unt ate kala moyakka effery hour.
Tat's why tat kuy could sase toes peetles
What krew as thick as chack bine neetles.
So let's give a cheer in hower pest vay
On Sixteenth of March, St. Urho's Tay.
On Sixteenth of March, St. Urho's Tay.
Mielikuvituksellisessa legendassa kerrotaan siis suomalaisista viinirypäleiden kasvattajista (nimenomaan Suomessa) joiden viljelyksiä kohtasi lähes raamatullinen vitsaus, eli heinäsirkat. Urho, se oli kova poika, söi lautasellisen Mojakkaa (suomalaisten kalakeitto) ja joi päälle piimää (feelia sour) ja talikolla varustautuneena kohtasi sirkat huutaen kovaan ääneen: Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen!
Ja heinäsirkat menivät: Urho oli pelastanut muinaiset suomalaiset viininviljelijät!
 |
| St. Urho patsas, Menahga, Minnesota |
St. Urhon päivänä pukeudutaan lilaan (rypäleet) ja vihreään (heinäsirkat). Legenda levisi Minnesotasta Michiganiin, Oregoniin, Vermonttiin, Montanaan ja Ontarioon. Paraatit, mojakkareseptikilpailut, urheilutapahtumat, kauneuskisat ja monenlaiset syömingit ja musiikkitapahtumat tähdittävät päivää ja patsaitakin on rakennettu useampaan paikkaan. T-paidat, tarrat ja koiran takit päivän logoilla on tilattavissa täältä.
Ihan vaan, jotta uskotte, että päivä on oikeasti olemassa.
Kertakaikkisen hurmaava esimerkki folkloristiikasta, siirtolaisuudesta ja kielestä!
Ton't forket to 'member St. Urho!
Ton't forket to 'member St. Urho!
Lähteet.
Wikipedia
Hyvää Pyhän Urhon päivää sullekin :)
VastaaPoistaTänään on kalamojakkapäivä ja sopalle kyytipojaksi Kekkonen Suomi 100 vuotta -juhlaolutta
http://www.saimaanjuomatehdas.fi/tuoteryhma/kekkonen-juhlaolut-42/
St Urhosta pitäisi tehdä virallinen majoitus- ja ravitsemusalan suojelupyhimys varjelemaan alan yrittäjiä lainsäätäjien turhilta kotkotuksilta.
No sopii kun Urkille vahvasankaiset rillit!!!!
PoistaOlipa taas kerran mielenkiintoinen postaus.
VastaaPoistaMielenkiintoista jutunjuurta, mutta eipä paljon kuin raapaistu!
PoistaEikä pidä unohtaa että isäsi puolelta oli myös suuri vaellus Ameriikkaan. Isäsi äidin äidin 7 Aution veljestä muuttivat sinne, ensimmäinen 1896 ja loput 1907, ainoastaan yksi palasi Suomeen. Suurin osa työskenteli kaivoksilla juuri irlantilaisten kanssa, osa kuoli nuorena mainarintautiin.
VastaaPoistaSiis Urhon pikkuserkun lapsia? elää edelleen suuri joukko siellä.
Juhlivat varmaan St.Urhon päivää.
Ja tämän 7 veljestä mä jätin mainitsematta... Mullon pikkuserkkuja ameriikka ja kanaatta täynnä!
PoistaJa Urholla siis sokeriserkkuja, vai meninkö sekaasin?
PoistaHauska ja mielenkiintoinen juttu! Kiitos Nanna, tuli Kanaatan sukulaiset mieleen ja Toronton kova druhka. T. Mimma
VastaaPoistaDruhkajuttuja mäkin muistelin tätä kirjoittaessa! :)
Poista