About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Lapsehakureissu

Nyt alkaa olla kotona koeponnistukset siinä mallilla, että lähären laitokselle (niinkun tääläpäin synnytyssairaalaa kutsutaan) katsastamaan, joko tämä edessäni oleva etupenger haluaisi alkaa omaksi minäkseen.

On se niin ihanaa.... kun lapset kasvaa ja kehittyy....





keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Miksi kukaan ei ole kertonut mulle tästä juustosalsasta?


Joskus sitä ei näe metsää puilta. Olen jo pitkään kiroillut sitä kun kaupan hyllyjen valmispurkki salsat ovat niin syvältä (Ja joskus niitäkin tarttee kun haluaa jäädä soffanpohjalle tortillasipsipussin kera säälimään itseään). Tomaattipohjaisia ja jotakin chipotle-tyyppisiä ja salsa verde löytyy vielä Ok, kun tietää mitä ostaa, mutta guacamole ja juustosalsa, ne on kauheita. Älä tuhlaa rahojas kun syömättä jää!

Onneksi guacamole on helppoa ja herkullista itse tehtynä.

Niiiiiiin hyvää!
Tämä tuli mulle nyt vähän järkytyksenä, mutta ilmeisesti te olette kaikki muut myös tehneet itse omat cheddarjuusto-dippinne? Itse en jostakin syystä ole älynnyt koko mahdollisuutta. Paitsi tänä vuonna, kun jonkun teistä rakkaat kanssa-bloggaajani blogista näin ohjeen. (sori, en enää löydä juuri sitä).

Ruokavalioni ja sitä myötä postaukset on nyt viime viikolla ollut tälläistä tex-mex/meksikolaista  useana päivänä, mutta pantakoon nyt vaikka loppuraskauden piikkiin.

Mutta dippi oli hyvää. Kantsii tehdä itse. Toimi sekä kuumana että kylmänä. Nacho-annoksiin tai tortillasipseille tai whatever.

Juustosalsa

1paketti cheddar-sulatejuustosiivuja (se hochland merkkinen toimi ainakin hyvin)
1prk ranskankermaa
1 pieni tölkki  silputtuja jalapenoja (näitä löytyy sieltä texmex-hyllystä)

Sulata pienessä pinnoitetussa kasarissa juusto ja lisää ranskankerma joukkoon. Lisää jalapenot sulaneeseen massaan. Pieni purkki ranskankermaa riittää, mulla oli iso, siksi dipin värikään ei ole aivan niin intensiivisen keltainen.

Dig in!

tiistai 18. tammikuuta 2011

Ali Baba ja 40 rosv...ääh kun Patakana ja 40 valkosipulinkynttä

Ninnkuin näkyy rouva ei harrasta sitomista...

Jatkamme täydellisen kanareseptin metsästystä -koskaan kylläkään virallisesti julistanut jahtia edes alkaneeksi...

Pikkuruinen, 1,1 kg,  marinoimaton ja ei pakastettu broileri sai kaikki kylvyt mitä keksin sille antaa. Vähän Jamie Oliverssiä, jotakin alkuperältään kai provencelaisohjeesta 40 valkosipulin kanssa ja lisäksi vielä kunnon suomalaista rautapataa. Kyllä lähti!

Patakana ja 40 valkosipulinkynttä
4:lle

1 kokonainen broileri
50g voita
1 sitruunan raastettu kuori
sitruunapippuria
suolaa
mustapippuria
hiukan öljyä
 tuoretta timjamia
1 sitruuna puolitettuna
40 valkosipulinkynttä kuorittuna eli n. 4 valkosipulia

6 jauhoista perunaa lohkottuna kuorineen
2 isoa porkkanaa

1 kananmentävä rautapata

matkalla uuniin
Huudo ja kuivaa kana.

Kuori valkosipulinkynnet (hohhoijaa, reseptin kovin työrupeama...).

Valmista maustevoi lisäämällä sitruunankuoret pehmenneeseen voihin + timjamia maun mukaan.
Tee rintanahan ja koipien kohdalle varovasti sormella pussit, jonne ymppäät voin, hieroskele se sitten nahan päältä hienosti  pitkin kanaa (no ei se niin nuukaa ole!).

Kanan päälle voit hieroa vähän öljyä ja sitten suolaa ja musta ja sitruunapippuria. Sisälle sitruunanpuolikkaat ja timjamia ja 4 valkosipulinkynttä.

Lohko perunat ja porkkanat isosti ja aseta padan pohjalle yhdessä laskujeni mukaan nyt 36 valkosipulin kanssa. Ripsauttele vähän suolaa ja mustapippuria päälle. Aseta kana kaiken päälle rinnat pystyyn ja sulje kanan kansi tiiviisti.

Laita pata 200 asteeseen uuniin ja anna olla omissa oloissaan 1,5 h. Lopuksi poista kansi, valele kanaa vähän pataan kertyneellä nesteellä ja anna kanannahan ihanasti rapeutua vielä puoli tuntia.

Ja näin sait koko aterian valmiiksi yhdessä astiassa. Kana imi itseensä hyvin makua, kuten myös kananvalumarasvan ja maustevoin alla muhineet perunat. Ennenkaikkea, kiitos padan ja sen tiiviin kannen, se ei ollut pätkääkään kuiva! Ja ne valkosipulinkynnet.... Voi pehmeyden pehmeyttä! Kannattaa puristaa niitä tahnaksi paahdetulle leivälle.

Aikas hyvä ja helppo ja myös edullinen sunnuntain herkkupäivällinen!


sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Meksikolainen aamiainen eli Chilaquiles


Suurena aamiaisten ystävänä tunnen varsinaista sielujen sympatiaa meksikolaisia kohtaan joiden aamiaisrepertuaariin mahtuu melko väkeviä (kooltaan siis) aamiaiscomboja. Jos olet harjaantunut aamiaisen syöjä, kuten minä, saat annoksen helpostia alas jo aamutuimaan, mutta voit soveltaa tästä myös brunssille tai vaikkapa lounasruuaksi. Krapularuuaksi vielä iltapäivälläkin, varsinaista lohturuokaa siis taas kerran.

Chilaquilesin pääainekset ovat maissitortillat, jotka saavat olla jo vähän väljähtäneitä, punainen tai vihreä salsa ja juusto ja sipuli, loput aineet voivat sitten vaihdella alueittain ja perheittäin. Itse konsultoin Natasiskoa, perheemme pikkutarkkaa Meksikon asiantuntijaa, kun nyt ensikertaa ihan itse valmistin chilaquilesejä. Eli meidän annokseemme kuuluuvat myös hyvin tyypilliset revitty kana ja paistettu muna. Ja salsa on verde!




Chilaquiles
4:lle reilusti

12 pientä maissitortillaa tai maissitortillasipsejä (natural) pussista iso kourallinen/ruokailija
öljyä paistamiseen
1 purkki Salsa Verdeä (löytyy ainakin Pirkalta)
3 kananrintaa revittynä
4dl juustoraastetta (mozzarella, Cheddar, Monterey Jack)
1 sipuli
korianteria tuorepuntti
4 munaa
1 purkki ranskankermaa

tarjoiluun lisäksi
papuja, kokonaisia tai esim frijoles refritos
kypsä avokado


Tortillat ja Salsa Verde pannussa

 Kana: Valmista kana jo vaikka edellisenä päivänä, tai käytä tähteitä, tai osta valmiiksi grillattuja paloja. Jos keitä kananrintapalat kuten minä, keitä niitä vahvassa kanaliemessä ainakin tunti. Vaikka kanat ovat periaatteessa kypsiä jo 15 min jälkeen, vasta tunnin kuluttua ne ovat ihanasti  pehmeitä kahdella haarukalla revittäviksi.

Tortillat: Voit käyttää siis myös nopeasti jo vähän väljähtäneitä maissitortillasipsejäkin, jolloin niitä ei tarvitse paistaa tietenkään öljyssä rapeiksi. Itse käytän pieniä maissitortilloja jotka leikkaan pieniksi kolmioiksi ja friteeraan pannulla parissa erässä n. puolessa sentissä öljyä rapeiksi ja nostan talouspaperin päälle valumaan. Tärkeintä on kuitenkin maun takia MAISSItortillat ja esim, meidän cittarissa ne löytyvät gluteeniton- osastolta, eivätkä ollenkaan muiden texmex tavaroiden joukosta....

Muut valmistelut: silppua sipuli ja korianteri, voit sekoittaa ne yhteen, raasta juusto ellei jo raastettu, kuumenna pavut, kuori ja pilko avokadot.

Lopulta: Kumoa Salsa Verde paistinpannuun, kuumenna se ja lisää sitten tortillakolmiot tai suikaleet hetkeksi sekaan, mutta älä paista mössöksi. Revityt kanasuikaleet voit halutessasi myös lämmittää.
Kokoa annokset lautasille: Alle tortillapalaset, sitten kana, juusto ja sipulisilppu, viereen pavut ja avokado ja tietenkin ne paistetut munat. Sunny side up. Ohenna ranskankermaa kylmällä vedellä, jotta saat siitä juoksevampaa, ja valuta sitä reilusti koko annoksen päälle.
Tarkastajan muutos/jälkisäys: Jokin meni tietysti väärin, eli tarkennuksena; siis salsa pannulle sitten tortillat ja sitten kana ja lopuksi juusto, niin , että sekin ehtii sulaa. Sitten loput päällysteet lautasella. Ja korianteri on tässä tapauksessa ihan oma lisäykseni, minulle kerrottiin, mutta senhän kyllä tiesin. Kiitos natsuli!

Herkuttele ähkyyn asti!
"Tuoksuu Meksikolta", kommentoi Iso-Hoo.
Ja minä vain söin, söin ja söin...
Luultavasti tein myös jotakin väärin (Nata? Uli?), mutta onneksi en itse ainakaan huomannut.

Jos et halua päästää itseäsi helpolla, voit tietenkin valmistaa pyös punaisen tai vihreän salsasi alusta alkaen. Tuo Pirkan Verde ajaa kylläkin asiansa.

Chilaquilesit voit valmistaa myös lasagnen tapaisena uunivuokaruokana, aineet vain kerroksittain ja 20 min. kuumennus uunissa.

Kasvisversion saat jättämällä kanan pois.

Jos mainostin Takoraisua teiniruokana, niin tämä taitaa olla kyllä jo ihan ehtaa äijämättöä!


Valokuvauksellisuus ei ehkä ole tämän annoksen plus+puolia....


Ja koska Tammikuun 2011 ruokahaaste on Latinalainen Amerikka, osallistumma tällä. Käykäähän äänestämässä kun se aika koittaa.... mulla taitaa olla silloin laitosreissu ja vähän kovemmat ponnistukset käynnissä.

lauantai 15. tammikuuta 2011

Takoraisu saa hymyn huulille


En osaa aivan sanoa mikä tässä ruuassa on, mutta se tuo virneen naamalleni joka kerta kun törmään tähän reseptiin. Ehkä se on tämä japanilainen transkriptio Takoraisu joka tulee siis nimestä Taco Rice. Ja jotenkin tuo äänneasu on niin suomalaisittainkin kotoinen (kuvitteleppa jonkun keskieurooppalaisen esimerkikisi lausuvan nimeä - tai englantia puhuvan...).

Sanottakoon nyt, että en ole koskaan vieraillut Japanissa, mutta olen ymmärtänyt, että tämä on hyvin yleinen ruoka esim. lounaspaikoissa. Se on "keksitty" 60- luvulla Okinawassa kun amerikkalaiset sotilaat ilmeisesti söivät omia Taco Tex Mex -annoksiaan ja Japanilaiset tuunasivat oman versionsa korvaamalla tacokuoret riisillä.

On joskus hiukan arveluttavaa valmistaa itselleen tuntemattomia ruokalajeja, tarkoitan, että että et ole päässyt siis maistamaan miltä ne aidossa ympäristössä maistuvat. Tämä ruoka on kuitenkin japanilaisuudesta huolimatta niin ameriikan texmexiä, että en epäröinyt hetkeäkään.

Erittäin helppo ja nopea valmistaa ja tosi tosi hyvää. Ei mitään fine diningia, mutta oikein tälläinen teiniherkkuruoka!

Reseptin avokado, korianteri, paprikajauhe ja lime ovat omia meksikolaishenkisiä  lisäyksiäni, alkuperäinen resepti on siis vieläkin simppelimpi. Jauhelihan voit takuulla maustaa myös valmiilla taco-mausteseoksella, niin pääset vieläkin helpommalla. Riisiksi kelvannee mikä tahansa muukin.

Eikun kokkaamaan!

Takoraisu
4-5 hengelle

1 rkl kasvisöljyä
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 sipulia hienonnettuna
400g jauhelihaa
3 rkl soijakastiketta
1 rkl chlijauhetta
1tl jeeraa
1 tl suolaa
1 tl rouhittua mustapippuria
250g sushi riisiä valmistettuna kypsäksi pussin ohjeen mukaan
1 salaatinkerä
5 tomaattia
pari desiä juustoraastetta esim mozzarella, cheddar tai pizzajuusto
1 lime
1 avokado viipaloituna, purista päälle puolet limestä

tarjoiluun
tomaattisalsaa ja kermaviiliä

Kuumenna öljy ja pehmitä sipulit ja valkosipulit miedossa lämmössä. Lisää jauheliha ruskistumaan. Lisää mukaan mausteet ja anna paistua "kuivaksi".

Jokaisen lautasen pohjalle  pari desiä höyrytettyä riisiä, sen päälle jauheliha. Kokoa päälle salaatti tomaatti, juusto ja avokado ja lime lohko viereen, että jokainen voi puristaa siitä itse. Lopuksi vielä viimeistele annos makusimukaisella tomaattisalsalla ja reilulla lusikallisella kermaviiliä.

ITADAKIMASUUUUUUU!    ....vai kuinka se nyt meni....

perjantai 14. tammikuuta 2011

Nonnan äyriäiskeitto - välimeren tuoksua pakkasilla



Nonnan äyriäisikeitto -resepti tarttui käteen Kotilieden 1/11 numerosta. Uuden Vuoden suunnitelma A:n kariduttua, se esitti suunnitelmaa B ( laitan sitä meille itselle kotona ), joka kuitenkin vaihtui suunnitelmaksi C (Iso-Hoo saunoi naapurissa, kun Urho ja minä taistelimme sängyn pohjalla flunssaa vastaan).

Onneksi tällä viikolla tuli Urhon saksankummitäti jälkikasvuineen visiitille, niin sain syyn tehdä tätä keittoa, joka kuulosti ah niin herkulliselta. Muuten meillä ei nyt ihan keskellä viikkoa kampasimpukoita syödä. Toisaalta, ehkä pitäisi useamminkin...

Kolmen alta kouluikäisen kanssa vaihdoin chili-tomaattimurskan tavalliseksi. Lisäksi yritin kautta linjan supistaa reseptiä, käytin vain esim. 500g katkarapuja kilon sijaan ja lisäksi ostin vahingossa kypsiä kuorimattomia, kun piti olla raakoja. Kaikesta huolimatta 6 hengen reseptistä tuli hirmuisen suuri annos, ja kuten kuvasta näkyy, sattumia riitti.

Postaan tähän nyt reseptin kuten se alkuperäisenä meni Kotilieden mukaan, kommentoin vain omat muutokset.

Nonnan äyriäiskeitto  (Nonnahan on siis Italiassa isoäiti)
6 annosta (jos syöjinä hevoset)

1 kg kuorimattomia katkarapuja (jaa no ei tässä kyllä sanotakaan että raakoja...)
1 l vettä
1 purjon valkea osa
2-4 valkosipulia
2 rkl oliiviöljyä
1tl sahramia
1 tl suolaa
1tl rouhittua mustapippuria
1 tl ruokosokeria
2 tähtianista
2 laakerinlehteä
muutama timjaminoksa
1 tlk säilöttyjä tomaatteja
 500g chilin makuista tomaattimurskaa
 1 palsternakka
 3 porkkanaa
 3 sellerinvartta
 4-6 perunaa
 1 paprika
 5ddl
 kuivaa valkoviiniä
(loraus anisviinaa) en käyttänyt
1 appelsiinin raastettu kuori
 1 rkl silputtua anjovista
500g lohta tai siikaa meillä lohta
500g kuorineen pakastettuja sinisimpukoita ( no ei todellakaan löydy meidän cittarista, siispä pelkät lihat)
500g pakastettuja kampasimpukoita
kuoritut katkaravut
1 dl lehtipersiljasilppua (tavallista meillä)
chiliä ( ei lasten takia )

Tässä vaiheessa ihminen tuntee nääntyvänsä jo pelkän ainesosaluettelon alle... eteenpäin saa pyrkimään ainoastaan mielikuva tuoksuvasta valkoviinin, valkosipulin ja tomaatin liitosta, joka muodostaa  höyryävän pohjan äyriäisille ja kalalle...maistan jo keiton suussani....

1. Kuori katkikset ja keitä kuorista liemi noin 20 min. Siivilöi kuoret liemestä.

2. kuullota öljyssä silputut sipulit, lisää mausteet, tomaattitölkit ja rapuliemi. Seuraavaksikuoritut ja paloitellut kasvikset, lopuksi viini, appelsiinin kuori ja anjovis

3. Kasvisten kypsyttyä lisää paloiteltu kala, äyriäiset ja persilja. tarkista suola.

Tarjoile tuoreen leivän kera. Valkosipuliaioli sopisi myös, mutta meni ilman tätäkin kruunua.

Ei paha.

Siis hyvää.

Mutta ei ihan 10+ myöskään. (korkeintaan 9-)

(Tee mieluummin vaikka gulassia)

nimimerkki "kuvittelinko taas liikaa mielessäni etukäteen".


Tässä juuri paiskataan äyriäistä pataan

torstai 13. tammikuuta 2011

Uusi arkikeitto


Aina ei jaksaisi samalla jauheliha/makkara/nakki/kalakeittolinjalla kun maailma on hyviä keittoja pullollaan. Mutta jotenkin sitä aina päätyy noihin lapsuudesta tuttuihin arkiruokiin. Miksi niitä sosekeittojakin tulee tehtyä niin harvoin, vaikka ovat helppotekoisia ja terveellisiä? Ja sitten en ikinä tee esim. linssikeittoja. Tyhmä, tyhmä, tyhmä kokki! Pitääpä ottaa tässä joku kerta itselle joku teemakakuukausi tai pari,vaikka joka tiistai uusi keittokokeilu tai keitto muunnos.

Nyt on kuitenkin tullut laitettua vaihteeksiYhteishyän Ruoka -liittestä 1/11 Meksikolaista kanakeittoa. Se oli nopeatekoinen ja mielestäni maistuva simppeli keitto. Ja ennenkaikkkea vähän erilainen. Tietenkin  Urho 6v, joka olisi ilmeisesti pitänyt ristiä aikoinaan Eino(ennakkoluulo)ksi, sanoi normaalit mäenoikein tykkäätästä/tämäonkummanmakuista -repertuaarinsa ja Iso-Hookin mutisi jotakin näämaissiteioikeinmaistu-suuntaista. Mutta sanonpahan vaan, että keitossa ei ollut mitään vikaa!

Alkuperäisen reseptin chilirouheen jätin pois Urhon takia ja me aikuiset ripottelimme sitä vähän pinnalle. Keitto käskettiin tarjoilla maissilastujen kera, mutta en viitsinyt muutaman lastun takia aukaista pussia. Hapankorppu rules!

Niin, vielä voisin sanoa, että keiton makujuju on tietysti tuossa ihanaisessa banaanissa. Se varmaan jakaa mielipiteitä, mutta mulla on useita muitakin ruokaohjeita, joissa on banaania ja tykkään pokkeuksetta niistä kaikista. Pizzassani en silti siedä ananasta (niin, enkä kyllä laita siihen banskuakaan...)

Meksikolainen kanakeitto
4:lle

300 g maustamattomia broilerin fileesuikaleita
1 rkl öljyä
1,5 tl currya
2 rkl vehnäjauhoja
8 dl vettä
2 kanaliemikuutiota
1 punainen paprika
1 vihreä paprika
0,5 tl mietoa chilirouhetta
1 banaani
200 g pakastemaissia
4 rkl ranskankermaa
 
Ruskista broilerisuikaleet öljyssä. Lisää curry sekä jauhot ja anna ainesten kypsyä hetki.
Kaada vesi päälle. Lisää liemikuutio, paloitellut paprikat ja chilirouhe. Anna kiehua hiljalleen noin 5 minuuttia.
Lisää viipaloitu banaani, maissit ja ranskankerma. Anna kiehahtaa. Tarjoile keitto maissilastujen kanssa.


Mutta en kyllä laita tätä meksikolaisen ruuan kategoriaan....