Viime lauantaina olin vieraana Kozeen Shiwanin POP UP-ravintolassa Kasarminsalissa Helsingissä.
Moniaistinen illallinen oli taide-elämys, eikä siitä kertominen tyyliin seuraavaksi-seuraavaksi aja sille oikeutta. Siispä tunteita, havaintoja, ajatuksia sieltä täältä:
MILJÖÖ
Kasarminsali oli tuotu kesä. Kesäinen niitty ja satumetsä yhtä aikaa. Sirkkojen siritys ja taustamusiikki, josta en tiedä mitä se oli, kuin vain, että se oli täydellistä, loi tunnelmaa pitkän pöydän ääreen jota reunustivat ja ympäröivät kasvit ja kukat kuin keijujen salissa ikään. Tila kylpi valossa ja koivun ja kukkien tuoksu loi ruokailijoille rauhallisen kauniin ilmapiirin.
MENU
Menussa oli kaiken kaikkiaan 16 ruokalajia, joissa riitti yllätystä niin yhdistelmissä kuin esillepanossakin. Raaka-aineet oli nostettu etualalla, ne oli valmistettu raaka-ainetta tukien ja parasta olikin annosten kauneuden lisäksi mielikuvitukselliset mutta toisiinsa sulautuvat makuyhdistelmät. Kukkia, yrttiä ja marjoja oli hyödynnetty taitavasti läpi menun. Menu on kasvispainotteinen , mutta sisälsi myös lihaa ja kalaa.
Välillä annos tarjoiltiin eteen, välillä 4 hengen jaettavina asetelmina ja muutaman kerran syötävä tuli etsiä pöydän kukka-asetelmista. Ruuat syötiin pääasiassa käsin tai pinseteillä, muutamat myös lusikalla, mutta annosten esittelyn yhteydessä Kozeen kertoi aina miten annos tulisi nauttia, joten syöjälle ei tullut koskaan tunnetta meniköhän tämä nyt oikein.
Tuntuisi hassulta paljastaa kaikki, joten kuvaiklen vain muutamia suosikkejani.
I AM SUMMER SEASON
MENU
METSÄ PERHONEN
MISO GRAAVATTU HÄRKÄ
& PIIMÄLEIPÄ & SINAPPI YRTIT
KUHAN POSKI &
PENSAS KRASSI & KUUSI
TUHKA MARINOITU
MUIKKU & KELTUAINEN & SUOLAHEINÄ
HERNE & MUSTIKKA
KURKKU & KURKKU
& KURKKU
RAAKA VIINIRYPÄLE
& MUSTAHERUKKA PUSKA
SALAATTI &
RAPARPERI & KANAN SYDÄN
VADELMA & RETIISI
& RUUSU
KAALINEN BUKEE &
KAMPASIMPUKKA
KANAN SIIPI &
KUKKAIS HÖYHENET & PAAHDETTU HIIVA
KUNINGAS PERUNA &
MÄTI
MUSTALIME &
SITRUS & LIMEBASILIKA
MANSIKKA & ANIS
IISOPPI & TILLI & TAGETES
LIPSTIKKA &
FENKOLI
MUSTA VAKOSIPULI
& KARAMELLI SUKLAA
OSTERI YRTTI &
SITRUUNA & VALKOSUKLAA
Kuusenkerkkäinen perhosnäkkileipä oli lennähtänyt kukka-asetelmaan |
Yksi ehdottomia suosikkejani oli jääkylmä. kurkkuyrtin kukilla kruusattu mustikka-hernekeitto.
Ruoan elämyksellisyyttä ja kauneutta ei tarvinnut alleviivata hokkuspokkus tempuilla, kun jo pelkästään sen tarjoilun/syömisen eri vaiheet saivat haukkomaan henkeä ihastuksesta. Hyvä esimerkki tästä oli Kurkku & Kurkku &Kurkku.
Ensin katajapedillä kahdenlaista kurkkua sekä yksi punajuurella ja karhunlaukalla pikkelöity kurkku vartaassa.
Ruiskaunokkien ryydittämä varras nostettiin oman liemikulhon ääreen, jossa hapatettua kurkkumehua ja pihasaunioöljyä.
Kesäinen kurkkukeitto oli valmis nautittavaksi kun vetäisit vartaan osaset liemeen.
Kaunista, vai mitä?
Suomalaisen kesän ylistykseen yhdistyi monessa annoksessa myös savusaunan hiilinen, poltettu aromi.
Upean yksinkertaisia, mutta maultaan savuisen huikeita olivat sekä misograavattu liha
että suolakuoressa hautunut neitsytperuna.
Tai mitä tykkäisit kukkahöyhenin päällystetystä kanansiivestä?
Jälkiruuasta on pakko nostaa vielä kuvankaunis, vihertävällä jade jäälohkareella presentoitu lipstikkajäätelö lipstikkaöljyn ja fenkolin kera.
JUOMAT
Myös juomamenu oli taitavasti sommiteltu. Kurdikulttuurissa ei alkoholin nauttiminen yhdisty juhlaan, mutta ihan kunniotuksesta suomalaista kulttuuria kohtaan, menu tasapainoitteli näiden välissä. Hauska idea oli ns. tukiviini, jota tarjoiltiin läpi aterian. Tämän kunnian oli saanut itävaltalainen, suodattamaton Gruner Veltliner, joka oli heittämällä paras koskaaan maistamani käsityöläisviini/natural wine.
Muita ruuille istuttettuja juomia olivat mm. Latva Pale Ale, Kulmäuutettu ruusutee, Mesimarja - ja herukkakukkaviini, Ayran eli turkkilainen suolaisen hapan jugurttijuoma ja Domaine de la Pinte, Cuvée d’automne, Chardonnay + Savagnin.
Nautin todella tälläisesta monipuolisesta juomamenusta. En ole koskaan ollut perinteisen viinimenun ystävä. Vaikka viinit olisivat kuinka hyvin sovitettu ruualle, on kohdallani ainakin väistämätöntä, että niitä on aina liikaa ja tunnen kuin joku olisi koko ajan selkäni takana hyppööttämässä jotta saan lasin juotua ennen seuraavaa. Eihän niitä toki tarvitsisi tyhjentää, mutta sen verran laihialainen olen minäkin. Ja lopputulos on liikaa viiniä ja huomio ruoasta siirtyy muualle.
KOZEEN SHIWAN
Kuka olikaan kaiken tämän takana? Jos et ole vielä kuullut Kozeen Shiwanista, niin kohta olet.
Kozeen on jumalattoman energinen ja inspiraatiota pursuava nuori, 9- vuotiaana pakolaisena Suomeen muuttanut kokki. Ensimmäistä kertaa minusta tuntui, että annoksista ei pöydän päässä tarinoinut kokki vaan olimme juuri jonkun muotisuunnittelijan ruokapöydäksi naamiodulla catwalkilla, jossa yksi toisensa jälkeen marssitettiin esiimme visuaalisia ja hiukan övereitäkin annoksia, niitä joita kukaan ei pukisi päälleen kotona, mutta jotka saavat yhtäkaikki nauttimaan ja ihastelemaan henkilön luovuutta ja taitoa.
Kozeen on järjestänyt aikaisemmin Pop Upin mm. Designmuseossa ja syksyllä matkustaa mm. Hon Kongiin saman puuhan parissa.
Taiteen ja ruuan tarinan luova yhdistäminen on Kozeenilla intohimo, eikä ideat katso aina aikaa tai paikkaa. Vaatimaton ei Kozeen ole. Suunnitelmat kurkottavat tähtiin ja kauemmaksi, joka kerta Kozeen haluaa tehdä isommin, paremmin ja näyttävämmin. Nöyryys näkyy kuitenkin myös tunnustuksena siitä, etteivät nämä visiot ole yhden miehen toteutettavissa vaan ympärilleen ja tuekseen Kozeenkin tarvitsee joukon keittiön, tarjoilun ja viinien ammattilaisia, lavastajia ja äänisuunnittelijoita.
Kozeen kertoi illallisen lopuksi olevansa aina jokaisen "vedon jälkeen" aivan takki tyhjä. Samanlainen tunne tuli syöjälle. Lähes 4 tuntia kestävä illalinen oli niin intensiivinen ja muukansa tempaava ja keskittymistä vaativa kokemus, että sen lopuksi huomasi olevansa aivan uupunu, ihanalla, positiivisen tyytyväisellä tavalla. Mitä juuri näin, koin ja maistoin?
Kiitos Kozeen, hurmasit minut! Viimeinen suupala illallisella, kullalla ja suklaalla silattu musta valkosipuli oli yhtä yllätyksellinen ja mieleen painuva kuin koko illallinen. Upean kokemuksen hieno lopetus.
Lisänäkökulmaa illalliselle (ja parempia kuvia) tarjoaa
Viimeistä Murua myöten- blogi
Upean näköisiä annoksia ja toivottavasti myös herkullisia:) Kozeenista kuulin nyt ekan kerran, tämän blogisi kautta. Musta lime (minulla sitä kaapissa) ja musta valkosipuli ovat minulle tuttuja myös persialaisesta keittiöstä.
VastaaPoistaKyllä olivat myös herkullisia, kuin kesäntiivistettynä!
Poista