About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

torstai 13. huhtikuuta 2017

PARSAA, PARSAA, ENEMMÄN PARSAA


Parsaista pääsiäistä!

Parsa on juuri sitä mitä pääsiäismenu kaipaa. Sesongin ykkösvihannes on lupaus kesästä, vihreydestä ja tuoreudesta. Joka talvi ehdin unohtaa sen ainutlaatuisen rehevän maallisen maun joka makuhermoille leviää ensi puraisulla. Joka ikinen kerta mietin, että kuinka olin unohtanut, että tämä on näin hyvää. Vaikka parsaa on saatavilla ympäri vuoden, en sitä osta ennen kuin maalis/huhtikuulla kun eurooppalainen parsa saapuu kauppoihin. 

Sitten aletaankin odottaa ruotsalaista ja jos olen oikein onnekas, alkukesästä saan käsiini myös nipun kotimaista parsaa. Se nautitaan pelkän voisulan kanssa.


Pääsiäinen on kyllä ihmisen parsaista aikaa! En helpostikaan halua matkustaa pääsiäisenä minnekään, ainakaan nyt kun lapset ovat vielä trullittelu-iässä. Kotoilu ja sisarusten perheiden kanssa kokoontuminen, hyvästä ruuasta nauttiminen, melkein parempaa kuin joulu! Lankalauantai on tosi tärkeä perinnepäivä. Aamupäivällä lapset kulkevat trullittelemassa ja illalla kokoonnutaan tietysti pääsiäisvalakialle. Toivon, että Urholle ja Maitotytölle jää vahva muisto tästä Etelä-Pohjanmaalla edelleen elävästä perinnöstä.

Minä muistan Oravan mummolassa kun esiin kaivettiin ja päälle puettiin punainen toppatakki, se oli siinä tuvan komeros mihinä mumman ja papan navettaverhakki, käveltihin illan pimetes pihatöyrä navetan ohitte alahan, kylätiän ylitte, siälä toisella pualen  tiätä, pellol lairas oli meirän oma isoo kokkoo, sinne oli jo viikoolla miähet ajanhet rankoja ja riskuja, syrämenä tais olla jotaki vanhoja raktorin renkahia, ne paloo hyvi ja kaua ja komiasti. 

Tapas olla vielä lunta, mutta paikka paikoon pelloolla jo ruskeeta plänttiä.  Ei menis montaa viikkua kuj joki tulis ja nousis peittämhän joenviaruspellot tiänki ylitte ja aina sinne asti mihinä mä nys seisoon vaharaten valakiaa. Kerra muista, että isä oli tuanu joukossansa rakettia, kuinka ne pääsiääsehen kuuluu, sitä en osannu silloon piänenä likkana kyseenalaastaa ja viäläkää en ymmärrä. Siinä sitte seisottihi ja kattothi ku liaskat tanssi poloskaa ja musta sakia savu yhtyy johonakin jumalattoman korkialla yhthen kaikkien muitten oravalaasten valakiootten kans. Niitoli varmaha kymmeniä, piänes kyläs. Meiräv valakia oli kyllä mum miälestä komeemmasta päästä. Mä pirin mun piänellä lapaasen peittämällä kärellä mumman kärestä. Molin piäni ja onnelline ja mun punaanen toppatakki haisi kotoosasti navetalle.



Tämä postaus lähti kulkemhan nyt aivan omia teitänsä, kun aloin muistella, kielikin muuttui murteheksi, niin ettei meinaa saada takaasin ollenkaan. Ehkä tuo olisi teille kuitenkin vähän raskasta luettavaa, tuo mun lapsuuteni kieli. Täälä junas jo alkavat kattolla hullua akkaa, joka naputtaa punaasta läppäriä, ja pyyhkii kyyneleetä kasvooltansa. Ne vaan tuloo ja nokkuu alahan. 

Vahvoja, tunnepitoosia muistoja. Eikä oo eres nästyykiä.

xxxx(täs kohtaa mä ryhyristäyryn)xxx

Tänään on taas sellainen päivä, että saatte kaikissa maakuntalehdissä nauttia mun tekemistä resepteistä kiirastorstain kunniaksi. Sieltä löytyy ohje uuniparsan maustamiseen ja rapeana rouskuvaan parsacesariin. Valkoinen parsarisotto on muuten oiva lampaan kylkeen, tai sitten ihan vaan omana ruokalajinaan

Ja tuo parsabenedict on taivaasta!



Kannattaa siis napata kaupasta mukaan parsanippu tai pari (per pää!) Kyllä sille sijaa löytyy pääsiäispöydästä. Ja reseptit tosiaan löytyvät tänään Lännen Median tuottamista maakuntalehdistä.

Parsaista pääsiäistä!


Lännen Median osakaslehtiä ovat Aamulehti, Turun Sanomat, Kaleva, Ilkka, Pohjalainen, Keskipohjanmaa, Hämeen Sanomat, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Kainuun Sanomat ja Forssan Lehti.

16 kommenttia:

  1. no on sitä parsaa on odotettukin! Me korkattiin just kausi auki Tampereella ja oi ja voi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosi toisensa jälkeen aina yhtä ihanaa. Seuraavaksi uuret perunat!

      Poista
  2. Sun lapsuuden kieli on niin ihanaa luettavaa! :) Huomisen aamiaiselle voisin itselleni tilata yhden tuollaisen parsabenedictin. Parsat on ihania. Viikko sitten brunssilla oli niin kiva ja rapsakka parsasalaatti, tuli aivan se keväinen fiilis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. onks teilläkin niin, että itte tilaat, itte teet?

      Juu, rapsakka parsa on ihanaa. mistä ne kaikki löllimykset ilmaantuu?

      Poista
  3. Voi mikä postaus! Ihania muistoja. Ja ihanaa parsaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en anna mun lasten pukeutua pääsiäispupuiksi... vitsi mikä noita-akka!
      Ei liity nyt tähän mitenkään, mutta halusin vaan jakaa.
      NIMIM. Pakkotrullitusta Pohojammaalla

      Poista
  4. Parsabenedict ja parsarisotot kiinnostavat. Murrekin on ihanaa! Oon aina kadehtinut jengiä, joilla on vahva murre, siinä on jotain viehättävää (paitsi ei Turun murteessa...). Ja vaikka murre olis kadonnut iän myötä paikkakuntaa vaihtaessa, niin useimmilla on kuitenkin joku painotus edes jossain sanassa tai joku ilmaisu jota ne käyttää ja mä hymyilen lämpimästi sisälläni aina niitä kuullessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi sua saattaas peräti naurattaa kun puhuusit mun kans! 😊

      Poista
  5. PARSABENEDICT. Huomenna aamupalaksi.
    Ja ehkä parsarisottoa lounaaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koita nyt malttaa nukkua. Tuloo nopiempaa aamu!

      Poista
  6. Joo meillä oli aina kylän komein ja isoin kokko. Sitten pääsiäisvalakian jälkeen syötiin Äiti-mumman tekemää mämmiä. Ja voi miten se oli hyvää. Mun suosikki oli ne mämmiroppoosen reunat, jotka olivat uunissa vähän kuivuneet ja oli pikkuisen sitkeää purra. Vesi tuli kielelle näin monen vuoden jälkeen. Kiitos Nannukka muistelmista. T. täti-Mimma

    VastaaPoista
  7. Ihanasti kirjoitettu muisto. Ihan kuin alku kirjalle. Mulla ei ole mitään vahvoja pääsiäisperinteitä lapsuudesta. Ainoastaan suklaamunien etsintä sunnuntai aamuna ja lampaan syönti. Kokoista en ollut kuullutkaan ennen kuin vasta aikuisiällä.

    Mutta parsa sensijaan! Tänä aamuna justiinsa mietin, että kun mulla oli parsaa ja munia, miksikä en tekisi itselleni aamiaiseksi paistettua parsaa ja uppomunia. Arvelin siinä hetken, että tohdinko ihan itseäni varten vaan. Ja sit olin, et kuka sen kieltää, tein ja söin. Ihan itsekseni. Oli hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kun teit. Itseä on hyvä hemmotella! Ja kiitos kauniista kommentista tekstistä.

      Poista
  8. Kaikenlaista on jo kokeiltu, mutta aina vaan löytyy uusia kivoja parsaideoita. Hyvä niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parsa on kyllä mahdottoman monipuolinen! Sääli niitä, jotka eivät ole hoksanneet muuta kuin keittää lötköiksi. Perjantaina Ilkan etusivulla oli juttu pääsiäisen aukioloajoista ja että ihmiset ovat torstaina hamstranneet "tuttuun tapaan lammasta, mämmiä ja suklaamunia. Kysyntäpiikki kohdistui myös parsaan jonka reseptejä lehti esitteli päivän numerossaan"! :)

      Poista