About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

AITOA RAKKAUTTA - LÄHIRUOKATREFFIT

Sutelan Myllyn jauhot; tosi läheltä ja tosi tuoreesti
Positiivinen trendi, sitähän se on. Lähiruoka on kaikkien huulilla ja sitä myöten myös yhä useammassa vatsassa. Lähiruokaa suosimalla tukee paikallisia yrittäjiä, maaseudun elinvoimaisuutta, vaalii suomalaista ruokakulttuuria ja sanoo sanansa myös ekologisuuteen; lyhyemmät kuljetusmatkat, vähäisemmät pakkausmateriaalit; kaikki säästävät energiaa. Mielikuvissa lähiruoka kietoutuu vahvasti tuoreuteen, puhtauteen ja aitouteen, sillä ruoan jäljitettävyys eli sen alkuperätieto on yksi lähiruoan tärkeimmistä tunnusmerkeistä. Mäkelän perheen kananmunat Ilmajoelta ja Kortesjärveläiset perunat Pekan pellosta tuntuvat jotenkin tutummilta syötäessäkin. Ja vaikka esimerkit olivat tällä kertaa keksittyjä, juuri tätä minä, kuluttaja, haluan. Lähellä tuotettua turvallista ruokaa.

Merja Kosken kirjan kansi sen kiteyttää! Kirjan reseptiaitassa löytyy reseptit myös harvinaisemmille raaka-aineille kuten härkäpavulle, luomukvinoalla ja hampulle.
Lähiruoan käsite on hiukan epätarkka ja vakiintumaton, vaikka se EU lainsäädännössä  määritelläänkin maakunnan tai vastaavan alueen rajojen sisäpuolella tuotetuksi (2011). Silti edelleen voi lähiruoan mieltää myös laajemmin omassa tai naapurikunnassa tuotetusta ruuasta kattamaan koko kotimaisen tuotannon, joskus se voi käsittää koko EU-alueen. Kun nyt tässä puhun lähiruoasta, käsitän sillä kuitenkin hyvin paikallisen kotimaisen ruokatuotannon. Juuri ne naapuripitäjän Mäkelän perheen kananmunat.

Mitkä aromit!
Lähiruoka sai alkunosteensa erilaisista ruokapiireistä ja tietenkin ihan kansainvälisestäkin ilmapiiriin ja ruokaan suhtautumisen muutoksista. Ravintolat ovat tehneet lähiruoka-ajatuksen lanseerauksessa osaltaan uraa uurtavaa työtä, vaikka tuottajien löytäminen, kysynnän tasaaminen ja siihen vastaaminen ei aina ole sielläkään ongelmatonta. Lähiruoalla on kysyntää, sitä halutaan ostaa ja pientuottajia suositaan. Jotta lähiruoka olisi aidosti jokaisen ulottuvilla, sitä on saatava myös aivan tavallisesta kaupasta.

Meillä on nyt keitelty ihanaa Ohramannaa. 
Superilahduttavaa on, että k-kaupoissakin halutaan erottautua tuomalla paikallinen ruoka osaksi valikoimaa. Paikkakuntalainen ilahtuu lähiruoan ostomahdollisuudesta yhtä paljon kuin sitä odottaa kauppaan eksyvä vierailijakin. Aika harvalla paikkakunnalla on resurssit ympärivuotiseen toritoimintaan, siksi seudun tarjontaan onkin hieno tutustua vaikka paikallisessa K-kaupassa.  Ei Maaningalla tai Iissä ole mahdollista perustaa lähiruokatuotteisiin erikoistunutta kivijalkamyymälää.

Ihana Laila on lisännyt tuoterepertuaariinsa vihdoinkin toivotun Dijonin / Lailas Hyvät Maut.
Tuottajan ja kauppiaan teiden yhtyminen ei ole sekään aivan ongelmatonta. Kuinka saada ostovastaava kiinni, kuuntelemaan ja ostamaan tuote kauppaan?  Kesko on kehittänyt aivan oman konseptinsa pulman ratkaisemiseksi yhdessä muiden lähiruokatoimijoiden kanssa (mm. Ruokatieto, Aitoja Makuja). 

Lähiruokatreffejä on pidetty säännöllisesti eri puolella Suomea jo joitakin vuosia. Idea on saada tuottajat ja kauppiaat kohtaamaan toisensa kompakteilla messuilla, pienin kustannuksin. Uudet tuotteet löytävät paikkansa kauppojen hyllyiltä ja K-kauppiaat ja lähiruokatuottajat saavat mahdollisuuden verkostoitua. Myös moni tuttu Pirkka-tuote on lähiruokaa tietyllä alueella, niitä kun valmistaa yli 180 paikallista yritystä ja tuottajaa.

Kaunis tuoteperhe ihan tästä nurkan takaa.
Sain kutsun toukokuisille Lähiruokatreffeille Seinäjoelle. Nelituntinen tapaamisessa tuottajat esittelivät tuotteitaan kauppiaille pienen kynnyksen messuilla ihan perinteiseen tyyliin pienten esittelypöytien takaa. Tiiviissä ringissä tuottajiin oli helppo ottaa kontakti, kysellä tuotteista, valmistustavoista, ilman turhaa tärkeilyä, jotenkin lähiruokamaiseen tyyliin, ihmisläheisesti. 

Pienpanimot olivat toki edustettuna myös, useamman panimon voimin. Hurraa tällekin ilmiölle!
Tuottajan tapaaminen antaa tuotteelle kasvot. On turvallista tietää, että kun omissa arjen kiireissä nappaa kaupan hyllyltä sen lähiruokatuottajan jauhopussin taustalla löytyy myös aito suhde kauppiaan ja tuottajan välillä. Asioista on puhuttu, silmiin katsottu ja kädestä puristettu.


Aitoa lähiruokarakkautta!


Kaupallinen yhteistyö K-ruoan kanssa

3 kommenttia:

  1. Oliko tämä ajastettu päivitys vai tosissanko olet aamuvarhaisella noussut kirjoittamaan, kysyy nimim. "Varhainen lintu Porvoosta" ja jatkaa: meillä täällä paikalliset on saaneet pientä kädenvääntöä aikaiseksi näiden lähiruokahommeleiden kanssa. Että onko somerolaisen kanan munat täkäläisille lähiruokaa vai ei, ja minkä nimen ja sateenvarjon alla niitä lähiruokatilauksia asiakkaille jaellaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää nousta aamulla kun iltaasin niin nukuttaa! :)

      Tuo käsite lähiruoka on kyllä hiukan hallitsematon, mutta mä luulen ettei tässä asiassa kannata liikaa alkaa rajoittaa. Lähiruoka on mulle ainakin niin kuinka omatunto sanoo. Miellän sen ehkä enemmänkin omassa mielessä pienimuotoisen tuottamiseen kuin tarkkaan rajatulle kuinka-kaukana-alueelle. Läpinäkyvä tuotanto- ja toimitusketju ja alkuperän jäljitettävyys.

      Ihan vaan ite ajattelen näin.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista