About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

perjantai 6. maaliskuuta 2015

#ruokakuvantarina


Prinsessakeittiön Veera sai loistopostausidean ja haastoi muutkin ruokabloggarit mukaan kertomaan tarinaa kuvien takana. Missä ja miten kuvat syntyvät.

No tietenkään en muista koskaan ottaa kuvia kuvanottamisesta, kun siinäkin on yleensä kiire ja niinpä en ole muistanut kuvanottoa taltioida kuin kerran. Ei ehkä kaikkein moniulotteisin kuvanottohetki/studio, mutta en nyt vaan malta olla jo lähtemättä mukaan haasteeseen.

Usein kannan ruuan ja tarvikkeet valon toivossa terassillemme, siellähän mun kuvausalustatkin ovat säilössä, sään armoilla ihanasti patinoitumassa. Jalustaa käytän ahkerasti, mutta nyt siinä ei ole tietenkään kameraa kun piti ottaa kuva! Etelänpuoleisella terassillamme on välillä valoa ja varjoa liiaksikin, mutta harjoitellaan, harjoitellaan.

Varmaan ihailette mistä olen hankkinut nuo ihanat uuninpellit tummanpuhuviin valokuviin? No ne on kyllä ihan mun jokapäiväisessä käytössä olevat uuninpellit. Kun vähän pesee ja paljon käyttää...

Talvisaikaan terassi asettaa omat hankaluutensa ruokakuville. Esimerkiksi tämän ihanan juustoruuan kuvaamiseen oli aikaa tasan miinus kymmenen sekkaa, ennenkuin juusto jämähti ja alkoi kuorruttua kevättalven jäätävässä viimassa ja nollan lämpötilassa. Sama vaivaa kaikkia keittoja kastikkeita jne. Mun sormet sen sijaan olisivat kestäneet vielä ainakin kolme minuuttia!


Puitteet ja kalusto ja vajavaiset taidot luovat omat haasteensa, mutta usein lisähaastetta tuo myös itse annos. Niin herkullista kuin valkohomejuusto, luumut ja minttu (kyllä, minttu!) olivatkin yhdessä, on stailauksessa ehkä vielä toivomisen varaa.

Huomenna ammennetaan oppia Teresa Välimäeltä ja  valokuvaaja Nico Backströmiltä.

Valaistumisen toivossa.


13 kommenttia:

  1. Ihan mahtavaa! Kiitos kun otit haasteen vastaan. Miksköhän mä en ole tajunnut, ett parvekkeelle voisi mennä kuvaamaan talvellakin..? Siellä olisi tosiaan tämänkin kämpän paras valo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen takia kun sulla on kolme pientä lasta ja äitinä sun ei oo varaa vilustua!

      Siis tämä oli niin mahtava haaste. Niinkun sanoin, olin niin malttamaton lähtemään mukaan, etten jaksa odottaa, että pääsisin kenties toteuttamaan ideaa hiukan mielenkiintoisemmin. Ehkä joskus tulee osa 2, jos mulla on oikein mielenkiintoinen viritelmä.

      Yhteistyössä Prinsessakeittiö.... :)

      Poista
  2. Hieno studio, tuolla näyttää tosiaan valoakin riittävän. Taidan myös kokeilla noita leivinpeltejä taustana/alustana, eipä ole tuommoinenkaan tullut itselläni mieleen, kiva idea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, musta ne on kans kauniit. Tässä nyt kostautuu, jos on niin tarkka ihminen, että uuninpellitkin on kuin pakasta vedetyt. Esim. Mun äitillä.

      Poista
    2. Sä olitkin ottanut jo haasteen vastaan. Veeran pitäis kerätä nää jonnekin yhteen!

      Poista
    3. Mä kerään! Teen oman sivun näille Prinsessakeittiöön, kokoon sinne kaikki linkit.

      Poista
  3. Hauska postausidea, taidan napata talteen!

    VastaaPoista
  4. Kiva katsoa ja lukea, miten muilla kuvaaminen tapahtuu. Jos itsekin jossain vaiheessa muistaisi ottaa vähän laajemmankin kuvan, kun kuvattua tulee milloin missäkin, ja taustalla voi olla melkein ihan mitä vaan. Varsinkin lämpimämmillä keleillä, kun tulee otettua ruokakuvia ympäri pihaa.:) Nyt olen vielä koittanut saada kuvat aikaiseksi vain ulko-oven edustalla tai kurjemmilla keleillä sisällä. Kylmällä säällä ei kovin kauas viitsi annosten kanssa mennä, ja siinä ulko-oven edustallakin ehtii usein vilu iskemään ja sormet kohmeessa on hankala kuvata.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälä odotan uteliaana muiden posteja!

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  5. Onneksi joku muukin on laiska pellinpesijä :) Ylefemmat sille, Nanna!

    VastaaPoista