About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Masterclass piirakkaa







Nyt mut on sparrattu! Tämä ei oo mikään salakoodi parsapiirakalle, vaan taas yksi valtavan kiva juttu, mitä aina silloin tällöin blogaanin tielle osuu. Ja on tässä jutussa on siis oikeasti myös piirakka.

Sain kutsun osallistua Philadelphia- tuorejuuston ympärille järjestettyyn kisaan, jossa piti tehdä jotakin suolaista tarjottavaa Teresa Välimäen emännöimiin puutarhajuhliin, jotka ovat sitten ensi torstaina. Tarjottavan arvostelukriteereinä olivat  (ulkomuistista) mm. maku, ulkonäkö, monistettavuus, idea, reseptin toimivuus jne.




Teresa valitsi resepteistä 5 finalistia, jotka pääsimme Teresan virtuaalisen -olipa jännä, elämäni ensimmäinen videokonferenssi- masterclass'iin, eli Teresa oli leiponut läpi kaikki leipomuksemme ja kokeillut parannuksia ja kävi sitten vinkkinsä meidän kanssa läpi.

Tämä oli itsessään kyllä jo ihan palkinto kun sai ammattilaisen ruotimaan ja neuvomaan oman reseptinsä kehittelyssä ja tosi suuren vaikutuksen teki myös Teresan paneutuminen asiaan.

Mulla oli juuri ratsastuskurssi alkamassa ja ratkaisin aikatauluongelman menemällä tallille jo tuntia aikaisemmin, istuin sitten tallin pihassa autossa  ja osallistuin hauskaan sparraushetkeen. Välillä Teresa oli kyllä näkevinään sijaisnäyttelijänäni hevosen... (no okei, kävin välillä siinä moikkaamassa hevosiakin).

Ja minkälaista oli sitten saamani palaute? Julkaisen nyt reseptistä siis Teresan ohjein parannellun version, mutta käyn läpi mitä muutin ja miksi. 




Lisäsin voiteluun käytetyn voin määrän 15g:sta 40g:een, koska se ei kuulemma riittänyt. No okei, en reseptiä tehdessäni oikeasti mitannut voin määrää (hyi, hyi), lisäksi tuo suuri ero voi johtua siitä, että Teresa kokeili tehdä piirakkani myös filoarkin kokoisena versiona, jolloin huolelliseen voiteluun saa kulumaan paljon voita (ainakin 50, sanoi T). Ja kyllä minäkin sain uudella kokeilukerralla tuon -tällä kertaa mittaamani- voin määrän käytettyä.

Toinen kysymys oli, olisiko piiraasta voinut tehdä  pieniksi neliöiksi leikattavan, mikä olisi kätevää puutarhajuhlissa, tämän takia T myös teki kokeeksi piirakkani pellillä suorakaiteen mallisena. Perustelin kuitenkin piirakkani ulkonäön sillä, että  kaunis, uniikki piirakka on juuri tuollaisenaan ympyrällä kietaistuna parhaimmillaan, sopivasti rosoinen ja rehevä ja jos kaikki muut tarjottavat ovat pieniä valmiita annospaloja, voi yksi piirakka olla rytmittämässä pöydän tarjontaa kokonaisena ja vieraan itsensä leikattavana. Tämä piirakka kyllä leikkautuu ihan  ilman kirvestä ja sahaa nätisti.

Itse täyte sitten. Paistoaika piirakalle oli hyvä ja täyte oli rakenteeltaan hyvä. Ripottelin pekonit täytteen pinnalle, T sanoi, että ne voisi yhtä hyvin sekoittaa. Suolaa maun mukaan kannattaa kertoa tarkkana mittana näinkin isossa reseptissä, niin ei tule vahinkoja suuntaan tai toiseen. Muutettu. 

Teresa vaikutti aika tyytyväiseltä täytteeseen, muttasanoi, että ehkä siihen olisi voinut lisätä jotain happoa, vaaleaa balsamicoa tai valkoviiniä. Alkuperäisessä reseptissä oli paprikan sijaan aurinkokuivattuja tomaatteja, koska unohdin paprikan kauppaan, mutta T:n oppien jälkeen ajattelin kokeilla vielä paprikalla, kuten olin aluksi suunnitellutkin.

Siinä ne taisivat olla suurinpiirtein, parannusehdotukset, joista lähes kaikista otettiin  opiksi. Eikä se piirakka ainakaan pöllömmäksi näillä muuttunut... (itseKehuissa täytyy nykyään olla tarkkana, kun sain perheeltäni viime lauantain grillikemujen jälkeen moitteet, että ainut ruoka , jota arvostelin oli äitini tekemä Brita-kakku.No en kai minä nyt niin hullu ole, että alan omia keitoksiani haukkuamaan, totuus on kuitenkin, että kyllä itse ruuanvalmistajalla taitaa aina olla se kriittisin suu. (+ yleensä en ole myöskään niin hullu, että alkaisin äitini tekemisiä arvostelemaan...))


Puutarhan paras piirakka

225g filotaikinaa
2 rkl oliiviöljyä
400g ruohosipuli-philadelphia tuorejuustoa
40g sulatettua voita
5 munaa
2 dl kermaa
1/2 dl kuivaa valkoviiniä
150g pinaattia hienonnettuna 
1 punainen paprika pilkottuna
140g pekonia, rapeaksi paistettuna ja murennettuna
kourallinen tuoretta basilikaa hienonnettuna
 1/2 tl suolaa ja  mustapippuria myllystä maun mukaan

Ota arkki leivinpaperia ja kaada sille n 1rkl öljyä, rypistä ja levitä pyöreän vuoan pohjalle.

Levitä filotaikinalevyt vuoan pohjalle ja reunoille niin, että reunat roikkuvat yli. Voitele aina parin arkin välein voilla.  Laita paistinpannulle 1 rkl öljyä ja freesaile paprikanpalat siinä pehmeiksi pari minuuttia. Lisää sitten pinaatti ja freesaa vielä toiset pari minuuttia. Possauta lopuksi valkoviini pannulle (=kaada ja haihduta).

Vatkaa munat, kerma ja tuorejuusto tasaiseksi haarukkaa käyttäen. Sekoita mukaan myös paprika-pinaattiseos, pekonimurut sekä basilika. Mausta pippurilla ja suolalla. Kaada seos vuokaan filolevyjen päälle.  Taita sitten filoarkkien reunat iloiseksi sekamelskaksi piirakan päälle. Voitele lopulla voisulalla ja paista 175 asteessa uunin alaosassa 1h 15 min.


Anna jäähtyä ja nosta piirakka leivinpaperin avulla pois ja edelleen tarjoiluastiaan.


Ai niin ja yksi muutos vielä. Alkuperäisessä käytin 250g filotaikinaa, mutta koska paketissa on yhteensä 450g, puolitin sen tasan, eli paketista filoa saa nyt hyvin 2 piirakkaa. Täsäkin oli nimittäin puhe jonkun muun reseptin kohdalla, että reseptiä tehdessä kannattais yrittää suosia yleisiä pakkauskokoja, ei jää kaappiin sitten mitään ongelmallisia purkinloppuja.

Nyt jäädään sitten jännittelemään lopputulosta. Tiedän itse kyllä mitä aion syödä siellä puutarhajuhlissa, jossa voittajat (2kpl) julistetaan, niin herkullisia muut reseptit ovat. Toivotaan nyt, että joku tuntee samanmoisia lämpimiä tunteita omaa piirakkaani kohtaan. (Luulenko vain, vai kuulostiko tuo jotenkin kaksimieliseltä?) 




Linkeistä näet 4 muuta finalistireseptiä. Eikä tartte äänestää, ei niin sitten missään.

Tiskivuoren emäntä
Terhin keittiössä
Cecibin keittiössä
Herneetkin Rokkaa

(kuvat ovat muuten sillä ekalla, aurinkokuivattutomaatti täytteellä)


12 kommenttia:

  1. Voi vitsit, oli varmasti tosi hienoa saada palautetta ammattilaiselta! Piirakka kuulostaa erittäin hyvältä, ja mä kyllä tykkään kans, että saa olla ihan "piirakkamuodossa", eikä neliöiksi leikattuna. Tulee jotenkin ylellisempi tunne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä Riitta, se oli aikuisten oikiasti todella kivaa, varsinkin kun asiaan oli paneuduttu.

      Poista
  2. Hö! Maapallo pyörii ja Nanna jatkaa omalla tasollaan! Hellepäivän zen-tyylinen mietelause! Goot woork again!

    VastaaPoista
  3. Näyttää ihanalta piirakalta ja oon sun kanssa samaa mieltä, että rosoinen ja rehevä on just hyvä! ;) Mäkin tykkään semmosista. Nyt melkein harmittaa ettei tullut tartuttua aikoinaan tuohon kisaan, mutta Oikeasti En Olisi Ehtinyt että hyvä näin, saatiin ihana piirakka sun suunnasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. plus, että nuo muutkin reseptit on todella hyvän kuuloisia, mä oon ihan iloinen vaan täsät 5 joukkoonkin pääsystä, varsinkin kun siinä oli tuo sparraus mukana.

      Poista
  4. Ihana piirakka,niin sellaista mitä täälläkin päin on:) Ja mahtavaa Nanna ja tsemppiä kisaan,! Oli varmaankin mukavaa saada palautetta ammattilaiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos tsempistä Jael! Mikäpä se nyt siten vois olla parempaa, että joku ammattilainen analysoi sun reseptiä. Tykkäsin.

      Poista
  5. Tuo purkkikoko on ainakin kahden hengen taloudessa tosi ongelmallinen asia. Ei se auta yhtään tehdä isompaa satsia, jos sitä ei kukaan jaksa syödä loppuun. Tosin tämä ei koske tuota sinun piirakkaasi liittyvää annosteluasiaa. Sinä ratkaisit asian parhain päin.

    Pohjanmaalla varmaan käydään suorasanaisia kehityskeskusteluja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ja enempi se olikin sitä se kommentointi (suurempien annosten sijaan), että sen sijaan et on on montaa esim kerma/kermaviili/jugurtti/ranskankerma/ jne, niin suunnittelis reseptiä niin, et lajeja vähemmän, mutta myyntipakkausten kokoa, tai näin tajusin.

      (Kehityskeskusteluja? Mitä ne on?)

      Poista
  6. Oijoii nam mikä piirakka ja niin herkku toi kuva missä on leikattu pala, mäki haluun! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sähän leipaiset alta aikayksikön!

      Poista