About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

perjantai 9. joulukuuta 2016

SENHORA LAILAN KANELINEN SALAATTI



Ja jos siinä on kanelia, se sopii jouluun, vai mitä?

No tässä salaatissa sitä on. Itseasiassa söin tätä hurmaava salaattia ensimmäisen kerran viime kesänä, kun nyyttäri meiningillä kokoonnuttiin meidän terassille viettämään Baskimaan ihmeen, Josen läksiäisiä. Ruokaverstas työkaverini Laila tämän persoonallisen brasilialaisen salaatin loihti. Laila on asunut jonkun vuoden brasiliassa, joten taatusti omakohtaista kokemusta mauista löytyy. Tämä resepti on kadunkulmasta muutamalla eurolla ostetusta keittokirjasta ja nimeltään Salada de pêssego e amêndoa eli Salaatti persikalla ja mantelilla. makuyhdistelmä on aika valloittava, laadukkaat mantelit maistuvat salaatissa ihanalta, pitäisi enemmänkin käyttää.


alkuperäinen salaatti kesäkuulta Senhora Lailam valmistamana. Juusto on nätimpi lastuina muuten!
Vihdoin sain kauan kinuamani reseptin, ja ajattelin tehdä sitä iltakylään tuleville naapureille. Kaupassa ei tietenkään tähän aikaan ole persikoita ja ajattelin, että ne voisi korvata persimoneilla. Oli kumminkin älyttömän kovia, jätin kypsymään. Persimoni maistuu hyvältä vasta pehmeänä, nimittäin.

Eli ei persimonia. Muistin, että kotona oli pari mangoa. Kypsää. Raaka mango maistuu hirveältä.Sitä sitten.

Ei ollut gryeriäkään joten ostin Juustoportin Viinitarhurin juustoa.

Enkä muistanut appelsiinimehua mutta puristin sekoituksen mandariinista ja sitruunasta, kun niitä oli kotona. Laitan kaikki ainevaihtoehdot reseptiin. 

 


SENHORA LAILAN KANELINEN SALAATTI
 (4 annosta)

300 g pinaattia pesty ja kuivattu
8 suurta herkkusientä viipaleina
2,5 dl Gruyére (tai muuta vahvaa, kovaa juustoa) juustoa raasteena
2,5 dl tummia siemenettömiä rypäleitä
4 dl tuoreen persikan viipaleita (tai kypsää mangoa tai persimonia)
1 dl paahdettuja (esim. uunissa) manteleita (lohkottuja)

Kastike
2 dl majoneesia
1dl dl appelsiinimehutiivistettä
1 tl kanelia

Laita pinaatti kylmään laakeaan tarjoiluastiaan. Laita päälle sienet, juusto, persikanviipaleet, rypäleet ja paahdetut mantelit. Sekoita majoneesi, mehu ja kaneli. Tarjoile salaatin kanssa.


Kastike kannattaa tarjoilla erikseen. Toinen brasilialainen salaatinkastike kanelilla löytyy täältä, jos et piittaa niin majoneesista. 

Namis vaan!

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

YKSI JOULUMENU



Koko joulutohina on mulle enemmän kuin OK. Olen sellainen lehtien suurkuluttaja ja joulusesonki on erikoisnumeroiden kulta-aikaa. Mun on pakko päästä joka kauppareissulle lehtihyllylle katsomaan olisiko vielä lukemisen arvoisia. Kaikkiahan ei voi ostaa ja olenkin tullut aika ronkeliksi. Aika huikeaa on kyllä se, että yksi parhaista on K-Ruoka Joulu- lehti. Ja sen saa napata mukaan aivan ilmaiseksi.

Vaikka oma joulupöytäni on aattona varsin perinteinen, on ihana hifistellä aina jotakin uutta. Itse aattoaterian lisäksi joulukuussa löytyy päiviä, ennen ja jälkeen h-hetken, jolloin on kiva kokeilla muunlaisia jouluisia menuita. K-ruoka-lehti inspiroi sekä pieniä joulun twistaajia ja totaalisesti kinkkuun kyllästyneitä.

Unohdin kinkun ja laatikot ja kokosin jouluisen menun, jonka jälkeen jalka nousee vielä tonttupolkkaan!

Kasvikset kuuluvat joulusesonkiin. Laatikoita houkuttelevimpia tein niistä paahtamalla munakoisosta, bataatista ja perunasta kiekot, joiden päälle kasasin lempiherkkuja. Mätiä, smetanaa ja sipulia tulee aina löytymän joulupöydästäni ja siksi kasasin ne perunan kaveriksi, klassikko parihan tuo lienee. Makea bataatti tykkää kylmäsavustetusta porosta ja piparjuuresta. Munakoiso saa päälleen hummuksen, jossa kikherneistä yllättäen löytyy häivähdys joulun mausteita, kanelia ja kardemummaa.





JOULUISAT KASVISKIEKOT
6 kpl per laji

Leikkaa perunasta, bataatista ja munakoisosta  reilun sentin paksuisia kiekkoja (6 kpl/laji). Levitä uuninpellille, voitele öljyllä, suolaa ja pippuroi. Paista kypsiksi 200 asteessa.

Peruna
2 suurta Rosamundaa
1 tlk smetanaa
1 prk siianmätiä ( tai kalatiskiltä)
tilliä

Silppua sipuli ja sekoita mädin ja smetanan kanssa, jätä hiukan mätiä koristeeksi. Jaa mäti perunaviipaleille, koristele mädillä ja tillillä.

Bataatti
1 iso bataatti
6 viipaletta Pirkka Parhaat poron kylmäsavupaisti
6 pientä salaatinlehteä tai rucolaa
1 rasia piparjuurituorejuustoa

Levitä lusikallinen tuorejuustoa kullekkin poroleikkeelle ja kääri rullalla. Leikkaa rulla kahteen osaan. Aseta bataattiviipaleelle salaattia ja sen päälle  pororullan puolikkaat.

Munakoiso
1 munakoiso 
1 tlk kikherneitä
1 rkl tahinia
1 valkosipulinkynsi
2 rkl öljyä 
2 rkl vettä
1tl suolaa
1/2 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
1/2 dl  Pirkka granaattiomenan siemeniä

Valuta kikherneet ja soseuta ne valkosipulinkynnen ja tahini kanssa. lisää sitruunamehu, öljy ja vesi ja mausteet. Lusikoi munakoisoviipaleille. Koristele granaattiomenan siemenillä. 
Jouluhummusta jää tästä yli mutta pienempää annosta ei kannata tehdä.



Taisin luvata jalan nousevan polkkaan vielä aterian jälkeenkin. Lämminsavustettu lohi on tässä avainsana ja maistuu kaikille. Lohen viereen laitan paahdetut punakaalilohkot ja ylellisiä beluga-linssejä. Citymarketin palvelutiskiltä löytyy paikan päällä savustettu lohi ja kaikki muutkin herkulliset joulun kalat valmiina, jos sillien ja silakoiden laitto tai graavaaminen ei ole sun juttusi. Palvelutiskiä kannattaa muutenkin hyödyntää, sieltä saa ostettua juuri sopivan kokoisen palan tai määrän ja vielä vinkkien kera. Meillä käytetään hyväksi palvelutiskiä myös kinkun kanssa. Tänäkin vuonna olemme sopineet tuoreen kinkun noudon perjantaille. Ei tarvitse itse miettiä missä isoa kinkkua sulattaa ja varastoi, kun jääkaapin tilat ovat kuitenkin melko rajalliset.



LÄMMINSAVULOHTA, PUNAKAALTA JA BELUGALINSSEJÄ


1 Citymarketin Kalamestarin tai K-Ruokakauppiaan savustama lämminsavulohifile palvelutiskiltä
1 punakaali
2 rkl voita
2 dl belugalinssejä
1/2 dl oliiviöljyä
2 sitruunaa
1 tillinippu
1 dl  Pirkka granaattiomenan siemeniä
suolaa  ja pippuria

Kalamestarin savustaman lohen voit laittaa tarjolle sellaisenaan, koristele tillisilpulla ja sitruunaviipalein. 
Lohko punakaali ja paista lohkoja pannulla voissa miedolla lämmöllä, saa jäädä rapsakaksi, silti reilu paistopinta.
Huuhtele belugat ensin kylmässä vedessä ja laita sitten 4 dl kiehuvaa vettä ja anna hiljalleen kiehua kypsiksin. 20 min. Sekoita lämpimien linssien joukkoon öljy, 1 sitruunanmehu ja 1 dl hienonnettua tilliä.  Lisää mukaan granaattiomenan siemenet (helposti pakkasesta). Mausta suolalla ja pippurilla.
Aseta punakaalilohkot ympyröimään linssejä tarjoiluvadilla.



Ihanista ihanin löytö K-Ruokalehdestä oli kyllä Riisipuurobrûlée. Sitä ei tälläinen brûlée-fani pysty ohittamaan ja sen valmistinkin tiukasti ohjetta noudattaen. Pienten annosvuokien sijaan tein sen isoon piirakkavuokaan. Oli todella hyvää. Riisipuuroa potenssiin tuhat. Maustoin sitä vielä hiukan kanelilla, mutta voisin kuvitella viereen myös mustaherukkahilloa tai portviinimarinoituja luumuja...




 Resepti herkkuun löytyy siis K-ruokalehdestä (ja tästä linkistä).

K-Ruokasivujen Joulu kattaa vielä monta muuta ihanaa reseptiä, jotka eivät teemalehteen mahtuneet. Törmäsin siellä myös todella mielenkiintoiseen katsaukseen vuoden 2017 ruokatrendeistä. Huomaan, että tässäkin menussa oli monta juttua, jotka raportissa on listattuna: Kasvisten käyttö, bataatti, kalan ostaminen kalatiskiltä jne.

Ja kaiken tämän herkuttelun jälkeen…saisko luvan?


Kaupallisessa yhteistyössä K-Ruoka

maanantai 5. joulukuuta 2016

ETANASILLIT


Tämä kampanjapostaus on toteutettu kaupallisena yhteistyönä Ahti-sillien kanssa.

Sillit kuuluuvat pöytään aina parhaimpien juhlien aikaan: jouluna, juhannuksena ja vappuna. Itseasiassa ne sopivat ihan minkä tahansa perhejuhlien tarjoiluun, sillitahna ja maltainen saaristolaisleipä ovat aina takuuvarma hitti noutopöydässä. 

Sillistä saa kyllä pöytään jokapäiväistäkin ruokaa ja oli tarve kumpi tahansa, Sillikoulun reseptien joukosta löytyy sillejä kullekkin huima määrä toteutettavia reseptejä ja inspiraatiota. Miltäs kuulostaa  voitaikinavohvelit ja sillijäätelö,  kuvankaunis sillikakku tai ruotsalainen sillisalaatti? Kaikki nuo ovat kampanjassa julkaistuja bloggaajakollegoiden reseptejä.

Enkä koskaan unohda kuinka laitoit sillivoileipää mun krapulaan...



Silli tuo mieleen puhtaasti positiivisuutta. Boy-sillit ovat muuttuneet Ahti-silleiksi, ja kyllä, ne valmistetaankin Suomen Turuus. Itse silli on norjansilliä, joka kalastetaan MSC- sertifioidusti, elikkä vastuullisesti, juuri silloin kun se on pulleimmillaan ja rasvaisimmillaan. Ihanasti täynnä omega-3-rasvahappoja.

Valitettavasti etanapannuni ovat tyhjäkäytöllä suurimman osan vuotta. Ymmärtääkseni noissa koloissa viihtyy moni muukin; katkaravut ja silakat ainakin. Miksei siis myös silli!

Viihtyi kyllä! Sillin (ja voin rasvaisuutta) leikkaamaan laitetaan sopivasti fenkolia ja kaprista, maltilla persiljaista valkosipulivoita sillin kaveriksi ja päälle parmesaaninen leipämuruseos. Ihan lempiherkkuni etanoiden kanssa samalle viivalle pääsi tämä annos varsinkin kun muistin tirskauttaa syödessä vielä hiukan sitruunaa päälle. Oikein sopeva alkuruuaksi pikkujoulupöytään tai joulunpyhiin - jos nyt ajankohtaiseksi heittäydytään - silloin kun haluat tarjota vaikka kolmen ruokalajin illallisen ison joulukattauksen sijaan. Ja yksinään etanasillit ovat ihana iltaherkku. 



ETANASILLIT

5:lle
50 g voita
4-5 aurinkokuivattua tomaattia
2 rkl kaprista
3-5 valkosipulinkynttä
1 ruukku lehtipersiljaa
½ pieni fenkoli
Pinnalle:
1 dl eilistä leipää rouhittuna tai Panko-korppujauhoa
1 dl Parmesaaniraastetta
1 dl silputtua lehtipersiljaa
 2 rkl oliiviöljyä
Tarjoiluun: sitruunanlohkoja

Laita uuni lämpiämään 200°.  Ota esille etanapannut.
1 sillipaketista saat n. 30 etanasilliä. Jos käytät AhtiPerinteistä Sillifileetä, liota sitä ensin pari tuntia kylmässä vedessä liian suolaisuuden poistamiseksi. Voit käyttää myös molempia sillejä, eli silloin yksi filee kutakin. Saksi fileet paloiksi, kustakin fileestä tulee n. 15 palaa.
Jaa palat etanapannun koloihin.
Hienonna aurinkokuivatut tomaatit ja kaprikset, valkosipulinkynnet ja lehtipersilja. Kuutioi myös fenkoli pieneksi. Sekoita kaikki yhteen voin kanssa. Jaa massa tasan etanapannun koloihin sillin päälle.


Yhdistä pintamurun ainekset ja jaa seos kolojen päälle. Paista 200° n. 6 minuuttia, kunnes voi kuplii ja leipämuru saa pintaan hiukan väriä.  Varaa ruokailijoille sitruunanlohkoja annoksen pintaan puristettavaksi. Tarjoa hyvän leivän kanssa.



Yhteistyössä Ahti-sillit

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

VIIKKOMENU 49


Jalat tukevasti joulukuussa. Toinen adventti ja tiistaina itsenäisyyspäivä.

Rakastan joulua, sanotaan se nyt vielä kerran. Oma jouluun laskeutumiseni on kuitenkin aikamoinen kertarysähdys, noin suurinpiirtein siinä aatto-aatonyönä. Viipyilevä kodin koristelu 1. adventin tienoilta ja kodin kietominen jouluisiin tuoksuihin on pienimuotoista utopiaa meillä. Mutta koska nyt on vielä 4. päivä, voin hyvin kuvitella, että ehdin monta asiaa tehdä ajatuksella ja rauhassa.



Maanantai on varmaan ihan fiksua aloittaa keitolla. Tämä on hyvä vaihtoehto aina niiden samojen keittojen joukkoon.



Toivattavasti et herää vasta tässä, kalkkuna kun pitää ehtiä sulamaankin. Linkin takaa löytyy kelpo menu vaikka itsenäisyyspäivälle. Testattu on!



Halloumi ei ole pelkästään kesäsalaattiin. Parilapannulla raidat ja punajuuren kaveriksi!



Nämä mun viikkomenu-inspiraatiotarjottimet ei todellakaan noudata mitään järkevää logiikkaa, sellaiseen oon aivan liian suurpiirteinen. Tämä ruoka on loihdittu edellispäivän risotosta, vaikka sellaista ei kyllä täsää menuussa oo. Mutta ei ole tarkoituskaan, että tätä noudattaa orjallisesti päivästä toiseen. Nappaa vaan omat suosikit. Ja jos nyt haluat tehdä tätä. tee eilen risottoa!



Nyt on helppoo mättöö! 




Eikös me sovittu, että yritetään nyt edes sen lipeäkalan kanssa. Perinteet kunniaan!


Koska tiistaina jo syötiin pitemmällä kaavalla, niin miten olis reilu vuoka lasagnea! Niin reilua, että riittää vielä kerran jonain ens viikon arkenakin!





VIIKON LEIVONTA: RUISPIPARIT

Monet leipoo piparit juuri itsenäisyyspäivän tienoilla. Saa sitten koko kuun raksutella niitä. Ruispiparit on taatusti rapiat ja hyvänmakuiset. Ihaninta on tehdä ne minimuotteihin, koska minejä on kiva syödä. Taikina on sitä paitsi hyvin leipoutuvaa.



VIIKON  XTRA: PIPARJUURINEN PUNAJUURILAATIKKO

Tänne extra-osioon on hyvä suositella jouluisia herkkuja. Punajuurilaatikko on löytänyt aika moneen joulupöytään tällä vuosituhannella ja versioita löytyy sinihomejuustosta jauhelihaan. Mun mielestä tämä on paras. Tekee kunniaa punajuurelle!

Ihanaa viikkoa kaikille ja hienoa 99. Suomen itsenäisyyspäivää!

maanantai 28. marraskuuta 2016

VIIKKOMENU 48


Uuteen viikkoon, uuteen viikkoon. Ensimmäinen adventti ohi, enkä edes tajunnut! 

Tällä viikolla arkiruokaillaan ja vähän herkutellaankin!



Helposti, aivan helposti kruunaa leipäjuusto myös lohikeiton! Ihana keitto, toden totta!



TIISTAI: JAUHETTU MERIMIESPIHVI

Sarin keittokirjassa tehdään jauhelihapihvit vähän toiseen malliin. Hyvin maistuvat nekin.




KESKIVIIKKO: HÄRKÄPAPU-QUESADILLAT

Nyt ollaan jo ihan suosikkiosastolla. Ja ajassa ennen härkistä. Onnistuu nämä quesadillat siitäkin, näiden täyte on kuitenkin härkäpapurouheesta. Melko houkuttelevia, vai mitä?



TORSTAI: KOLMEN KAALIN NAKKIBORSSI

Nakkikeitto ja kolme kaalia. Hip hip, hurraa!


PERJANTAI: DAN DAN NUUDELIT

Viikon mausteet klassikossa Singaporesta.


LAUANTAI: KUKKOA VIINISSÄ

Tämän viikon pataruoka eksyi lauantaille. Klassikko jos mikään tämäkin!



SUNNUNTAI: HIRVI-PÄRÄMÄTSIT JA SIENISALAATTI

Tää on niin jännä ruoka. Testatkaa!


VIIKON LEIVONTA: KUUDEN KERROKSEN RED VELVET

Jos joku on liikaa, niin nämä ovat. Pieni pala riittää pitkälle. Överiydessään kuitenkin herkulliset. Koska pekaani.


VIIKON XTRA: GRAAVILOHICEVICHE

Ihana raikas ja kaunis graavilohivariaatio, joka todella kannattaa pitää kielessä koko joulukuun ajan.

ja jos olisin Tampereelta, sanoisin nyt, että somMORO!

Uuteen viikkoon, uuteen viikkoon!

lauantai 26. marraskuuta 2016

YHDEN KUVAN UUNIPERUNAT -TONNIKALALLA


Muuten mun pääkoppani kestää kyllä tämän pimeyden. Sillä jo huomenna voi sataa lunta ja pakastaa. Kestän kun haaveilen joutuisasta ladusta, hissikapulan kolinasta ja liukkasta jäästä, punaisista poskista pienessä pakkasessa ja askelten narinasta lumella.  Että yksi pyry-yö voi muuttaa tämän mustan märkyyden kuunvalossa sinertäväksi hangeksi.

Vain valokuvausta en kestä. Koska se on kuvausta ilman valoa, eikä sellaista olekaan. Päivän muutamat valoisat tunnit olen töissä tai viikonloppuisin viimeaikoina pikaluistelukisoissa. Huomenna on tämän viikon ainoa päivä kuvata...kuinka monta ruokaa sitä ehtis tehdä?

Ja jos useamman ehtis, kuka helevetti ne oikein syö?

Otin noista uuniperunoista salamalla ainakin 30 kuvaa ja ne on ihan hirveitä. Pakko mennä tällä parhaimmalla huonolla. On se luokaton. 

Uuniperunat, ne oli kuitenkin oikein hyvä arkiruoka salaatin kera.

Tähän 2. kuva, vaikka aineksista...

Uuniperunat tonnikalalla
 4:lle
4 isoa jauhoista uuniperunaa (vaikka Rosamunda)
hiukan öljyä
1 tlk tonnikalaa 
1 punasipuli
50 g voita
150g hyvää juustoraastetta
suolaa ja pippuria

Pese uuniperunat, kuivaa ne ja öljyä pinta. Paista 200 asteessa n, tunti.

Kuori ja silppua sipuli, valuta tonnikala. Halkaise kypsät perunat ja kaavi sisus  kulhoon. Sekoita mukaan voi, punasipuli ja tonnikala ja puolet juustoraasteesta. Mausta suolalla ja pippurilla.

Lusikoi täyte takaisin perunanpuolikkaiden kuoriin ja ripottele pinnalle loppu juustoraasteesta. Kuorruta uunissa kunnes juusto sulaa.

Tähän vielä yksi kuva, vaikka sellainen syntinen, jossa lusikka uppoaa perunaan ja juusto venyy jotenkin viettelevästi.

Nämä arjen sankarit on kyllä mun lemppareitani, varsinkin kun rakastan perunaa. Oiva hävikkiruoka, tähän voi upottaa myös kermaviilit, smetanat ja tuorejuustot, sekä lihat ja makkarat ja kinkut joita on jääny kaappiin lymyämään. Ja pekonin! Kunhan et ny kerralla kaikkia samaan perunaan...
 

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

MEX-MEX, TURKU


Tiedät jo varmaan, että rakastan meksikolaista ruokaa. Meksikolaiset ovat suuria aamiaisihmisiä ja niin olen minäkin. Chilit, lime, korianteri, siinä on mun pyhä meksikolainen kolminaisuus. Mustapavut, pehmeäksi kypsytetty ja nyhdetty liha ja avokado, kaikki myös tärkeitä. Niin ja maissi, tietenkin, maissijauhoista valmistettu tortilla, sen tuoksu ja maku on kuin tiivistetty suupala Meksikoa.



Autenttisuuden lähteille ovat minut opastaneet Meksikossa asunut Natasisko ja tekopoikamme Ulises ja aina Suomi-vierailullaan Ulin äiti Mirna. Vaikka en ole Meksikon maaperälle jalkaani pistänyt milloinkaan, tunnen itseni aika etuoikeutetuksi, kun olen saanut niin paljon ensimmäisen käden tietoa ja kokemusta. Koska olen ollut pohjattoman kiinnostunut ja utelias ja nämä rakkaat ihmiset ovat kaikki ruuan supertietäjiä, jo parikymmentä vuotta olen imenyt itseeni mausteista Meksikoa. Lucky me siis!



Ihan siinä määrin, että meillä vieläkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen, lensi vaahto suupielistä, kun innostuimme Turun vierailulla Ulin kanssa sättimään Hans Välimäen käsittämättömän ignoranttia tuomarointia Top Chefissä, oliko se nyt 2012, kun ohjelmassa kilpaili meksikolainen Eder Rodriguez (Taisi silloin olla töissä Smörissä). En muista tehtävänantoa, olisiko joku ollut lapsuusmuisto tai autenttisuus, joka tapauksessa Eder kokkasi jotakin meksikolaista, jonka tuomaristo dissasi epäaitona ja väärän makuisena. Niinkuin Uli sanoi (suu vaahdossa!) : "Eikö ne ymmärrä aitoja meksikolaisia makuja? Toinen kokkaa isoäitinsä perinnereseptiä ja suomalainen tuomari sanoo, että sorry, väärän makuista!"

Eder on perustanut siskonsa Gabyn kanssa sittemmin meksikolaisen ravintolan Suomen sydämeen, Turkuun. Pääsin Mex-Mexiin lounaalla kun piipahdin Turussa yhdistetyllä työ- ja siskomatkalla (siskomatkalla vietetään ilta, yö ja lounas Turussa asuvan Natasiskon kanssa), ja siskoni tietenkin  vei mut lounaalla sinne (mun palkkani juoksee nyttemmin nimittäin Turun Yliopistosta ja olin kokouksessa sopivasti samalla kadulla Pharmacityssä).

Että lucky you vaan, turkulaiset!

Teillä on siellä, ehkä vähän syrjässä ydinkeskustasta, aivan ihana meksikolainen ravintola. Sisustus on raikas ja kliseetön ja ruoka tehdään pyyteettömällä hartaudella tuoreista aineksista. Joka päivä valmistetaan ruoka vain sen päivän tarpeisiin.  Ravintola on auki arkisin lounasaikaan 11-15 ja silloin tarjoillaan 10€ maksava 3 ruokalajin päivittäin vaihtuva menu.



Kun astuu ravintolaan sisään, siellä tuoksuu juuri oikealta, sanoo Natasiskoni, ja minä voin vain uskoa sanaansa. Avokeittiö on heti ravintolan ulko-oven vieressä, joten kokkailua on kiva seurata. Löytyy sieltä sitten vähän intiimimpikin nurkkaus, jollei välitä seurata ravintolan pöhinää.

Meidän lounaallamme oli  alkuun maistuva porkkanakeitto.




Siitä jatkettiin possuquesadilloilla. Selvääkin selvempää, että annoksen guacamole ja frijoles on paikan päällä tehtyjä. Niin lempeän maistuvaa. Niin oikeaa. Mää asusisis Turus, mää kävisisis tääl joga päivä. Miälevvigast!


Jälkkäriksi oli marjaista panna cottaa. Meksikolainen ruokakulttuurihan ei ole mikään jälkiruokien ehtymätön tavara-aitta, mutta tämän verran sopiikin keittiötä fuusioida. Tärkeintä on ihanat maut.



Pakko oli juoda vielä meksikolaiset kaakaot.  Siis pakko. 


Ja olin vähän utelias innostuttiin  juttelemaan ravintolanpidosta Gabyn ja Ederin kanssa. He siis käsittääkseni hoitavat kaksistaan koko ravintolan koko ajan. 

Hyvä niin, ruoka on erinomaista ja palvelu lämmintä ja ystävällistä. Olen melkein alkanut vihata noutopöydissä jonottamista, varsinkin näin syysflunssakaudella. Kuinka ihana on kun joku kantaa ruuan pöytään ja astiat pois. Suuri plussa.


Iltaisin voit herkutella myös listalta. Turussahan on myös mainio pikaruokapaikka Taco Nito, mutta Mex-Mex on tunnelmaltaan ja menultaan hyvin erilainen.  Alkuviikon ravintola on auki 11-15 , to-pe  11-15 ja 17-22.00 ja lauantaisin 16-22. Haluan testaamaan tuon Trip to Mexicon seuraavalla kertaa kun pääsen siskon luo kylään.


Joten huonosta Turunmurteestani huolimatta (mutta turkulainen itsetunto kestänee tämän... no, ANTEEX!) sanon, että olette kyllä onnekkaita Turkulaiset. Teillä on Meksikolainen ravintola.

Käykää siis siellä nauttimassa, kiirettömästä, pöytään kannetusta lounaasta. Käykää töitten jälkeen. Käykää lauantaina. Pitäkää kiinni tästä ravintolasta.

Ulko-Turkulaiset: Monta on Turussa ihanaa ruokapaikkaa, mutta Meksikon ystävät löytävät pöytänsä kyllä täältä. Suosittelen.



Tuliko se nyt selväksi? Että olen meksikolaiseen ruokaan kallellaan ihan häpeilemättömän puolueellisesti ja  siksi Turussa  menen MEX-MEXiin!
Mä vaan nyt mainostan häikäilemättömästi, koska Mex Mex on hyvä juttu. Käy tutustumassa Facebookissa, sieltä löytyy myös päivittäiset lounaslistat.