RUOKAA KORONAN AIKAAN VI

Postauksessa puhutaan tuotenäytteinä saaduista tuotteista.

Ruokaviikon avauskuvaksi passaa hyvin grillauskuva, sillä Paha Poika aka Bastard kamadogrillini kuumeni ainakin neljästi. Työ- ja koulupäiviä vappuviikolle kertyi vain neljä. Kaikkea ylimääräistä herkutustakin oli, jätskiä, sipsiä, karkkia, mumman munkkeja, simaa.

Ma

lounas 

Koululaisten noutolounas oli tänään porkkanapihvit ja muusi. Millään en muista, mitä söin itse, ehkä Maitotytön jämät? Muistaakseni annoksessa oli peräti 3 pihviä.

klo viiden ruoka

Illalla porukka hajaantui syöminkien suhteen. Iso-Hoo ja Maitotyttö söivät kaupan verilättyjä, minä perulaisen kalapadan loput ja Urho sulatti harkkojen jälkeen itse tehdyn lihapiirakan pakkasesta  ja laittoi väliin pari nakkia. 

Kävin hakemassa näytepaketin Atrian kesän uutuuksista illalla ja se aikalailla rytmitti meidän tämän viikon ruokia. Mun mielestä on fiksua, että näytteet näin kotikeittiössä suunnitellaan oikeasti ateriaksi, tulevat sillä lailla aitoon koekäyttöön.

TI

lounas 

Lapsille muusi ja uunisei. Maitotyttö kutsui tätä sinappikalaksi(?), eikä suostunut syömään. Urho taas kehui, että nyt oli erikoisen hyvää ruokaa. Lämmitin Maitotytölle pinaattilätyt ja söin itse Maitotytön annoksen. Että ei menis haaskeelle. (Koin tehneeni uhrauksen.) 

klo viiden ruoka

Maitotytön ruuanvalmistusvuoro. Pakka alkaa levitä käsistä. Likka jossain tekemässä jotain, mutta ei ruuanlaittoaikaan asemissa. Grillasin Noita XXXL Colorado kanan fileepihviä kuten olin luvannut ja tein tytön suunnitteleman parsakaaliriisin lisukkeeksi. Oli mehevät kanapihvit ja molemmat lapset tilasivat näitä uudestaan, eli varmasti tulee löytymääm meidän kesän ruokalistalta. Nämä marinadit on kyllä kehittyneet, nopeuttaahan tämä nyt huomattavasti ruuanvalmistusta, varsinkin kun se usein tapahtuu ex tempore, eikä ole tullut laitettua kanaa marinaadiin ajoissa. Marinoimaton kana on aika haasteellinen maustettava grillissä, ainakin tällainen mehevän paksu.

KE

lounas

Koulun makkarakeitto näytti oikein hyvältä. Olis maistunut mullekin juustonäkkärin ja maidon kanssa. Kylkiäisenä lähetettiin vielä mandariini. Mutta siis tänään ei tarvinnut uhrautua. Minä taisin jättää lounaan väliin ja olin sitten iltapäivällä jo hyvin nälkäinen ja vihainen.

klo viiden ruoka

Pahantuulinen kokki ei todellakaan taida olla avain onnistuneeseen ruuanlaittoon. Lähtökohta oli ihan hyvä, mulla oli sitä hyvänmakuista jauhelihaa ja riisiä jäänyt lihapiirakan täytteestä ja ajattelin jatkojalostaa ne johonkin meksikolaiseen enchilada ta burrito-tyyppiseen. Vehnätortilloja ei kuitenkaan ollut, vähä mietin tekaisenko itse, mutta se jäi vähäiseksi miettimiseksi. Maissitortilloja, sinisiä, oli mutta epäonnistuin niiden lämmityksessä, sain ne rikki ja kuiviksi, eikä mulla ollut kyllä salsaakaan mihin olisin niitä kastellut. Lihatäytteeseen lisäsin kidneypapuja ja vihreää paprikaa, pinnalle ranskankermaa, tomaatteja ja juustoraastetta, mutta mikään ei pelastanut tortillavuokaani. Minä söin kyllä vielä annoksen seuraavanakin päivänä lounaaksi, mutta valitettavasti ja oikeasti, oli kyllä liian kuivaa. Aina ei voi onnistua.

Oon alkanut herkutella tällä Dalgona-kahvilla, johon tavallisen maidon sijaan pistän tuota Juustoportin Hyvin sokeroimatonta kaakaojumaa, siinä on myös kauraa seassa. Mun ykkösherkku näin koronaikaan. Myös lapset haluaa.

 TO VAPPUAATTO

lounas

Riisiä ja kanaa. Tämä on koulun ruuista Urhon ykkösherkku. Odotettu oikein, että koska sitä tuloo. Urho meinas kyllä että Maitotytön koulun keittiön resepti (josta nämä haetaan) oli erilainen kuin Lyseon. Tiedä sitten häntä. Maistoin ja oli kyllä hyvän makuinen. Maitotyttö kieltäytyi toistamiseen syömästä lounastaan. Ruoka ei kuitenkaan mennyt tällä kertaa parempiin suihin, koska se lojui pöydällä niin kauan. Sääli.

klo viiden ruoka

Urhon ruoanlaittovuoro. Kävin sytyttämässä Urholle kamadon (ensi kerralla täytyy opettaa myös se) ja sen kuumennettua annoin grillattavat ja ohjeet. Urhon herkkua on kanavartaat ja nyt meillä oli noita Atrian merisuolattuja vartaita ja firecracker kanapaistipaloja. Lisukkeksi grillissä kuumeni valmiit parmesanilla ja valkosipulilla maustetut grilliperunat.

Urho selvis ensi grillauksestaan mainiosti. Nuo perunat olivat aivan älyttömän hyvän makuisia, mulla ei vaan tahdo antaa luonto periksi ostaa noin valmista tuotetta (kun pitää olla niin kokki). Mutta jos sorrun, sorrun noihin. Kanat olivat mehukkaita ja hyvän makuisia ja kanojen puuvartaat tarpeeksi paksuja. Koneellinen seivästys ei kyllä ollut osunut aivan kohdilleen ja osa paloista ei ollut vartaassa. Mutta muuten nopea vaihtoehto just vaikka Urkkia ajatellen. Ja grilli maustoi ihan tarpeeksi näitä marinoimattomia vartaita.

Ruuan päälle maisteltiin vielä vappuaaton kunniaksi Lidlistä ostettuja pakastechurroja. Yllättäen maistuivat lapsille.

Vappupäivänä heräsin kuudelta, koska halusin  tehdä kaksi vappukoria läheisille. 

Vappupäivän kori

Inkiväärisima

Vadelmasima

Espanjalainen perunatortilla

Nuudelisalaatti

Schiacciata

Artisokkatahna

Nisusiat

Korin herkkujen lisäksi sai kukin sitten vaikka grillata lihaa tai makkaraa. Meidän perhe sai mummolassa lisäksi grillattua kanaa, makkaraa ja kasviksia.

Ajatus hyvä kymmenen, mutta vadelmasima ei ollut lainkaan makeaa, tortillaan tuli pikkuisen liikaa suolaa ja kahdesta schiacciata leivästä onnistuin polttamaan toisen. 

Mutta sen sanon, että nisusiat oli täydellisiä. Mumman omenahillolla täytettyjä.

LA

Grilli kuumeni jälleen. Laidun Herefordin raa'at jauhelihapihvit  paistuivat hampurilaisiin. Tällä kertaa kokeilin karamellisoida punasipulin. Lisukkeena eilistä nuudelisalaattia ja kaapin päältä pölyttymästä pelastetussa Airfryerissa rapeutettuja pakasteranskiksia.

Ja jälkkäriksi aikuisille ohrapirtelö! Se on kuulkaa herkkua. Lapsille normi suklaaversio.

Illalla isä ja poika paistoi vielä noita Atrian ohuita sinappi-hunaja kaslerpihviä ja perunatortillaa. Minä olin ratsastamassa, niin en päässyt maistamaan.

SU

Maitotyttö olisi halunnut, että teen aamiaiseksi taas pilvimunia, mutta tyytyi sitten munakokkeliin. En vielä uskaltanut maustaa sitä maapähkinävoilla mutta se on  to do-listalla.

Sain houkuteltua Maitotytön  reilun 6 km metsälenkille ja sen jälkeen olikin hyvä taas kuumentaa grilli. 
Atrian Viljaporsaan fileepihvit ovat nyt kätevässä maustamispussissa. Lihat ei siis loju päiväkausia marinadissa vaan pakkauksen marinadi "rullataan" sinne lihapakkaukseen puoli tuntia ennen paistoa. Lue pakkauksen ohjeet, se onnistuu juuri niin kuin ohjeet sanovat. 

Näin se viiikko 18 hurahti, kolmella vapaapäivällä. Viikonloppu tuntui tavattoman pitkältä, mutta ei kumminkaan kun eihän se paljon eroa muista päivistä. Vähemmän työtä tietokoneella, enemmän ruuanlaittoa ehkä. Meillä ei ole kummoisia vapputraditiota, varmaan 15 vuotta on useimmiten ollut koiraleiri ja sitä ennen aina huippukova työviikonloppu ravintolassa. 

Muistan aina sen erityisen kolean vapun 90-luvulla Vaakunahotellin aulabaarissa LouLou'ssa, kun keski-ikäinen lakkipää, joka tuli noutamaan kuumaa rommitotiasanoi, että on se likka hyvä, että oot lukenut sen verran, että oot päässyt sisätöihin.

Hyvin todennäköisesti mulla oli kuitenkin useampi ällä plakkarissa kuin hänellä.

Ai että vieläkin kaihertaa.

Seuraava Ruokaa koronan aikaan VII valaiskoon, myös kaappien tyhjennys/siivousprojektia. Tällä kertaa ei tämän kummempaa. Heti kun keskittyminen herpaantuu, meillä syödään lihaa, lihaa, lihaa... 

MEKSIKOLAISTA LAMMASTA KAMADO-GRILLISSÄ

Barbacoa  de borrego on tämän ruuan meksikolainen nimi. Barbacoa on itseasiassa ruuanvalmistustapa, jossa liha haudataan maakuoppaan hiilien kera paahtumaan, hyvin samaan tapaan kuin meidän rosvopaistimme. Sanomalehtien sijaan paisti kääritään agaven lehteen (banaaninlehteäkin voi käyttää), jouduin siis oikomaan mutkia ruuanvalmistuksessa ronskiin tyyliin, enkä pelkästään roudan takia.

Barbacoa de borrego (borrego tarkoittaa siis lammasta) on Meksikossa juhlaruokaa, jota tehdään silloin kun kokoonnutaan yhteen (eli ei korona-aikaan). Ruokaa voi tarjoilla useammassa osassa: samalla valmistuu herkullinen lammasliemi/keitto ja lihan voi sitten nauttia tacojen kanssa.

Minä pähkäilin, että kamadogrillin pitkään hautuvat olosuhteet voisi olla mainio valmistustapa tälle ja sellaista versiota lähdin sitten toteuttamaan muutama aika takaperin eli pääsiäissunnuntaina.

Kamadon hoidellassa valmistuspuuhat oli aikaa valmistaa myös tuoreet maissitortillat. Sain äitiltä lainaksi tortillapressin, mutta minähän olen käynyt opastuksen ihan käsinkin tehtävään tyyliin(resepti maissitortilloihin täällä).

Barbacoassa liha kypsytetään liemipadan päällä (joo edelleen siellä kuopassa, siellä on niitä agaven lehtiä ja märkää kangasta suojana ja lopuksi vielä maata, niin kuin meilläkin), jonka höyryissä se pysyy mehevän mehukkaana. Minä siis pähkäilin, että laitan rautapadan suoraan kamadon pesään hiilille ritilän alle ja paistin siihen ritilälle padan yläpuolelle. Pata höyrystää lihaa ja sieppaa lihasta valuvat aromit ja nesteet. Muutaman kerran lisäsin pataan vähän nestettä. Ja hiilten sekaan heitin jotakin savupuupalaa. Hienoa punaista savurengasta lampaan pintaan tulikin.

Lihana mulla oli tuollainen luuton paisti, taisi olla vähän alta pari kiloa.  Se sai sitten vain pintaansa suolan. Meksikossahan ne tekee kaikkia osia ja yleensä koko eläimen kerralla (lammas, vuohi). 

Liemestä löytyy mm. sipulia, porkkanaa, perunaa ja kikherneitä.

Kun se vielä viimeistellään ennen ruokailua tuoreella korianterilla ja limellä, niin se on aivan järkyttävän hyvää. Liemeen pilkoimme mukaan myös kypsää lampaanlihaa tarjoiluvaiheessa.  Tämän kertainen lammas tykkäsi siitä erityisesti. Lammasbarbacoa lihastani tuli ehkä aavistuksen verran kuivaa. Ensi kerralla täytyy pitää vielä matalampi lämpötila ja asettaa liha tuohon liemen päälle suoraan tai kääriä niihin banaaninlehtiin. Mutta kyllä tästä hyvää tuli näinkin, mutta ei vielä ehkä täydellisen hekumaisen suussa sulavaa tacojen täytteeksi.

BARBACOA DE BORREGO - MEKSIKOLAISTA LAMMASTA
 4-6:lle
 1 iso peruna kuorittuna ja kuutioituna
 2 porkkanaa kuorittuna/pestynä ja kuutioituna
 1 sipuli kuorittuna ja viipaloituna
4 valkosipulinkynttä, kuorittuna ja pilkottuna
1 tuore vihreä chili suikaloituna
4 rkl keittämätöntä riisiä
1 tlk kikherneitä
3 laakerinlehteä
1 rkl oreganoa
n 1, 5 kg lampaanpaisti, luuton(jos luu niin sitten vaan painavampi pala)
1 rkl merisuolaa
1,5 l vettä

Tarjoiluun
hienonnettua korianteria
silputtua hopeasipulia (valkoinen salaattisipuli)
limenlohkoja
2.3 lämpöisiä maissitortilloja/syöjä
lempisalsaasi

Laita pataan peruna, porkkana, sipuli, valkosipuli, chili, riisi ja kikherneet ja mausteet. Kaada päälle 1, 5 l vettä. Aseta pata suoraan savustuslämpötiloissa olevan kamadon hiilille, syvälle pesään. Hiero lihaan suola ja laita se padan yläpuolelle ritilän päälle. Käännä paistia n. kerran tunnissa. tarkista, että padassa on koko ajan runsas liemi ja anna kypsyä 3-4 h nyhdettävän pehmeäksi.

Lihan voit valmistaa myös uunissa. Laita silloin pataan tuollainen metallinen höyrytysritilä jonka päälle laitat lihan ja kannen päälle. Mikäli kansi ei mahdu, tee foliohuppu. Kokeile vaikka 150 lämpötilaa.

Tarkista liemen suola ennen tarjoilua ja revi tai tai leikkaa paisti pienemmiksi paloiksi.

Tarjoile lientä lihalla höystettynä. Muista laittaa pinnalle tuoretta korianteria, hienonnettua sipulia ja purista limelohkosta mehua päälle.

Tacojen kanssa tarjoillaan sitten vielä lihan ja edellä mainittujen lisukkeiden kanssa  myös salsaa. Tein kahdenlaista: ihan perus  punainen salsa fresca ja toinen salsa borracha, eli juopunut salsa, siihen tulee kuivatuista chileistä tehty tahna pohjalle ja vähän olutta sekä huikka tequilaa mukaan ja se tarjotaan meksikolaisen juuston kanssa, tässä fetan.

Ateria nautittiin  ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Sain huolettomasti alku- ja pääruuat tavallaan erikseen ja yhtäaikaa. Kokoonnuimme nimittäin neljän perhekunnan voimin sisarusteni kanssa etäillalliselle. Sehän sujuikin mahtavasti ennakkopeloista huolimatta ja vietettiin oikein tervetullut pari tuntia yhteisen vaikkakin erillisten pöydän/pöytien ääressä(lisää juttua dinneristä täällä).

Kamojen virittelyä. Suora näkymä veljeni  vielä tyhjään pöytään.

Kesällä ehkä sitten sitä kuoppaa kaivamaan.

Laitan tähän vielä aitomeksiko-logon. Vaikka paljon jouduin soveltamaan, niin kyllä tämän ruuan sydän on ihan sitä Meksikoa itseään.

SCHIACCIATA - UNELMIEN LEIPÄ

Voihan se olla, että kyseessä on vahingonlaukaus. Että kerran vuosisadassa tähdet oli kohdallani oikeassa asennossa ja uunista tuli ulos leipää, jonka kuorelle, maulle, ja rakenteelle tekis mieli antaa aivan täydet pisteet. Että en pysty toistamaan tätä onnistumista. Mutta perjantaina aion kokeilla.

Tässä leivonnan huumassa ja buumissa jokainen kokee onnistumisen ja epäonnistumisen hetkiä, viime aikoina useimmat juttuni ovat tuottaneet suurta tyydytystä (no, kinderpiirakka oli ehkä sittenkin liian makeaa). Se, mihinkä ihmisillä tuntuu juuri nyt olevan aikaa ja tarmoa, on juuri juurileivonta. Minäkään en ole tässä poikkeus, vaikka en ole päässyt kyllä  viime viikolla roskiin heitettyä taikinan alkua pitemmälle. Olen varsinainen juurentappaja: tanskalaisen huippukokin hellästi kasvattama ja mulle lahjoittama juuri, Iisalmen Pirkon, armoitetun ruisleivän leipojan antama juuri, ICA:sta ostetut juuret, juurileipomosta ostetut juuret, omatekemät juuriviritelmät omenasta tai hapanruisleivän muruista tai hapankorpun muruista, kaikki tapettu eikä ruumiita ole löydetty.

Minä kyllä haluaisin kovasti ja olen teoriassa kovin lukenut, mutta en nyt vain tahdo päästä vauhtiin. Viime viikot olen kateellisena ihastuneena seurannut instagramissa ystävieni jumalaisen näköisiä juurileipiä. - Hups, heti eka kerralla tuli täydellinen! Tai - Minulla on tuo juurileivonta niin hyppysissä, että näiden lähes päivittäisten limppujen lisäksi on tosi näppärää leipoa myös pulla, pannukakut, sima ja perunalaatikko taikinajuureen.

Katsokaa tätä leivän rakennetta! Minussa siinä on juuri oikeanlaista kuplintaa. Paahtuneessa kuoressa on myös oikean ohuinen rapsakkuus ja sisältä leipä on pehmeän sitkasta, pieni määrä ruista tuo siihen armoitettua makua, niinkuin taikinanesteen jugurtti ja sopiva määrä suolaakin. Leipä on ohut laatta, sitä syö sorkoina vaikka dipattuna hyvään oliiviöljyyn ja balsamicoon, mutta se on tarpeeksi paksu myös halkaisuun, jolloin se on omiaan kaikenlaisiin täytettyihin eväs- ja piknikleipiin. Ja siis vetelin kyllä myös pelkällä voilla. Aina vaan oli leikattava uusi siivu. Ja taas.

Leipä, jonka olemassaolosta en ollut edes tietoinen reilu kuukausi sitten, on kotoisin Toscanasta ja nimeltään Schiacciata (Lausutaan  skiaTSAAta, ainakin Volterran kylän murteella). 

Minä löysin reseptin seuraamastani Lady and the Pups- blogista, joka on sekoitus mystisen kiehtovia kuvia, tarinoita ja reseptejä. Mystisen kiehtova luonnehtii siis sekä kuvia, tarinoita että reseptejä.

Elämäni ensimmäistä kertaa myös mittasin leivonta-aineet grammalleen, koska blogissa niin voimakkaasti siihen kehotettiin. Oli nimittäin kosteusprosentit laskettu ihan prosentilleen. Vaikka se minulle onkin hepreaa, niiin alistuin leipomaan joka gramman ohjeistuksen mukaan.

Ja tulos on historiaa! Tai no, ehkä tuo liioittelua, mutta pirun hyvä ainakin!

SCHIACCIATA

330 g vettä
60 g maustamatonta jugurttia
385 g vehnäjauhoja
75 g ruisjauhoja (tai tattarijauhoa)
9 g hienoa merisuolaa
4 g kuivahiivaa
1 rkl oliiviöljyä

Sekoita yleiskoneessa tai sähkövatkaimen taikinakoukulla vesi ja jugurtti. Lisää jauhot, suola ja hiiva ja sekoita hitaalla teholla kunnes hyvin sekoittuneet. Nosta sitten yleiskoneen tai vatkaimen tehot keskinopeuden paremmalle puolelle ja jatka sekoittamista 12-15 minuuttia. Taikina on alussa todella märkää ja tarttuvaa, mutta viimeisten minuuttien aikana se kehittää sitkon, joka saa sen silkkimäiseksi ja irtoamaan pohjasta ja reunoista.

Kun lopetat sekoittamisen taikina tarttuu heti takaisin reunoihin, mutta irtoaa siististi nuolijalla rapsiessa. Sekoittamiseen suositellaan koneen käyttöä. Käsille kova vaiva.

Peitä kulho leivinliinalla ja kokota huoneenlämmössä kaksinkertaiseksi, n 1,5 - 2 tuntia (tai jääkaapissa aina 24 h asti).

Laita uunipellille leivinpaperi ja sen koko pinnalle reilusti jauhoja. Kumoa taikina kulhosta tähän. Taittele lempeästi taikinan sivureunat 1/3 osaa kaksinkerroin suorakaiteen muotoon (leivän koko on n. 25x30 cm, pitkä sivu n. uunipellin mittainen).

Jauhota leivän pinta taas reilusti ja peitä leipä tuorekelmulla ja liinalla. Kohota taas kaksinkertaiseksi 45 min - 1h.

Esilämmitä uuni täysille tai 300 asteeseen. Käytä kiertoilmatoimintoa, jos on.

Poista liina ja kelmu. Painelle keskisormien rystysillä  (tai siis sormen päästä toinen nivel) taikinaa lempeästi levittäen leipää ulospäin muotoonsa, käytä jauhoja jos tarvit. Leivän paksuus on n. 2cm. painele sitten  samoilla nivelillä leipään kuoppia (pohjaan asti) n. 5  cm välein, ettei leivän kuori ala pullottamaan uunissa.

Suihkuta leivän pinnalle suihkupullolla ohut vesikerros ja ripsauttele pinnalle oliiviöljy.

Paita uunin keskitasolla 12 -17 minuuttia kunnes kuori on kauniin tumma ja vähän "rakoilla". Anna jäähtyä ritilällä 30 min.

RUOKAA KORONAN AIKAAN V

Totisesti toivon, että nämä poikkeusoloviikot  loppuvat ennen kuin mun taitoni kirjata niitä roomalaisin numeroin.

Viikkoa 17 rytmitti taas lasten kouluruoka. En tiedä onko sattumaa, vai tarkoituksellista, mutta perunaa syötiin 5/5! Muusina, keitossa, kiusauksena ja kokonaisena keittoperunana. Ruuat maistuvat lapsille suhteellisen hyvin ja annokset ovat riittävän kokoiset. Lapset syövät hyvällä halulla muovirasioista, no onhan siinä tavallaan jotakin jännää retken tuntua. Esteettisesti ehkä maistuvammin voisi annokset asetella kotona lautaselle, mutta siinä taas lisää tiskiä...eli otetaan nyt sitten kaikki irti tuosta muovirasiasta.

Meidän aikuisten lounaat oli sitä ja tätä. En jaksa jankuttaa ison miehen syömärytmistä, jos aamiaisen syö kympiltä, ei ehkä lounas maistu vielä puolilta päivin. Siksi ollaan vähän erkaannuttu ja IsoHoo saa syödä koska tykkää, itse olen pyrkinyt olemaan lounasseurana Maitotytölle. Äiti lähetti alkuviikosta meille aikuisille tulista kanabiryania ja se edes toi vaihtelua vähän tähän ikuiseen jämien kierrätykseen.

Ja jee, maanantaina hairahdimme Burger Kingin autokaistalle.

Jos olenkin ollut huono käyttämään ravintoloiden noutopalveluita, niin kerrankin olen päässyt rekoilemaan kunnolla. Reko koontuu n. kahden viikon välein perjantaisin, joka on minulle ollut aina ihan superhankala päivä noutojen suhteen. Nyt kaiken karsiutuessa tämäkin on onnistunut paremmin. Pääsiäisrekon jätin välistä, kun ajattelin siellä olevan paljon porukkaa ja edellisestäkin satsista oli vielä tavaraa syömättä.

Nyt perjantaina ostin taas reilusti. Reko on minulle sopivin tapa tukea paikallisia lähituottajia.

Kummasti sieltä nousee itselle omat suosikkituottajat. Ei rekoa, etten ostaisi Katteluksen luomumunia Kuortaneelta. Me ollaan kovin suuria kananmunan syöjiä ja 30 munaa kuluu äkkiä. Edelliskerralla oli tarjolla erikseen suuria munia ja kyllä ne olivatkin suuria! Varmasti 25/30 oli tuplakeltuainen.

Leipätaivaan Anja myy samana päivänä leivottua leipää ja pullaa. Häneltä otan aina 1-2 Aurinkoista, ihanan rouheaa vuokasekaleipää ja joko hiivatonta juureen leivottua ruislimppua tai ruisreikäleipää. Tajuttoman hyvää leipää ja tuo ruis varsinkin kestää hyvin myös pakastuksen.

Lihantuottajista tulee ostettua eniten Lakeuden Highlandin ylämaankarjaa tai lammasta tuosta Jalasjärveltä tai sitä Laidun Herefordin kuuluisaa tinderlihaa Teuvalta. Nyt lähti mukaan ylämaankarjan valmisboksi jossa oli flanksteak, pari sisäfilepihvia ja palvirouhetta, lisäksi ostin palapaistia. Koskahan on sellaista tullut tehtyä viimeksi? Teuvalta tilasin vappua silmällä pitäen makkaralajitelman sekä jauhelihaa ja raakoja hampurilaispihvejä.

Yritän kyllä vaihdella tuottajia myös ja mieluusti kokeilen  aina uutta. Tilasin herkkumunakassin (värikkäät munat, ankanmunat ja viiriäisenmunat) ja kalkkunachorizoa Kuuselan tilalta Jämijärveltä ja hienompaa ja karkeampaa vastajauhettua luomua ruisjauhoa Mannilan tilalta Virroilta. Sieltä sain myös, kun erikseen kysyin, kilon pussin ruisjyviä, joita olen jo hetken metsästänyt. Takataskussa on pari reseptiä. Koodinimi "juurileivonta".

Tunnelmarin Kimchiä ja karhunvatukkahilloa Daisyltä vielä otin kokeiltavaksi.

Apua ja tärkein meinasi unohtua: 5 kg pientä Rosamundaa Ritalan tilalta Kortesjärveltä. Ja Ohriluoman luomutilalta Karijoelta 2kg Pink Mulberry Beauty ja  5kg jotakin muuta lajiketta. Kyllä nyt on perunaa.

Ruokaviikko 17 meni suurin pirtein näin, taidettiin lopettaa viimeksi lauantain äijäruokailuun:

Su

Tapamme mukaan "myöhäinen aamiainen", mutta muistaakseni ei ollut mitään erikoista nyt.

Sunnuntairuuaksi tuo ylemmän ja postauksen eka kuvan lammaspitat tykötarpeineen. Hyödynsin tuossa vielä pääsiäiseltä jääneet lampaan jämät. 
Olen alkuvuodesta kerännyt ruokatarinoita keskusteluilloissa maa- ja kotitalousnaisilta. Mukana on ollut paljon naisia, joilla on vielä tarinaa entisaikojen ruuanlaitosta, viime vuosisadan alkupuoleltakin. Yksi juttu, mitä en ole tiennyt, oli, että usein kypsä liha jauhettiin ennen kuin se laitettiin vaikka lihakeittoon tai sallaan. Vähän sillä periatteella hienonsin kypsän lampaan "jauhelihaksi" meidän pitaleipiin.

MA

lounas Koulu muisti muusilla ja kalapihvillä. Minä söin sunnuntainjämistä koostetun salaatin.

illallinen No se Burger King! Kaikilla herkuilla eli myös Oreopirtelöllä!

TI

lounas 

Vanha kunnon makkarakastike ja keitetyt perunat, minä söin kasviskeittoa pakkasesta.

illallinen Kasvisnuudeliwokki

Maitotytön kokkausvuoro: En aivan suostunut kuuman veden kaatamiseen Mamanuudelipussin sisällön päälle ja lopulta kompromissina kasvisnuudeliwokki. Kanaakin olis ollut, mutta tämä oli nimenomaan neidin toive. Sain suostuteltua mukaan kolme eri kasvista: porkkanaa, keltaista paprikaa  ja parsakaalia kun ensin sain Maitotytön ymmärtämään, että pelkkä nuudeli ei käy, se ei ole varsinaisesti kasvi. Mulla oli just kaksi nuudelipussin loppua, jotka sai käytettyä tähän. Tyttö kuori porkkanat ja veteli ne julieneleikkurilla pieneksi. Minä taisin keretä sillä väli pilkkomaan muut kasvikset. Wokkiin ensin öljyä ja sitten inkivääri- ja valkosipulitahnaa ja kasvikset. Freesattujen kasvisten sekaan lisättiin kypsät nuudelit, soijaa  ja seesamiöljyä sekä salainen ase, kasvisliemikuutio. Tuli niin hyvää, että kokki sanoi vaatimattomasti ettei ole koskaan syönyt parempaa. 

Oli kyllä hyvää. Ja yksinkertaista valmistaa. Itse töräytin pintaan vielä tuoretta korianteria ja srirachaa.

KE 

lounas 

Lapsille oikein hyvää lihakeittoa ja yllätysnumerona banaani. Aikuisille mummolan keittiöstä lähetetty tulisen maukas kanabiryani.

illallinen Keitetyt perunat ja broilerkastike

Oli sovittu, että Urhon kokkausvuoro olisi tällä viikolla keskiviikkona treeniohjelman joustavuuden takia, mutta se jousti niin, ettei tullut ruokaa ei treeniä. Minä tein sitten Urhoa varten ostamistani hunajamarinoiduista kanansuikaleista kastikkeen ja keitin perunat. Kyllä nyt on syöty perunaa! (no, eilenkin nuudeleita ja riisiä...eli siis ihan sopivasti).

TO

lounas Lapsille muusi ja nugetit, olen unohtanut ottaa näemmä kuvan. Mun kohdalla lukee, että kootut tähteet.

illallinen Parsaa ja perunaa

Pistin lohkoperunat ja parsan uuniin ja vielä perunarieskat. Ihmettelin ensin tätä kirjoittaessa, että mistä ihmeestä sain muusia, mutta nyt muistankin, että muussasin edellispäivän perunat muusiksi vielä haaleina kun ne olivat niin rikki menneet keitettäessä... Parsaa kokeilin hiukan uudella tavalla:

Parsaa ja Mozzarellaa

Katkaise parsoista puiset varret ja laita parsat uunivuokaan. Pirskottele pinnalle öljyä ja suolaa. Paahda 220 asteessa 10 min. Revi pinnalle mozzarellaa ja laita takaisin uuniin kunnes juusto kuplii ihanasti. Viimeistele basilikasilpulla.

PE Hurraa!

lounas Koulun kinkkukiusaus. Mulle edellisen päivän parsan jämät salaatissa.

illallinen Paistetut silakat ja muusi

Rekonoutoa tehdessäni kävin nopeati katsomassa läheisen Minimanin kalatiskin, josta haaviin tarttui kuhafilee ja kokonaisia silakoita. Silakat ovat mun herkkua! Ja niiden pitää olla kokonaisia, ei fileitä.

LA
Päivän ruoka Perulainen kala-äyriäispata
Lauantaina herkuteltiin ihan luksusraaka-aineilla, kotimaisella kuhalla ja ahvenella sekä pakastealtaasta noudetuilla kampasimpukoilla ja tiikeriravun pyrstöillä. Kaiken kruunasi ihanan vihreä, korianterinen liemi, jonka viimeinenkin nokare pyyhkäistiin parempiin suihin rapeakuorisella leivällä. Joskus pitää olla luxia!

SU
Päivänruoka Uunihapiirakka (nakeilla)

Sunnuntain teema oli sitten edellisviikonlopun pyttipannun jäljillä Äijäruoka. Erotuksella, että äijäruoan valmisti äiti. 

Olen tehnyt aiemmin lihapiirakoita friteeraamalla, mutta luvallanne, nämä ovat vielä parempia. Ja ilman käryä! Suosittelen.

Pehmeästä taikinasta ja hyvästä luomuliha-riisi-sipulitäytteestä, joka maustettiin mm. maustepippurilla sai helposti niin hyvät piirakat. Puolen litran taikinasta leipoo isoja piirakoita 16 kpl, eli pakkaseenkin riitti.

20 minuutin paiston jälkeen piirakoiden kuori on aika kova, mutta ne voidellaan molemmin puoli voisulalla ja hetkisen levättyään leivinliinan alla niissä on juuri oikeanlainen, pehmeä ja hyvänmakuinen kuori. Olen myyty. Isohoo sanoi, ettei ole elämässään syönyt kahta lihapiirakkaa (nakeilla). Mutta kun oli niin hyvää!

Sunnuntain toiveleivontana (Urho)vielä Kinderpiirakka. Ajatelkaa, tein sitä ensimmäistä kertaa elämässäni. Tunnelmat vähän kuin Cola-Ollilla: Liian hapokasta makeaa!

Mutta aika hyvä ruokaviikko. Paljon perunanpelastusta, sunnuntaita lukuunottamatta joka päivä. Kaksi kalaruokaa ja lapsille vielä kolmas koulusta. Kaksi kasvisruokaa, ei huono. Ja kaksi täydellisen ihanaa mättöä! Nappisuorituksiksi valitsen tällä viikolla Maitotytön kasviswokin ja Perulaisen kalapadan. Ja lihapiirakat. Kouluruokakisa viikon voittaja oli muusi ja nugetit. Äidin mielestä se olisi ansainnut sijan numero 5.

Makuja on monenlaisia, vai miten se menee?