Perinteinen jauhelihakastike ja murukastike. Tai soosi. Keitetyt perunat tai muusi viereen. Seinäjoki-Nurmon alueella jopa pinaattilätyt. Maistuu aina ja kaikille. Tai jauhelihakastikkeen uudempi, nopeampi ja terveempi versio. Kumpi tahansa, jauhelihakastike on vaan paras.
Tämä jauhelihapostaus on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Atrian kanssa.
Ainakin oman sukupolveni aivoihin on iskostunut, että jauheliha tulee valmistaa saman tien ruuaksi kun se on ostettu. Väittämä juontaa juurensa kaupoissa (tai kotona) jauhettuun lihaan, joka oli altis pilaantumaan, eikä tokikaan ole pitänyt paikkaansa enää aikoihin. Vuonna -92 saatiin ensimmäiset teollisesti valmistetut jauhelihat kauppoihin ja säilyvyysajat alkoivat pidentyä.
Mutta oikeasti on aivan käsittämätöntä, että vasta nyt, 2017 saatiin pakkausasiat kohdilleen. Nyt meillä on Atrian kehittelemä jauhelihan kokoinen pehmeä pakkaus jonka avaamismekanismikin on vielä älyttömän toimiva.
Täten julistan, että en enää koskaan sahaa veitsellä jauhelihapakkauksen muovilaitoja sen aukaisemiseksi. Eikä (näin kertoo legenda) appiukkoni tarvitse enää koskaan paista pakkauksessa lihan alla olevaa "imusientä" silavanpalana. Miten jumaliste tätä ei ennen keksitty? Sitä vain kysyn!
Mulla on jääkaappi vielä aika usein täynnä, eihän sinne saa edes survottua niitä isoja suojakaasupakkauksia. Ja jos aikaisemmin meinasi pakastaa, niin piti alkaa vaihtaa jauhelihaa pakastepusseihin, että pakkaseen mahtuisi muutakin kuin suojakaasua.
Anteeksi paasaukseni, mutta näköjään pyörää ei oltu vielä keksitty. Uusi pakkaus on oikeasti aaltojen arvoinen, yhtäaikaa pehmeä ja kestävä. Ja miettikää 150 tonnia vähemmän jätettä ja pienemmät kuljetuskustannukset ja ja ja....
Ja sitten siihen jauhelihakastikkeeseen. Sitä voi tehdä kahdella lailla (tai varmasti yhtä monella kuin on kokkaajiakin, come to think of it!) ja meillä tehdäänkin. Jauhelihakastikkeen teko ei ole ihan niin millilleen, se on niitä ruokia, jotka ryykäistään sormituntumalla, maistellen ja lisäten sitä sun tätä, mutta yritän suuntaviivat laittaa.
Ja ne kaksi tapaa tehdä jauhelihakastiketta ovat tietenkin oikea ja väärä perinteinen, suomalaisen maalaisperinteen mukaan voista ja vehnäjauhoista ruskistamalla tehty kastike ja sitten se pikaisempi versio, josta puuttuu voi ja karsinogeeninen ruskistus, eli vähän kuin terveempi versio vanhasta. Ja nopeampi.
Kaikki alkaa pannun valinnasta. Vanha soosi huutaa valurautaa, uusi onnistuu vain teflonissa.Jauhelihakastikkeen saa toki vietyä lähes mihin sfääreihin tahansa maustamalla ja tuunaamalla, mutta jos puhutaan ruskeasta jauhelihakastikkeesta, siihen ei kuulu porkkana pienittynä eikä raasteena, eikä muutkaan vihannekset sipulia lukuunottamatta (mutta kokeilkaa, sillä hyvää on niinkin). Omaan jauhelihakastikkeeseeni ei lorautella kermaa, koska tämä ei ole kermakastike (mutta silläkin saa ihanan täyteläisen version). Moderniin versioon olen minimoinut kaikki mahdolliset valituksen aiheet joita ajoittain sipulille allergiset (se on se tuulen suunta nääs) perheenjäsenet saattavat esittää. Mutta eihän sitä nyt jauhelihakastiketta ilman sipulia.
Näitä minä pakotan perheeni syömään:
Perinteinen eli vanhaallaija ruskia jauhelihakastike
4-6 :lle
400 g Atria Perhetilan Naudan Jauhelihaa 15%
1 iso keltasipuli
suolaa
25g voita
2 rkl vehnäjauhoja
kuumaa vettä
1 lihaliemifondi/kuutio
5 maustepippuria
suolan tarkistus
(ja joskus vielä loraus sinappia)
Ota valurautapannu ja ruskista jauheliha, kuori ja hienonna sipuli ja laita se loppuvaiheessa jauhelihan joukkoon pehmenemään.
Siirrä jauheliha pannusta pois odottamaan.
Sulata voi pannulla ja kun se on sulanut sekoita vehnäjauhot tarkasti voihin ja ruskista puulastalla tilannetta kontrolloiden jauhot niin tummiksi kuin uskallat. Älä polta, mutta tummassa paahdossa on maun salaisuus. Tapaan pitää vieressä vedenkeitintä, koska seuraavaksi sekoitan mukaan desi pari kerrallaan niin paljon vettä kuin pannuun kivasti sopii (arvioi mukaan lisättävä jauheliha). Kuuma vesi ei ole shokki pannulle ja se sulautuu jauhoon hyvin, sekoittele kuitenkin kunnolla, sillä paakkuja me ei haluta. Sitten vaan liemikuutio ja jauhelihat joukkoon ja anna porista hiljalleen minimissään sen 3 min, että jauhot kypsyvät ja kastike sakenee.
Tarkista suola ja lorauta sinappia jos siltä tuntuu. Lempeä kastike saa hautua mielellään pitempäänkin, maku vain paranee. Jos sakenee liikaa, laita vettä.
Kälyni on neuvonut vinkin, joka tekee kuulemma jauheliha(ja nakki- ja makkara- ja liha)kastikkeesta vertaansa vailla, eli nämä hellallakin tehtävät kastikkeet kannattaisi laittaa padassa tunniksi uuniin hautumaan). Vinkki on edesmenneen anoppinsa peruja. Jauhelihakastike on meillä arjen pikaruokaa, enkä ole ehtinyt viimeiseen parinkymmeneen vuoteen vinkkiä testata. Ehkä mummona sitten keittelen maailman parasta vanhaallaija ruskiaa jauhelihakastiketta tuntikausia uunissa hauduttaen (leivinuunissa vielä!)
Moderni jauhelihakastike
4-6:lle
400 g Atria Perhetilan Naudan Jauhelihaa 15%
1 tl paprikajauhetta
1/2 tl jauhettua maustepippuria
kuumaa vettä
1 rkl jauhettua sipulia
1 lihaliemifondi/kuutio
3 rkl tummaa kastikesuurusta
1 rkl sinappia
1 rkl ketsuppia
maistele ja lisää halutessasi mausteeksi varovaisesti soijakastiketta tai worchesterin kastiketta
Ota teflonpannu ja ruskista jauheliha, älä mausta suolalla (no ehkä vähän, mutta muista tulevan liemikuution suola), paprikalla ja maustepippurilla. Jauheliha kannattaa aina maustaa jo paistaessa tai heti jälkeen, mausteet pääsevät oikeuksiinsa lihassa.
Lisää kuumaa vettä 4-5 dl, miten nyt pannuun sopii ja sekoita. Lisää liemikuutio ja sipulijauhe, kuumenna kastike kiehumaan ja ripottele mukaan tumma kastikesuuruus samalla sekoittaen. Anna porista kunnes kastike sakenee, lisää vettä tai kastikesuurusta, että saat sopivan oloisen kastikkeen.
Mausta sinapilla ja ketsupilla, pinnalle sopii ihanasti silputtu persilja.
Terveisiä vielä Salomaan Perhetilalle Loviisaan! Aina yhtä kiva tuo lihan jäljitettävyystieto.
Avauduppa sitten millaista jauhelihakastiketta teillä tehdään? Ja mitä luulet, kumpi näistä kastikkeista oli parempaa? Minäpä tiedän, kun kerrankin tein niitä rinta rinnan.
Makuasiota, niinhän ne sanoo!
(...ja ne pinaattilätyt ei ollu tsoukki!)
Kaupallisessa yhteistyössä Atria
