About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste menu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste menu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

YKSI JOULUMENU



Koko joulutohina on mulle enemmän kuin OK. Olen sellainen lehtien suurkuluttaja ja joulusesonki on erikoisnumeroiden kulta-aikaa. Mun on pakko päästä joka kauppareissulle lehtihyllylle katsomaan olisiko vielä lukemisen arvoisia. Kaikkiahan ei voi ostaa ja olenkin tullut aika ronkeliksi. Aika huikeaa on kyllä se, että yksi parhaista on K-Ruoka Joulu- lehti. Ja sen saa napata mukaan aivan ilmaiseksi.

Vaikka oma joulupöytäni on aattona varsin perinteinen, on ihana hifistellä aina jotakin uutta. Itse aattoaterian lisäksi joulukuussa löytyy päiviä, ennen ja jälkeen h-hetken, jolloin on kiva kokeilla muunlaisia jouluisia menuita. K-ruoka-lehti inspiroi sekä pieniä joulun twistaajia ja totaalisesti kinkkuun kyllästyneitä.

Unohdin kinkun ja laatikot ja kokosin jouluisen menun, jonka jälkeen jalka nousee vielä tonttupolkkaan!

Kasvikset kuuluvat joulusesonkiin. Laatikoita houkuttelevimpia tein niistä paahtamalla munakoisosta, bataatista ja perunasta kiekot, joiden päälle kasasin lempiherkkuja. Mätiä, smetanaa ja sipulia tulee aina löytymän joulupöydästäni ja siksi kasasin ne perunan kaveriksi, klassikko parihan tuo lienee. Makea bataatti tykkää kylmäsavustetusta porosta ja piparjuuresta. Munakoiso saa päälleen hummuksen, jossa kikherneistä yllättäen löytyy häivähdys joulun mausteita, kanelia ja kardemummaa.





JOULUISAT KASVISKIEKOT
6 kpl per laji

Leikkaa perunasta, bataatista ja munakoisosta  reilun sentin paksuisia kiekkoja (6 kpl/laji). Levitä uuninpellille, voitele öljyllä, suolaa ja pippuroi. Paista kypsiksi 200 asteessa.

Peruna
2 suurta Rosamundaa
1 tlk smetanaa
1 prk siianmätiä ( tai kalatiskiltä)
tilliä

Silppua sipuli ja sekoita mädin ja smetanan kanssa, jätä hiukan mätiä koristeeksi. Jaa mäti perunaviipaleille, koristele mädillä ja tillillä.

Bataatti
1 iso bataatti
6 viipaletta Pirkka Parhaat poron kylmäsavupaisti
6 pientä salaatinlehteä tai rucolaa
1 rasia piparjuurituorejuustoa

Levitä lusikallinen tuorejuustoa kullekkin poroleikkeelle ja kääri rullalla. Leikkaa rulla kahteen osaan. Aseta bataattiviipaleelle salaattia ja sen päälle  pororullan puolikkaat.

Munakoiso
1 munakoiso 
1 tlk kikherneitä
1 rkl tahinia
1 valkosipulinkynsi
2 rkl öljyä 
2 rkl vettä
1tl suolaa
1/2 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
1/2 dl  Pirkka granaattiomenan siemeniä

Valuta kikherneet ja soseuta ne valkosipulinkynnen ja tahini kanssa. lisää sitruunamehu, öljy ja vesi ja mausteet. Lusikoi munakoisoviipaleille. Koristele granaattiomenan siemenillä. 
Jouluhummusta jää tästä yli mutta pienempää annosta ei kannata tehdä.



Taisin luvata jalan nousevan polkkaan vielä aterian jälkeenkin. Lämminsavustettu lohi on tässä avainsana ja maistuu kaikille. Lohen viereen laitan paahdetut punakaalilohkot ja ylellisiä beluga-linssejä. Citymarketin palvelutiskiltä löytyy paikan päällä savustettu lohi ja kaikki muutkin herkulliset joulun kalat valmiina, jos sillien ja silakoiden laitto tai graavaaminen ei ole sun juttusi. Palvelutiskiä kannattaa muutenkin hyödyntää, sieltä saa ostettua juuri sopivan kokoisen palan tai määrän ja vielä vinkkien kera. Meillä käytetään hyväksi palvelutiskiä myös kinkun kanssa. Tänäkin vuonna olemme sopineet tuoreen kinkun noudon perjantaille. Ei tarvitse itse miettiä missä isoa kinkkua sulattaa ja varastoi, kun jääkaapin tilat ovat kuitenkin melko rajalliset.



LÄMMINSAVULOHTA, PUNAKAALTA JA BELUGALINSSEJÄ


1 Citymarketin Kalamestarin tai K-Ruokakauppiaan savustama lämminsavulohifile palvelutiskiltä
1 punakaali
2 rkl voita
2 dl belugalinssejä
1/2 dl oliiviöljyä
2 sitruunaa
1 tillinippu
1 dl  Pirkka granaattiomenan siemeniä
suolaa  ja pippuria

Kalamestarin savustaman lohen voit laittaa tarjolle sellaisenaan, koristele tillisilpulla ja sitruunaviipalein. 
Lohko punakaali ja paista lohkoja pannulla voissa miedolla lämmöllä, saa jäädä rapsakaksi, silti reilu paistopinta.
Huuhtele belugat ensin kylmässä vedessä ja laita sitten 4 dl kiehuvaa vettä ja anna hiljalleen kiehua kypsiksin. 20 min. Sekoita lämpimien linssien joukkoon öljy, 1 sitruunanmehu ja 1 dl hienonnettua tilliä.  Lisää mukaan granaattiomenan siemenet (helposti pakkasesta). Mausta suolalla ja pippurilla.
Aseta punakaalilohkot ympyröimään linssejä tarjoiluvadilla.



Ihanista ihanin löytö K-Ruokalehdestä oli kyllä Riisipuurobrûlée. Sitä ei tälläinen brûlée-fani pysty ohittamaan ja sen valmistinkin tiukasti ohjetta noudattaen. Pienten annosvuokien sijaan tein sen isoon piirakkavuokaan. Oli todella hyvää. Riisipuuroa potenssiin tuhat. Maustoin sitä vielä hiukan kanelilla, mutta voisin kuvitella viereen myös mustaherukkahilloa tai portviinimarinoituja luumuja...




 Resepti herkkuun löytyy siis K-ruokalehdestä (ja tästä linkistä).

K-Ruokasivujen Joulu kattaa vielä monta muuta ihanaa reseptiä, jotka eivät teemalehteen mahtuneet. Törmäsin siellä myös todella mielenkiintoiseen katsaukseen vuoden 2017 ruokatrendeistä. Huomaan, että tässäkin menussa oli monta juttua, jotka raportissa on listattuna: Kasvisten käyttö, bataatti, kalan ostaminen kalatiskiltä jne.

Ja kaiken tämän herkuttelun jälkeen…saisko luvan?


Kaupallisessa yhteistyössä K-Ruoka

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

VIIKKOMENU 49


Jalat tukevasti joulukuussa. Toinen adventti ja tiistaina itsenäisyyspäivä.

Rakastan joulua, sanotaan se nyt vielä kerran. Oma jouluun laskeutumiseni on kuitenkin aikamoinen kertarysähdys, noin suurinpiirtein siinä aatto-aatonyönä. Viipyilevä kodin koristelu 1. adventin tienoilta ja kodin kietominen jouluisiin tuoksuihin on pienimuotoista utopiaa meillä. Mutta koska nyt on vielä 4. päivä, voin hyvin kuvitella, että ehdin monta asiaa tehdä ajatuksella ja rauhassa.



Maanantai on varmaan ihan fiksua aloittaa keitolla. Tämä on hyvä vaihtoehto aina niiden samojen keittojen joukkoon.



Toivattavasti et herää vasta tässä, kalkkuna kun pitää ehtiä sulamaankin. Linkin takaa löytyy kelpo menu vaikka itsenäisyyspäivälle. Testattu on!



Halloumi ei ole pelkästään kesäsalaattiin. Parilapannulla raidat ja punajuuren kaveriksi!



Nämä mun viikkomenu-inspiraatiotarjottimet ei todellakaan noudata mitään järkevää logiikkaa, sellaiseen oon aivan liian suurpiirteinen. Tämä ruoka on loihdittu edellispäivän risotosta, vaikka sellaista ei kyllä täsää menuussa oo. Mutta ei ole tarkoituskaan, että tätä noudattaa orjallisesti päivästä toiseen. Nappaa vaan omat suosikit. Ja jos nyt haluat tehdä tätä. tee eilen risottoa!



Nyt on helppoo mättöö! 




Eikös me sovittu, että yritetään nyt edes sen lipeäkalan kanssa. Perinteet kunniaan!


Koska tiistaina jo syötiin pitemmällä kaavalla, niin miten olis reilu vuoka lasagnea! Niin reilua, että riittää vielä kerran jonain ens viikon arkenakin!





VIIKON LEIVONTA: RUISPIPARIT

Monet leipoo piparit juuri itsenäisyyspäivän tienoilla. Saa sitten koko kuun raksutella niitä. Ruispiparit on taatusti rapiat ja hyvänmakuiset. Ihaninta on tehdä ne minimuotteihin, koska minejä on kiva syödä. Taikina on sitä paitsi hyvin leipoutuvaa.



VIIKON  XTRA: PIPARJUURINEN PUNAJUURILAATIKKO

Tänne extra-osioon on hyvä suositella jouluisia herkkuja. Punajuurilaatikko on löytänyt aika moneen joulupöytään tällä vuosituhannella ja versioita löytyy sinihomejuustosta jauhelihaan. Mun mielestä tämä on paras. Tekee kunniaa punajuurelle!

Ihanaa viikkoa kaikille ja hienoa 99. Suomen itsenäisyyspäivää!

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

PERSIMONIA JA VANILJAA, SINISIMPUKKAA JA KOOKOSTA


…juuri oikeenlaista kemiaa, vai kuinka se meni?
Ainakaan viikonlopun kokkaus ei tämän helpommaksi ja nopeammaksi - ja sanoisinko huolettomammaksi - voi mennä. Mukana on silti rutkasti makua ja juuri sitä pientä extraa, joka erottaa arjen kokkailut viikonlopusta.

Sinisimpukat on vaan niin hyviä. Vaihtelua perinteiseen reseptiin saat muuttamalla liemen kookospohjaiseksi ja maustamalla sen aasialaisittain. Se on varsin helppoa kun yhdistää mukaan inkiväärin, valkosipulin, sitruunaruohotahnan, chilin, kalakastikkeen ja korianterin.  Tämä resepti onnistuu tuoreista, joiden käsittelyyn on hyvät ohjeet K-Ruokasivuilla, mutta aivan hyvin voit käyttää pakastettuja kuorellisia sinisimpukoita, kuten minä tein.  Pirkalta löytyy myös vihersimpukoita ja kampasimpukoita, joihin löytyy hyviä reseptejä tuolta samalta kokoomasivulta. Simpukoita ei tarvitse edes sulattaa vaan ne voi lisätä kasariin jäisenä. Rapeakuorinen patonki viimeistelee aterian, sillä saa pyyhittyä talteen viimeisetkin rippeet koukuttavan herkullisesta liemestä.


Hyvä ruoka huutaa hyvää jälkiruokaa. Valitsin raaka-aineeksi persimonin, sitä kun on kaupan hyllyt juuri nyt täppösellään. Persimon on juuri se tomaatinkuorinen, omenankokoinen, poltetun oranssin värinen hedelmä, joka tunnetaan myös kaki ja sharon nimillä. Jostain syystä kaki on minulle tutuin, mistä lie mukaani tarttunut, koska en ole kyllä kakia, tai siis persimonia, liiemmin syönyt.

Jos sinäkin olet pyöritellyt tuota hedelmää käsissäsi ostopäätöstä punniten, tässä muutama fakta:
Persimonin kuuluu olla pehmeä kauttaaltaan, silloin se on kypsä ja oikein makea maultaan. Ruskeat pilkut kuoressa eivät haittaa, ne eivät todellakaan ole merkkejä pilaantumisesta. Raaka persimon on nimittäin juuri yhtä pahaa kuin esim. kypsymätön papaya ja mango. Mutta kypsä sen sijaan..!

Persimon pestään, kanta poistetaan ja paloitellaan vaikka tomaatin tapaan lohkoiksi, voi nauttia ihan sellaisenaan tai käyttää samaan tapaan kuin vaikka luumua tai persikkaa, siis makeista suolaisiin ruokiin. Erityisen helppoa on soseuttaa persimon kuorineen päivineen (no sitä kantaa ei) ihanan paksuksi soseeksi, joka antaa kivan piristyksen vaikka aamupuuroon.  Minä halusin vielä vartissa valmistuvaa pääruokaakin nopeamman jälkiruuan ja yhdistin persimonsoseen vatkattuun vaniljavaahtoon, keksimuruihin ja pähkinäiseen, paahdettuun, rouhittuun pellavaan, joka  toden totta kruunasi annoksen.



Sinisimpukat kookosliemessä

4:lle

1 kg simpukoita tuoreena tai pakasteena
2 rkl oliiviöljyä
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
1 rkl sitruunaruohotahnaa
1 punainen chili
1 rkl raastettua inkivääriä
3 dl valkoviiniä
400g kookosmaitoa
1 rkl kalakastiketta
3 kaffirlimenlehteä
1 dl hienonnettua tuoretta korianteria                  

Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Pehmittele niitä muutama minuutti miedolla lämmöllä kasarissa tai padassa. Lisää pilkottu chili, sitruunaruohotahna, kalakastike ja inkivääri ja kuumenna kunnes tuoksut nousevat pintaan. Possauta mukaan valkoviini, sitten kookosmaito ja lisää mukaan kaffirlimenlehdet.  Kuumenna kiehuvaksi. Lisää mukaan esikäsitellyt tuoreet simpukat tai jäiset pakastesimpukat ja laita kansi päälle. Höyrystä simpukoita 2-3 minuuttia kunnes simpukat avautuvat. Lisää korianteri ja tarjoile heti rapean leivän kera.

Muista heittää kaikki aukinaiset simpukat pois kun putsaat eläviä. Älä syö simpukoita, jotka ovat edelleen kiinni kypsennyksen jälkeen, tämä koskee sekä eläviä, että pakastesimpukoita.


Persimon-vaniljakippo

4:lle
3 kypsää persimonia
2,5 dl vaahtotuvaa vaniljakastiketta
5 täysjyvä-digestivekeksiä
2 rkl paahdettua, rouhittua pellavaa

Pese persimonit, poista kannat ja soseuta sauvasekoittimella. Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi. Murskaa keksit. Kokoa jälkiruoka asettamalla keksimurut pohjalle ja sitten kerroksittain vaniljakastiketta ja persimonia. Ripottele pellavaa aina hiukan persimonin päälle.

Ja vielä kauniskin tuli kaupan päälle!

Kaupallisessa yhteistyössä K-Ruoka


lauantai 12. marraskuuta 2016

VIIKKOMENU 46


Jonsei muuta, niin viikkomenusta huomaa ainakin ajan mielettömän kiirimisen...Voisin vannoa, että just vasta tein viime viikkoisen ja nyt ollaan taas dead linen äärellä. Toki oikeasti vasta huomenna, mutta mennään nyt päivää aikasessa, koska huomenna on luvassa jotakin aivan muuta.

Hyvää isänpäivää vain kaikille isille huomiselle, me matkustamme tänään ystävien luo herkuttelemaan, sopivasti lentokentän kupeeseen, koska IsoHoo aikoo ottaa huomenna siivet alleen. Urho jäi mummolaan pikaluisteluleireilemään.

Ja minä aavistan flunssan tulon. Kauan tässä terveenä taplattiinkin.


MAANANTAI: IHANA PAPUKEITTO
Paprikainen ja tomaattinen papukeitto on tulvillaan makuja. Ihanan tuhti ja täyttävä, pavut kyllä vastaa proteiinin huuteluun.



 TIISTAI: PIERUSALAATTI
Nimestä viis, tämä salaatti on niin hyvää. Kukkakaalia, pekonia ja kananmunaa, kaikki omaa sydäntä lähellä. Resepti on lainattu Ruotsin kokkikuuluisuudelta Tommy Myllymäeltä, jolla on ehkä omaa vatsaani herkempi laitos, koska postaukseni loppukaneetissa ilmoitan, että ei tämä nyt niin ylenmääräisesti pierettänyt.




KESKIVIIKKO: HASHWEH
Jos ei lausumisesta halua ottaa paineita, niin ainoa vaikeus tässä ruuassa on nimen oikeinkirjoitus. Todellinen koko perheen ruoka, mutta kerrankin vanhasta, tutusta jauhelihasta jotain uuden makuista.



TORSTAI: SUSHIBURRITO
Torstaihin mennessä alkaa iskeä paniikki viikon kalakiintiöstä. Näiden sushiburrittojen lohi pelastaa. Ja oikeasti, tännehän voi laittaa sisälle ihan mitä tahansa, koska tämä on kuitenkin burrito!



PERJANTAI: CHORIZO-BURGER
Perjantaihin tehdään jotain parempaa suupala-ruokaa. Resepti on Kokki-Pottilan Hannelen Suupaloja kirjasta. Sieltä löytyy liuta perjantai-reseptejä!



LAUANTAI: KATKARAPUKASARI
Katkarapuklassikko kahdeksankytluvulta puolustaa aina paikkaansa. Kun vain muistaisi tehdä tätä herkkua. Nyt muistaa kun muistutin. Ihanaa riisillä tai uunperunan täytteenä.



SUNNUNTAI: LOHTA ARTESAN
Sunnuntaina on aikaa näpertaa vähän enemmän. Näpertely on kuitenkin kaiken sen vaivan arvoista. Itsetehty leipä ja 2 kielenvievää kastiketta kruunaavaat kalatacomaiset artisan-leivät. Ottaa vieläkin pattiin, ettei resepti innostanut ketään kilpailussa, johon sillä osallistuin. Koska herkullista tämä ainakin on!



VIIKON XTRA: OMENAINEN HIRSSITUOREPUURO
Mitä tähän nys sanoisi? Voi että on herkkua ja nättyä teherä!



VIIKON LEIPOMUS: BAGELS

Bagelit olisivat ihan oivaa brunssikamaa. Jos et ole koskaan tehnyt itse niin kokeile. Mikä ulkonäössä kenties havitään, niin maussa voitetaan, kun omat kädet sotketaan taikinaan.

Täällä Kaikki äitini reseptit- Nanna, junassa jossain Parkanon jälkeen. 

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

VIIKKOMENU 45


Ihanaa! Pakkasta, kuuraa, lunta! Tekojää kuosissa välivuoden jälkeen. Isänpäivä. Pikavisiitti siskolle Turkuun. Lauantaina nähdään pitkästä aikaa hyviä ystäviä, joita näkee liian harvoin.

Lapset tappelee. Koko ajan. Äiti on tyhmä (siis minä, ei oma äitini). Ruoka on lähtökohtaisesti aina pahaa ellei se ole raviolia säilykepurkista. Mulla ei oo mitään vaatteita. Päivät on pitkiä. Lapset on flunssaisia.

Varmaan viikko on taas täynnä ilon hetkiä ja riidanpoikasia, riemua ja tyytymättömyyttä. Olispa hienoa jos en huutais lapsille. Vielä hienompaa jos ne ei huutais mulle. Keneltä ne on oppinu.

Onneksi on syötävä. Viikon ruokainspiraatiot  tulevat tässä:
:





Tämän viikon ensimmäinen riistaresepti. Nämä on nyt pinnalla, jääkaapissa on vasan sydän, maksa ja kieli. Mutta kyllä tämä onnistuu naudanmaksastakin.




Yksi ihanimmista kasvissalaateista. Tässä nimittäin ei oo pekonia.




Aina on aika läskisoosille. Ai että. Suomalaisen perinneruuan helmi. Tehkää.



Nyt on ollut mukavan hintaisia kirjohia kaupan. Mikään sen helpompaa kun paistaa se kokonaisena uunissa.



PERJANTAI: SHAKSUKA-PIZZA

Se on pizzapäivä. Niin pizzapäivä.



LAUANTAI: JUOTETUT SINISIMPUKAT

Helppo ja ihana herkku. Onpas aikaa muuten viime kerrasta.


SUNNUNTAI: RENDANG

Tämä pata on niin hyvää. Kun julkaisin reseptin sain sähköpostia Malesiassa asuneelta perheeltä joka kertoi, että tällä reseptillä maut olivat ihan kohdillaan. Oli tullut ikävä!

Sopii vallan mainiosti iskän hemmotteluun.





Nämäkin sopii iskän hemmotteluun. Parempaa kuin huono täytekakku.



Ja tämäkin niin sopisi. Hirven riimi tai carpaccio vie kyllä kielen mennessään. Kolme kertaa olen syönyt. Tätä tehdessäni: huippu! Kaskiksessa:aivan huikea ja Juurella-ravintolassa mun menussa: törkeän hyvää.  

Olen puhunut.

lauantai 2. huhtikuuta 2016

FEIJOADA JA TYKÖTARPEET



Feijoada'a [fejʒuˈadɐ]  varmaan voisi nimittää Brasilian kansallisruoaksi.  Lihaisa papupata lienee saanut alkunsa orjien heittäessä papupadan sekaan muiden hyljeksimät lihanpalat hautumaan ja keskustelimmekin syödessä siitä, että tämä nykyinen, hyvin lihaisa version on alunperin ollut varsin papuisa. Meistä 12 aikuisesta syöjästä 3 oli syönyt feijoadaa aikaisemmin, alkuperämaassa ainoastaan PikkuveliNuutti, jonka tasavuosisynttäreiden kunniaksi me nämä brasilialaiset syömingit järjestimmekin. Sankarin toivomuksesta.


Yllättävintä tässä oli (minulle siis), että feijoada on todella, todella herkullista.Ihan asteikon yläpäässä. Uskoin sen toki olevan maistuvaa, mutta ylitti odotukset. Nude kertoi oman versiomme tuoksuvan ainakin täsmälleen oikealta, hiukan savuiselta, ja myös maun tuovan muistot Brasilianvuodelta mieleen. Onnistuimme siis. Keitosta edelsi aikamoinen ruljanssi kun googlasilimme ohjeita, joita on tasan yhtä monta erilaista kuin niitä löytyy ja jahtasimme raaka-aineita. Isäni, äitini , PikkuveliNuutti  ja minä teimme viikkoja tutkimustyötä ja jahtasimme raaka-aineita, joten oli kiva kun lopputulos onnistui. 

Isäni otto mulle kuvan feijoafan aineksista. Juomat ei kyllä kuulu. 



Minä suunnittelin juhlien menun, hiukan synttärisankarin toiveiden vastaisestikin, Nude kun olis halunnut pelkän lihapadan oheisineen, ei alkuruokaa tai jälkkäriä, koska ei niitä kuulemma Brasiliassakaan tämän ruoan kanssa ollut. Pidin pääni ja poikkesimme vähän kaavasta, olihan nämä nyt juhlat kuitenkin. Ruokajuomaksi yritin metsästää brasilialaista olutta (haloo, eikö sitä todellakaan ole tällä hetkellä?), mutta sitä ei sitten löytynyt ja tilasimme cittariin 6 pulloa Guarana-limonaadia, sitä kuulemma nautitaan yleisesti, vanhat ja nuoret, ruoan kanssa Brasiliassa.  Ja itseasiassa ruokajuomakin oli nimenomaan sankarin pyynnöstä, minä vain sooloilin sen oluen perässä. Sekin, Guarana-limpsa siis, oli yllättävän hyvää, maistui niin aikuisille kuin lapsille, mutta en kuitenkaan ehkäs suosittele jatkuvaan käyttöön, guarana taitaa olla aika piristävää...


Perinteisesti tämä ei ole tuhtiutensa puolesta mikään illallisruoka vaan brasilialaisten tärkein yhteinen ruokahetki on lauantain lounas, jolla juuri usein tarjotaan feijoadaa. Feijoadan kanssa tarjotaan riisiä, farofaa, ja paistettuja vihreitä, salsaa ja appelsiininlohkoja.

FAROFA on sipulin ja valkosipulin, joskus myös pekonin kanssa pannulla paistettua maniokkijauhoa, jonka hiukan korppujauhomaista olemusta ripotellaan Feijoadan (ja muidenkin ruokien) pinnalle. Tässä meille kävi pieni vipa. Järvenpäässä on brasilialainen  verkkokauppa, josta tilasimme eksoottisempia tarvikkeita (palmunsydämet, naudan kuivalihan, mustapavut ja farofan), Olisimme halunneet ihan maniokkijauhoa ja valmistaa lisäkkeen itse, mutta sieltä lähetettiin pussillinen valmiiksi maustettua farofa-seosta, joka maistui, pussista päin aika esanssiselta. Ihme kyllä, feijoadan päälle se kuitenkin sopi aivan hyvin, eikä maku tuntunut teolliselta.

RIISI on kanssa hiukan ongelmallinen. Se kun on brasiliassa aika irtonaista, mutta silti ei mitään Uncle Ben'sin par boiledia. Päädyimme lopuksi kuitenkin basmatiin. Riisinkeiton taito on myös brasseissa oma lajinsa, perinteisesti tyttö oli valmis naimakauppoihin kun masteroi sen. Riisi kuullotetaan aina ensin öljyssä, sen jälkeen me valmistimme sen riisinkeittimessä.


VIHREÄT ovat erilaisia vihreitä kasviksia, käytimme lehtikaalta ja pinaattia, mutta myös vaikka mangoldi tai rucola käy. Vihreät freesaillaan pannulla öljyssä sipulin ja valkosipulinkera ja siinä se. Maailman helpoin lisäke. Toki suolaa ja pippuria.


APPELSIINI on perinteinen osa feijoadaa. Kullekin syöjälle lohkotaan appelsiini ja siivuja nautitaan sekä välillä keventämään tuhtia vaikutelmaa, mutta vähän myös aterian päätteeksi. Oli muuten appelsiini paikallaan!



SALSA. Hiukan etikkainen salsa  oli myös hyvä lisuke raikastamassa kokonaisuutta:
200g murskattua tomaattia
nippu silputtuja kevätsipuleita
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
kourallinen lehtipersiljasilppua
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl punaviinietikkaa
 2 punaista chiliä silputtunsuolaa ja mustaa pippuria

Ja kaikki ainekset sekaisin kulhoon. Me teimme tietenkin tupla-annoksen, paitsi kevätsipuleita ei lisätty enempää.


Mutta sitten päivän päätähteen, feijoadaan. Ymmärsimme ohjeista, että lihapuoli on hyvin vapaavalintaista. Feijoada Completa on ruoka johon pistetään aivan kaikki ruhon osat silmistä saparoon ja se usein tarjoillaankin eri lihat omista kulhoistaan. Pääasiallisesti siihen kuitenkin laitetaan erilaisia possunlihoja, savustettuna, suolattuna,kuivattuna, makkarana, luullisena(ribsit) jne. Usein myös naudan kuivalihaa, jota mekin tilasimme brassikaupasta. Me jätimme sorkat ja  korvat ja sellaiset pois tällä kertaa. Niistähän ei varsinaisesti niin syötävää tule, lähinnä keitosta paksuntavaa gelatiinia. 

Ylimmäisen padankeittäjän arvonimen sai äitini, joka lauantai-aamulla heräsi varhain padan keittoon. Laitan alle reseptin  äitini omin sanoin. Kursiivit omia huomautuksiani. Pata keitettiin 10 litran kattilassa, mutta tuotiin pöytään vähän pienemmässä ja nätimmässä padassa.


FEIJOADA
n. 20:lle

1 kg mustia papuja

1/2 kg kuivalihaa carne seca (pala)
1/2 kg kuivattua possinkinkkua (pala)
1/2 kg tuoretta kasleria
oliiviöljyä
4 isoa sipulia
2 kokonaista valkosipulia
suolaa
savustettuja porsaan ribsejä 2x 20 cm pala
 380 g raakachorizo tavallinen
380 g raaka chorizo yrtti
 300g paketti pieniä kuivattuja salamimakkaroita
1 savustettu sianpotka
140 g  savupekonia
vettä
8 laakerinlehteä
2 tlk tomaattimurskaa


"Kilo mustia papuja likoon edellisiltan ilman kantta. Meillä oli meksikolaisia vieraita myös ja Mirna, tottunut pavunkäyttäjä, kävi pavut läpi yksitellen !, sanoi, että joukossa on aina kivi tai kaksi. Ja niin myös tälläkertaa, yksi löytyi. Kilo kuivaa lihaa pilkottu suupaloiksi ja likoon edellisiltana kylmään. Kuiva liha puoli kiloa brassilihaa carne seca ja puoli kiloa Lidlin kuivalihaa suupaloiksi pienittyinä.

Aamulla leikkasin puoli kiloa tuoretta kasleria suupaloiksi, ruskistin ne oliiviöljyssä, siivutin 4 isoa sipulia ja 2 kokonaista valkosipulimöykkyä. 

Lihojen ruskistuksen jälkeen otin lihat kattilaan ja ruskistin sipulit ensin, lisäsin hiukan suolaa sipuleille ja lisäsin valkosipulit. Hauduttelin 2 min. ja panin pataan lihojen sekaan sekä lisäsin kaikki muut lihat ja keittelin tunnin puolitoista.

Muita lihoja siis kaslerin lisäksi ne valutetut liotetut kuivalihat, savustetut ribsit leikattuina erilleen (yht. 2 Ribsipalaa noin20 cm kumpikin) 380 g paketti chorizo makkaroita, yrtti ja tavallisia, siis paketti kumpaakin. Pieni paketti salamimakkaroita ehkä 300g, ja savupotka, savupekonia ruskistettuna ja paloina yksi paketti 140g. vettä kunnolla jotta lihat peittyy ja 8 laakerinlehteä. Osan murskasin osan jätin ehjäksi.

Sitten lisäsin valutetut pavut ja keittelin kannen alla pari tuntia kunnes pavut pehmeitä. Brasiliassa tämänkin ruoan valmistukseen käytetään useimmiten painekattilaa, mikä nopeuttaa valmistusta.

Viimeiseksi lisäsin 2 purkkia tomaattimurskaa ja keittelin 2-3 tuntia, kunnes potka hajosi. Poistin potkan nahan ja luut sekä ribsien luut.

Ja siinä se oli. Ei tarvinnut lisätä suolaa."

Ja siinä se todellakin oli, herkullinen tuoksuava Feijoada. Lämmin suositus.  Ja sinulle nyt tutkimustyömme tuloksena tämä testattu reseptimme, jolla saat aikaan hyvin autenttisen makuisen Feijoadan. Ihana viikonlopun ruoka!





Laitetaan loppuun vielä koko menu:

xxx
&
xxx
Feijoada
Farofa
Paistetut Vihreät
Salsa
Riisi
Appelsiini-lohkot
xxx
Nega Maluca, Hullun naisen kakku
xxx 
ruokajuomana Guarana-limonadi