KESÄN JYVIN PAELLA

Paella on  kesäklassikko, jota on pakko tehdä joka kesä ainakin kerran pari. Yhytän paellapannuni aina kaasugrilliin, siellä riisit mahtuvat kypsymään tasaisesti. Kesäruokana paella on vaan parasta isosta pannusta jaettuna rapean maalaisleivän kera koko porukan kesken. Kokkaamiseen voi myös osallistua isommalla porukalla, vaikka paella onkin aika yksinkertainen valmistaa, saa valmistuksessa varautua useamman raaka-aineen pilkkomiseen. Lopputulos palkitsee: Enemmän vaivaa, enemmän makua!

Paellan voi rakentaa lähes mistä tahansa raaka-aineista ja useimmiten mukana onkin ennakkoluulottomasti sekä lihaa, makkaraa, että mereneläviä. Minä päädyin testaamaan kesän ensimmäisessä paellapannussani Jyväbroilerin uutuustuotteita. Jyväbroileri on kotimaista laadukasta lihaa, valikoimasta löytyy ihanasti maustamattomat naturelli-tuotteet. Paellaan valitsin luuttomia broilerin reisileikkeitä, jotka ovat broilerin muihin osiin verrattuna maultaan ihan ylivertaisia. Tuotteisiin jätetty nahkaa takaa mehevyyden ja rapeaksi paistuessaan on myös parasta herkkua. Broileripekoni sopi mukaan rapeutta antamaan ja uutuusnakeista ja makkaroista valitsin tällä kertaa Mustapippuri-Merisuolanakin ja Feta-pinaattimakkaran. 

Perinteisestä paellasta otin mukaan paprikan, herneet, mausteet ja katkaravut, ne kun ovat lasteni herkkua. Paellaan saatiin uusi tumma säväys lisäämällä mukaan tölkillinen tomaattimurskaa.

Eikä se paella pettänyt tälläkään kertaa. Jyvää oli ja vaivan arvoista!

 

KESÄN JYVIN PAELLA
6:lle

3 rkl öljyä
1 pkt  (200g) Jyväbroilerin Mustapippuri-Merisuola Broilerinakkeja
1 pkt  (240g) Jyväbroilerin Feta-Pinaatti Grillimakkaraa
1 pkt (120g) Jyväbroilerin Broileripekonia
1 pkt (550g) Jyväbroilerin Naturelli  Reisileike Luuton
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 punainen paprika
1 tl savupaprikajauhetta
1/2 tl cayennea
1/2 tl sahramia
400g Arborio-riisiä
1 tlk tomaattimurskaa
3 dl kuivaa valkoviiniä
1,5-2 l kanalientä
2,5 dl herneitä (tuore tai pakaste)
180g katkarapuja
1 sitruuna
suolaa, mustapippuria, lehtipersiljaa

Aloita pilkkomalla kaikkia aineet. Pätki nakit ja nakkarat sopiviin suupaloihin ja puolita halutessasi reisileikkeet.  Pilko pekoni reiluihin paloihin. Kuori ja hienonna sipuli, samoin valkosipuli. Pilko paprika haluamasi muotoisiksi paloiksi.

Laita paellapannu grilliin ja kuumenna oliiviöljy. Paista pilkottuihin makkaroihin kaunis väri. Poista pannulta sivuun odottamaan. Ota seuraavaksi pekoniin ja reisleikkeisiin kaunis väri pannulla ja pane nekin sitten sivuun odottaamaan. 

Lisää pannulle sipuli, paprika ja valkosipuli ja pehmittele hetken miedolla lämmöllä. Lisää savupaprikajauhe, cayenne ja sahrami, sekä riisi. Anna riisien kuullottua läpinäkyviksi. Lisää lopuksi tomaattimurska, viini ja kanaliemi. Lisää pannulle myös broileripekoni sekä reisipalat. Anna paellan kypsyä turhia sekoittelematta n. 20 minuuttia. Lisää tarvittaessa kanalientä. 

Lisää lopuksi valutetut katkaravut ja herneet ja anna kuumeta.

Aseta lohkotut sitruunat pannulle, ripottele päälle halutessasi lehtipersiljaa ja nosta pannu ystävien keskelle pöytään.

Yhteistyössä Jyväbroiler

Pikku herkkupiiras pääsiäiseen

Pääsiäinen, ihan parasta aikaa. Miettikää nyt, kuinka monta mahdollisuutta yhteisille aterioille! Omassa perheessäni pääsiäiseen kuuluu pitkät pyhät vapaata koulusta, töistä ja harrastuksista. Lähiperhe kokoontuu Seinäjoelle, ei tarvitse lähteä edes matkustamaan. Kunhan nauttii pääsiäisperinteistä, trullittelusta, valakioista  ja hyvästä ruoasta. Oi mämmi, oi nyhtölammas, oi ihanat yhteiset (meluisat) ateriat!

Sekin on ihanaa, että pitkiin pyhiin voi keksiä monenlaista menuta. Lankalauantain trullittelun lumoissa ei ehdi pekonipastaa tai keittoa kummempaa ja illalla pääsiäisvalakialla maistuu käriste. Pääsiäissunnuntait istutaan sitten herkutellen pitkän kaavan mukaan. Ja vielä pitkäperjantaillekin saa ruuat suunnitella.

Päädyin tekemään tälläisiä pikkupiiraita, jotka sopivat lehteviksi alkupaloiksi salaattipedillä, tai ihan vaan juhlavimmiksi sormisyötäviksi illalla. Brunssille myös oikein passelit. Blogiringin ja Atrian Kulinaarikamppiksessa saimme vapaat kädet suunnitella jotakin vähän juhlavampaa Atria Kulinaari - leikkeistä. Atrian Kylmäsavukinkku on mun lemppari nykyään leivänkin päällä (ihanan ohuella leikkeellä saa leivälle paljon makua), joten se valikoitui raaka-aineeksi tähänkin. Uutuus Liekitetty Porsaanfile sopii myös tähän hienosti savuisalla klangillaan.

Juhlavan ja hienon makuisen tarjottavan valmistus ei tarvitse olla vaikeaa ja monimutkaista, vaikka  parhaat suupalat joskus antavat niin ymmärtääkin. Käytin pohjana valmiita voitaikinalevyjä, jotka helpottavat hommaa suuresti. Saa keskittyä näpertelyyn. Paritin kylmäsavukinkun punahomejuustolla, joka on tällä hetkellä superlempparini, mutta tähän sopii kyllä juusto kuin juusto, kova tai pehmeä. Paina vaan juustokuutiot ihan pohjalle, ne mielellään sieltä sulaessaan lähtevät pulppuamaan. Se ei haittaa, murustele sitten vaan ylisulanut, jäähtynyt juusto takaisin piiraiden päälle.
Yrttiöljy tuo särmää ja raikastaa koko piirakan.

Kylmäsavukinkku - punahomejuustopiiraat

4-6:lle

100g Atria Kulinaari Ohuen Ohut Kylmäsavukinkku

150g punahomejuustoa

 6 kpl /500g voitaikinalevyjä

 2 rkl pinjansiemeniä

lisäksi esim. hunajamelonipaloja, kirsikkatomaatteja, parsannuppuja

Yrttiöljy

1 dl pippurilla maustettua oliiviöljyä

½ ruukkua basilikaa

½ ruukkua lehtipersiljaa

½ ruukkua rucolaa

1 valkosipulinkynsi

1 rkl punaviinietikkaa

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

Ota voitaikinalevyistä muotilla 12 ympyrää ja aseta ne uunipellille leivinpaperin päälle. Pilko juusto 12 osaan ja paina palanen keskelle jokaista voitaikina-pyörylää. Painele osaan pyörylöitä parsannuppu, osaan halkaistu kirsikkatomaatti tai molemmat. Paista uunin keskitasossa 225 asteessa 15–17 minuuttia.

Valmista yrttiöljy sekoittamalla kaikki ainekset sauvasekoittimella sileäksi.

Kiepauta kunkin paistetun piiraan päälle siivu tai kaksi ohuen ohuita kylmäsavukinkkuviipaleita. Voit kietaista kinkun sisään myös meloniviipaleen. Viimeistele piiraat nokottamalle päälle yrttiöljy ja kuivalla pannulla paahdetut pinjansiemenet.  Rapistele piiraiden päälle myös uuninpellille valunut rapeaksi paistunut juusto. Tarjoile salaatin ja meloninlohkojen kanssa alkupalana tai juhlavana pikkuruokana.

Ja mitä jäljelle jää? No, oman koekeittiöni perusteella ei montakaan murua. Muut Kulinaarikamppis reseptit löytyvät täältä. Ja Atrian Kokkaamosta paljon paljon lisää inspiraatiota ruoanlaittoon.

Yhteistyössä Atria Kulinaari

Ihan ruokaguruna (ja vähän kanafarmarina)

Onko kukaan törmännyt netissä ruokaguru-testiin? Netti on testejä pullollaan, mutta kyseinen juttu ei olekaan mikään hömppähömpötys vaan Ruokatieto Yhdistyksen ylläpitämä testi, jonka kysymykset koskevat kotimaista ruokaa. Yhdistyshän edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta ja ruokaketjusta sekä tekemällä tunnetuksi Hyvää Suomesta -merkkiä suomalaisen elintarvikkeen tunnuksena. Testi ei ole ollenkaan helppo ja vaikka siinä on myös elämänlangat -poista kaksi kysymystä ja -anna vihje, niin kelkasta on yllättävän helppo pudota, vaikka minäkin luulin jotakin suomalaisesta ruuasta tietäväni. 

Minähän en myönnä jääväni peleihin koukkuun, mutta tämä testi tuli tehtyä uudelleen ja uudelleen, koska, noh, wanna-be-ruokaguru, tiedäthän...

Pelatessani opin, että suomalaiset käyttävät 22 miljardia vuodessa ruokaan ja juomaan, ei ole siis ihan pikkujuttu mihin valinnat osuvat.  Hyvää Suomesta - merkillä, eli sillä tutulla, pyöreällä joutsenlipulla, joka voi olla yhdistettynä myös Ruokaa omasta maasta - mottoon, varustettu tuote on tehty kotimaisista raaka-aineista Suomessa. Kaikki  tuotteissa käytetty liha, kala, maito ja muna ovat 100% suomalaisia.Tällä hetkellä kaikkien tuotteeseen käytettyjen raaka-aineiden kotimaisuusaste on 95%.

Ruoka, jos mikä on mun sydäntäni lähellä ja lähiruoka ja suomalainen ruoka -buumi on yksi parhaimmista valloillaan olevista trendeistä. Ruokakulttuurihan on osa meidän kansallista identiteettiämme ja kansanperinnettä. Meillä on upea valikoima raaka-aineita, joita luovasti ja ennakkoluulottamasti käyttäen voimme luoda myös uutta ja innovatiivista perinteitä unohtamatta. Suomessa luovaa on myös elintarvike-ala. Se, että meille maatalouden lisäksi villi luonto näyttelee  suurta osaa marjojen, sienien ja riistan välitykselle on maailmanlaajuisestikin tosi ainutlaatuista. Suomalainen ruoka merkitsee minulle myös automaattisesti sitä, että se on vastuullisesti tuotettua ja puhdasta. Työtä se tarjoaa arviolta 300 000 suomalaiselle.

Munijamestarit Pate ja Late

Meillähän asusti 4 kk ajan tänä kesänä (Suomen kesä se on pitkä!) 4 kanakaunotarta, meidän tytöt; Elsa, Late, Pate ja Äänekäs. Likat olivat ilmajokelaista maatiaiskanakantaa, jonka luultin jo kadonneen kymmenisen vuotta sitten. Sellaista ei tule ajatelleeksi, että suomalaisen ruuan suosiminen ylläpitää myös luonnon moninaisuutta. Suomalaiset vanhat viljelykasvit ja kotieläinrodut ovat tärkeä osa kulttuuriperimäämme, onhan niiden tuotanto perinteisine työtapoineen muokannut kulttuurimaisemaamme ja lisännyt luonnon monimuotoisuutta. Ja minkä geenipankin maatiaiseläimemme ja -kasvimme muodostovatkaan! Nämä ainutlaatuiset lajit ovat sopeutuneet ominaisuuksiltaan selviytymään maailman pohjoisimman viljelymaan vaativissa olosuhteissa.

Ruokaa omasta maasta. Hyvää Suomesta.Rakastan noita sloganeita. Ja sitä, että pystyn helposti kaupassakin ilman salapoliisityötä valitsemaan kotimaisia arvostamiani elintarvikkeita ja raaka-aineita, joiden tuottamiseen, tiedän, on käytetty suomalaista työtä. Rakastan niitä myös vähän siksi, että ne muistuttaavat minua omista kasvimaakokeiluista ja hyötyviljelystä, metsän antimien nauttimisesta ja tutustumisesta maatiaisrotuihin. Nuo asiat ovat sellaisia omia pieniä juttuja, jotka saavat arvostamaan suomalaisen ruuan ruuan puhtautta ja mahtavia makuja entisestään.

Tämä on hyvä trendi.

Yhteistyössä Ruokatieto Yhdistys ry

Postauksen faktatieto pohjautuu Ruokatieto Yhdistyksen materiaaliin.

Kookoskanaa padassa

Ja millaista kanaa! Kookosmaito ja uunissa pehmeän mehukkaaksi hautunut broileri ovat totisesti match made in heaven. Makua liemeen tuovat sitruunaruoho, inkivääri, valkosipuli ja chili ja liemessä, matalassa lämpötilassa, kana kypsyy ihanaksi.

Olen aika iloinen tästä reseptistä, jonka tein Blogiringin Ja Jyväbroilerin yhteistyökampanjan tiimoilta. Resepti on juuri sitä mitä minä ruuanlaitoltani haen: hiukan vaivaa, mutta ennen kaikkea aikaa, sopivasti rouheutta (kookosmaito nimittäin präiskyy uunissa ihanan ruskeaksi kuoreksi pataan) ja makua. Oi niin paljon makua! Kyllä tällä ruualla taas rakastetaan!

Kanaa on taas tullut tänä kesänä grillattua grillissä, uunissa, vartaassa, paistinpannulla... Tällä viikolla pitkästä pitkästä aikaa keitin Jyväbroilerin kokonaisena, mielessä nyhtökana (ja kanaliemi). Välillä pikapaistan tacoihin broiskua pannulla, mutta nyt taas huomasin (että kyllä ne meksikolaiset mamat tietää), kuinka ihanaa keitetty kana voi olla nyhdettäessä. Sä tunnet sen sormissas, ja maistat syödessäs, se vaan on niiiiiin pehmoista. Melkein kuin pateeta.  Siksi tälle vähän paremmalle jyväbroilerliemelle valitsin myös liemessä hauduttamisen. Liemellä joskus niin vaikeasti maustettavaan kanaan saa myös maut perille.

 Kookoskanaa padassa
 4:lle

1 kokonainen maustamaton Jyväbroiler
4 rkl öljyä
2 rkl voita
2 sitruunaruohotankoa puolitettuna ja n. 10cm paloihin pätkittynä
2 rkl tuoretta raastettua inkivääriä
1 punainen chili pilkottuna
1 vihreä chili pilkottuna
5 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 tl jauhettua korianteria
1 tl juustokuminaa
2 limeä
4-5 kaffirlimen lehteä
8  dl kookosmaitoa
2 rkl kalakastiketta
suolaa, mustapippuria

tarjoiluun: pilkottua chiliä, runsaasti silputtua korianteria ja/tai thaibasilikaa

Huuhtele ja kuivaa broileri (Jyväbroilerissa on muuten hirveän kätsy ja onnistunut uusi pakkauksen aukaisu, nuolet näyttävät mistä kohdasta vedät ja paketti aukeaa).  Suolaa ja pippuroi pinta ja sisäpuoli.

Lämmitä padassa 2 rkl öljyä ja freessaa siinä hetken miedolla lämmöllä mausteita eli sitruunaruoho, inkivääri, chilit, valkosipuli, jauhettu korianteri, jeera.
Sulta paistinpannulla 2 rkl öljyä ja voita ja ruskista broileri molemmin puolin. Nosta pataan.

Kaada päälle kookosmaito, raasta limen kuori ja purista mehu, lisää kaffirlimen lehdet. Laita uuniin, 200 asteeseen, ilman kantta 15 minuuttia sen jälkeen kansi päälle, lämpötila 170 asteeseen ja annat kanan hautua liemessä 1h 45 minuuttia.

Nosta valmis kana tarjoilulautaselle, se pilkkoutuu helposti annospaloiksi, joten voit nostaa kanantorson pois. Tarkista liemen suola ja kaada liemi kanan päälle. Koristele runsailla yrteillä, limenlohkoilla ja chilillä. Tarjoile riisin kera.

Vaikka broileri onkin pikaruokien kuningatar ja lapsiperheen arjen pikapelastaja niin kyllä siihen pätee myös Enemmän vaivaa, enemmän makua!

Muita kampanjan reseptejä pääset kurkkailemaan tästä. Jyväbroilerin sivuilla on myös hieno reseptivalikoima.

Yhteistyössä Jyväbroiler

Kuuman kesän pantteri

Meidän Maitotyttö on aikamoinen veitikka. Joku kuukausi takaperin se yllätti iltasatua lukevan äidin tiukalla kysymyksellä.

- Äiti, miksi sä et halua olla kuuman kesän pantteri?

Tyrmäävään kysymykseen oli vaikea löytää yhtä tyrmäävää vastausta. Facebookin puolellakin sitä pohdittiin ystävien kesken ja yllättävän moni toisti saman kysymyksen tai epäili ettenkö sittenkin salaa haluaisi olla.

Ja mitä se Likka yleensä kysymyksellä tarkoitti?

Mutta jos haluatte kuulla mikä mä kernaasti olisin, niin nyt kerron sen teille. Blogiringissä on meneillään toukokuun ajan äänestys Kesän kuumimmasta blogista. Äänestää voit sekä ruoka-, leivonta, että lifestylekategoriassa. Yhteystietosi jättämällä osallistut  350€ arvoisen Arabian kattauksen arvontaan.

Jos siis juttuni ovat koskaan sinua hauskuuttaneet, reseptini yllättäneet, inspiroineet tai käynnistäneet kuolanerityksen niin panepa toimeksi. Jos nyt pystyt ihanien blogien seasta valinnan tekemään.

Mutta siis: Haluan olla Kesän kuumin blogi.

Siitä Kuuman kesän pantterista en niin tiedä.

Korealainen soppa

Jos olet yhtään kallellaan aasialaisiin keittoihin, tämä on sun reseptisi. Pho (joka kuulemma lausutaan föö, mikä tuottaa minulle suunnatonta angstia, että unohdan sen ravintolassa tilaushetkellä ja kerron haluavani 'phhhoota', niin että sylki räiskyy), ramenkeitot, thaikeitot, japanilaiset mirinpohjaiset keitot...suosikkia on todella vaikea nimetä (paitsi se phhoo! eikun föö!). 

Korealaisten suosikkikeitto Soonduby Jjigae (lausutaan korealainen keitto) tuo tuoreen makupaletin keittorintamalle. Se on jotenkin tutusti aasialaista, mutta selkeästi eri makuista kuin mikään muu keitto. Maun salaisuutena on korealaisten ikioma fermentoitu chilitahna ja tietenkin Kimchi, joka on siis korealaisten ikioma hapatettu kiinankaali. Keitto tarjoillaan, yleensä keraamisessa keittoastiassaan, pöytään kuplivan kuumana ja sen pinnalla on kypsytetty kullekin ruokailijalle kananmuna. Kasvisten ja tofun lisäksi keitosta voi löytyä sieniä tai mereneläviä, joskus jopa lihaakin.

Intaannuin kokeilemaan omaa versiotani sopasta, kun tajusin, että Eila Kotijuusto ei ole vain mainio mozzarellan korvike vaan sitä voi käyttää resepteissä myös tofun tapaan. Eila, joka sai siis uuden nimen ryhdyttyään täydellisen laktoosittomaksi, on kokonaan kotimainen tuote, jonka pakkauksen kyljessä komeilee sekä Sydänliiton - että Hyvää Suomesta Joutsenlippu merkki. Rasvaa ei tuotteessa ole kuin 9%, silti se on pehmeän täyteläinen.

Korealaisessa keitossa Eila Kotijuusto ui kuin kotonaan. Omassa versiossani löytyy sieniä ja lehtikaalta. Nopeakin tämä keitto on, varttia enempää et saa valmistukseen tuhraantumaan. 

Korealainen keitto kotijuustolla

4-6:lle

1 rkl öljyä

1 tl sesamöljyä

1 sipuli pilkottuna

2 tl Gochujang korealaista chilitahnaa

1 pieni säilyketölkki kimchiä (120g)

suolaa

1/2 kesäkurpitsa puolikuiksi viipaloituna

100g tuoreita herkkusieniä pienemmiksi lohkottuna

3-4 lehtikaalen lehteä, ruodittuna ja pienemmäksi pilkottuna

1 l vettä

1 kanafondi

1 rkl soijaa

200g Eila Kotijuustoa kuutioituna

muna/syöjä

3 kevätsipulinvartta hienonnettuna

Kuumenna öljyt keittoastiassa keskilämmölle, lisää sipuli, pehmittele miedolla lämmöllä, lisää chilitahna ja kimchi, mausta suolalla. 

Lisää  kesäkurpitsa, herkkusienet ja lehtikaali. Freesaa minuutti, pari. Kaada päälle kuuma vesi, lisää kanaliemikuutio, soija ja anna porista 3-4 minuuttia.

Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Kuutioi Eila Kotijuusto kätevästi rasiassaan (hyvä vinkki, Prinsessakeittiö) ja lisää kuutiot porisevaan liemeen. Tee tilaa kananmunilla, riko ne keiton pinnalle ja anna kypsyä kannen alla, kunnes valkuaiset ovat hyytyneet. Nyt herkkukeitto on valmis tarjoiltavaksi kunhan  ripottelet päälle vielä kevätsipulin. Koreassa keitto tarjoillaan kulhollisen valkoista tai ruskeaa riisiä kanssa.

Ethän säikähdä nopeasti valmistuvan keiton pitkää ainesluetteloa. Kaikki ainekset, myös chilitahna ja kimchi löytyvät nykyään isompien markettien hyllystä. Ne löytyvät toki myös aasialaisista kaupoista.

Tulisia keittoja ja lämmittäviä makuja kotikeittiöön! Lisää bloggaajien kehittämiä reseptejä Eila Kotijuustolle löydät täältä.

Yhteistyössä Valio

Queso Fundido

Sulanutta juustoa. Queso fundido. Tähän voisi oikeastaan tuikata pisteen ja väitetyn intiaanien vanhan sananparren - olen puhunut.

Sillä juustoruuat on tosi hyviä kehumattakin. Valitettavan harvoin sattuu kohdalle enää uusia juustotuttavuuksia, mutta nyt sellainen onni osui kohdalle Blogiringin yhteistyökamppanjassa Valion ja Eila kotijuuston kanssa. Se on taas hyvin merkillistä, sillä tuota kotijuustoa on valmistettu jo 50-luvulta. Nyt voin vain ihmetellä, miksei sitä ole koskaan näkynyt meikäläisen ostoskorissa. 

Syytän äitiä.

Ja äiti, sinä ilahdutkin tästä, mitä kohta kerron. Valion kotijuusto on nyt siis Eila kotijuusto, joka tarkoittaa, että tuote on täysin laktoositon. No se vielä mitään, koska meille laktoosittomuus ei ole vaatimuksena useinkaan ruokapöydässä (mikä onni). Mutta äiti, sillä on sydänmerkki ja rasvaa löytyy vain 9%, silti siitä saa maukkaita siivuja leivälle, silti sitä voi käyttää ruuanlaittoon mozzarellan tapaan. Ja se on tietenkin myös Hyvää Suomesta, täydellisen kotimainen.

Queso Fundido on meksikolainen alkupala/pikkusyötävä, jossa pelkistetyimmillään sulanut juusto ja ehkä hiukan chorizoa kauhotaan vehnätortillalätyn väliin. Kuvissa näkyvät totopos- maissilastut eivät annokseen kuulu oikeasti, eikä ne sulaneen juuston kauhomista tahdo rikkoutumatta kestääkään. Rajan pohjoispuolella, missä iloisesti lavennetaan ja levennetään meksikolaisen yksinkertaisen kotiruuan sanoma texmex -ilotulitukseksi, voi juustokiposta löytyä runsaasti tavaraa tomaateista paprikoihin. Ei maistu pahalta sekään. Minä otin hippusen mukaan sipulia ja paprikaa, hukuttamatta kuitenkaan meksikolaisuutta. Sen sijaan ruokaan on helppo hukuttaa myös kaikki muut jääkaapista löytyvät juustonkannikat, Eila vain tykkää seurasta.

Queso fundido
2:lle

1 rasia Valion Eila kotijuustoa (250g)
1 raaka-chorizomakkara (n. 70g)
1/4 sipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1/4 vihreää paprikaa hienoksi kuutioituna
1/4 tuoretta chiliä hienonettuna

Pinnalle tuoretta silputtu paprikaa. Myös savupaprikajauhe tai jeera maistuu annoksen pinnalla.

Raasta/murenna juusto.  Eila kotijuusto juoksee  karkean raastinterän läpi lähes itsestään. Nosta raastettu juusto siivilään, jossa turha hera voi valua pois.

Paista pannulla chorizo kypsäksi murenoksi. Siirrä sivuun ja kuullota sipulit, paprika ja chilit chorizon rasvassa.

Ota sopivankokoinen, tähän annokseen n. blinipannun kokoinen valurautapannu tai vaihtoehtoisesti pieni pyöreä keraaminen vuoka. Ripottele puolet juustosta pohjalle, sen päälle chorizo, sipulit ja paprikat, pinnalle vielä loput juustosta.

Sulata juusto nauhamaisen venyväksi uunissa 175 asteessa n. 15 minuuttia.
Koristele silputulla korianterilla ja nauti vehnätortillan välissä välittömästi.

Lisää Eila-reseptejä löytyy niin Valion sivuilta kuin Blogiringin kampanjasivuilta.

Yhteistyössä Valio

HALLOWEEN: verenpunaista juomaa ja velhon taikasauvoja

Juhla kuin juhla. Aina syödään ja juodaan. Halloween-tunnelmissa on helppo heittäytyä wallan hassuksi amerikan tyyliin, kun luterilaiset perinteet eivät kalisuttele kahleitaan.

Parasta on nimet. Vaikket jaksaisikaan vääntää lepakon mallista suklaatorttua, vapisevia haamumarenkeja ja irronneita nakkisormia voi  tavanomaisemmankin kääntää tarjoilun kerrassaan hirrrveäksi näkemällä hiukan vaivaa esillepanossa ja nimeämällä kaiken uusilla kauheus-nimillä.

Kaikki punainen ja nestemäinen on tietenkin verta. Vamppyyrin päiväuni- drinksu. Missä tässä mainostetaan että ei sisällä keinotekoisia väri- eikä lisäaineita? Punaisuudesta ei silti ole puute. Resepti on Leila Lindholmin (Elle mat och vin) ja sitä oli pakko päästä kokeilemaan. Tämä valmistuu älyttömän nopeasti ja on kyllä kirpeydessään myös aikuisten makuun.

Halloweenin punaisin juoma 

8 sitruunan mehu
2,5 dl sokeria
1 l jääkylmää vettä
5 pientä raakaa punajuurta

Sekoita hienosokeri ja sitruunanmehu jääkylmään veteen esim. kattilassa. Kuori punajuuret ja siivuta ohuiksi siivuiksi ja lisää ne nesteen joukkoon. Sekoittele hetken kunnes sinusta tuntuu, että punajuuret ovat luovuttaneet tarpeeksi väriä. Siivilöi ja tarjoa jäiden kera.

Ja kyllä. Maistuu myös punajuurelta.

Koska meillä on Maitotytöllä  nykyisin kroonisesti akuutti tarve toteuttaa itseään leipomisen ja koristelun parissa, etsin koko ajan kivoja ja helppoja reseptejä, joissa olisi jotakin jujua, rutkasti näköä ja vähemmän sitä vaikeuskerrointa. Löysin velhon taikasauvat!

Jos satut olemaan itseni kaltainen satunnainen kakkumaakari  ja -koristelija, on kaappeihin saattanut kerääntyä erivärisiä candy meltsejä (leivontatarvikeliikkeistä ostettavia sulatettavia kuorrutteita), rakeita ja nonparelleja. Nyt on tilaisuus päästä niistä eroon. Näihin uppoavat kaikki. Pärjäät kyllä hyvin myös aivan valkoisella ja tummalla suklaalla sekä nonparelleilla.  Ihania tuli vaikkai minulla sattunut varsinaisia halloween värejä olemaankaan.

Velhon taikasauvat

1pkt XXL-suolatikkuja

tummaa ja valkoista suklaata ja/tai candymeltsejä

rakeita ja nonparelleja

Levitä tikut  pöydälle leivinpaperin päälle. Sulata suklaat ja candymeltsit varovasti mikrossa, kuorruta tikut ja ripottele päälle nonparelleja.

Ruskean ja valkoisen sulatin yksi kerrallaan kulhossa, otin sitten aina tikun ja valelin lusikan avulla suklaata sen päälle. Maitotyttö ripotteli nonparellit ja sitten takaisin kuivumaan leivinpaperin päälle. Candy meltsit sulatin kertakäyttöpursotinpusseissa, leikkasin reiät ja spruuttasin leivinpaprun päällä lepääville tikuille. Toimi hienosti. 

Ja lapset olivat tietysti aivan hulluina näihin. Helppo tehdä yhdessä lapsen kanssa. 

Toteutin myös omaa vinkkiäni, kumosin ihania Vaasan ruisnachoja laudalle ja viereen  valmista maustettua juustolevitettä. Tarjoillaanko teillä kuivia leivänkannikoita ja pöllön oksennusta?

Jos tarttuu kurkkuun, niin aikuisille kahvia. Ja tietenkin muutenkin sitä nyt pitää aina olla. Paulig, jos sallitte. Koska poikamme on nimetty Urhoksi on kahvivalintamme Presidentti...

Kynttilät, kertakäyttöastiat, lautasliinat haamumaisiin(kin) tunnelmiin löytyvät Suomen Kerta -valikoimista. Yhtiön nimi saattaa kuulostaa tuntemattomalta, mutta se valmistaa esim Havi-kynttilät, Freetime-kertsit ja vaikkapa Marimekon lautasliinat.

Arvannette jo, että seurailin taas Sinivalkoisia jalanjälkiä City-Marketissa tarvikkeita hakiessani. Siellä tuodaan sinivalkoisia tuotteita hienosti esiin ja vielä enemmän niitä löytyy, kun jaksat tiirailla tuttuja merkkejä pakettien kyljestä.

Siellä on avainlippumerkki sekä kynttilöissä, että ruisnachoissa. Asiahan on yksinkertainen: Suosimalla suomalaisia tuotteita luodaan lisää työpaikkoja Suomeen!
Käykää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan sivuilla ottamassa haaste vastaan. 

Kauppareissulla "silimät käteen" (ja tämähän pohjalainen ilmaisutapa sopii myös Halloweeniin...) ja seuraa esimerkiksi näitä merkkejä.

• 

• 

• 
 

Design from Finland- merkin käyttöoikeus myönnetään yritykselle, jonka tuotteiden tai palveluiden takaa löytyy suomalaista, ainutlaatuista muotoilua. Newtop on yksi merkkiä käyttävä kampanjayritys, joka suunnittelee ja toteuttaa asiakkailleen tuotekonseptit liikelahjoista vaikkapa harrastusporukan pelipaitoihin. Newtopin, Vaasan, Paulikin ja Suomen Kertan lisäksi kampanjasivuilta löytyy monta hienoa tarinaa mukana olevista yrityksistä. On hienoa olla mukana kampanjassa blogini kautta boostaamassa suomalaista työtä edistäviä tuotteita.

Mutta nyt. Takaisin Halloweeniin:

Yhteistyössä Suomalaisen Työn Liitto