About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

torstai 2. heinäkuuta 2015

Foodiet Gotlannissa




Symbolisoikoon tämä hampurilainen sitä, että kyllä me syötiinkin. Ja nähtiin, koettiin ja opittiin. Rakastuttiin Gotlantiin joka iikka. Minä lisäksi tähän Tuplajuustohampurilaiseen.

Saavuimme pienellä ruokabloggaaja-porukalla perjantai-illalla sen verran myöhään, että aloitimme ketjuravintoloimalla. Clarion hotellimme Kitchen&Table oli kuitenkin juurikin paikallaan kun kävimme läpi viikonlopun ohjelmaa. Marcus Samuelssonin, tuon Ruotsin lahjan Manhattinille kehittelemässä menussä löytyi monenlaista purtavaa...ja me tietenkin tilasimme vähän kaikkea. Vähän kaikki oli mainion makuista ja mun pääruokani, tuo hampurilainen, oli todella hyvä ja ihanasti medium.


Kokonaisuudessaan viikonloppu keskittyi kuitenkin vahvasti saaren omaan ruokatarjontaan ja tuona samaisena viikonloppuna torilla juhlittiin kauden ensisatoa  Primör Premier'iä. Mikä Gotlannissa on sitten niin kutkuttavaa foodie-vinkkelistä? 



No siellä tuotetaan vaikka parhaat parsat. Kasvatetaan sahramia. Syksyisin kolutaan mannut tryffeleiden perässä. Puhumattakaan jostakin normi uusista perunoista, mansikoista, kevätkaalista. Ja ne laitumilla laiduntavat lampaat ja lihakarja. 



Villinä kaikkialla vihertävä Ramslök eli Karhunlaukka, jota on ihan kaikkialla, paitsi silloin juuri kun olisimme halunneet pysähtyä poimimaan sitä. Tai käärmeenlaukkaa, skogslök.

Olin aivan pyörällä päästäni kun törmäsimme jatkuvasti lajeihin joista en ollut kuullutkaan. Kun käsintehdyn suklaan sisällä on Slånbär'iä eli oratuomen marjaa. Tai sahramipannukakkujen kanssa syödään Salmbär'iä eli sinivatukkaa. 

Pikkuisen pökerryttävää opin ja uutuuden huumaa.Ymmärrättehän? Samaan aikaan tuttua ja eksoottista.

Ja kaikkialla ympärillä on meri antimineen. Torin laidalla sijaitsi pikkuriikkinen ravintola Bakfickan, jonka kalaisa tarjonta on sitä mitä se parhaimmillaan voi olla. Annokset lähes uivat pöytään.





Jos minun pitäisi valita yksi asia, mitä eniten kadehdin ruotsalaisilta, luulen, että se olisi savustetut katkaravut. Mikäli sinulla on mahdollisuus päästä apajille, älä koskaan jätä tilaisuutta käyttämättä!



Hiukan jäi kaivelemaan myös se kuinka pääruokani silakat saattoivat olla niin suuria. Kuva ei tässä kyllä tee oikeutta. 


Paikan kalakeitto



ja kampasimpukat



olivat myös mainiot, vaikka voiton taisi viedä isäntämme Jonaksen kampela-annos kevätkasvksineen. Siitä ei tietenkään ole kuvaa. Ruokabloggarillakin koittaa se hetki kun on ruvettava syömään....



Saimme maistella myös eksentrisen kuuloisen juustonvalmistajan Stafvan juustoja.

Välillä piipahdimme ihanissa Visbyn putiikeissa.


Kränku Te & Kaffe on valittu vuoden 2015 ruotsalaiseksi pikkukaupaksi

Ja sitten oli tietenkin Fika. Rahvaanomaisesti sanottuna päiväkaffen aika. Leva oli just oikea paikka sille kaupungin ulkopuolella. Fikamme sisälti mm. upeaa unelmatorttua, ihan samannäköistä kuin suomalainen, mutta taikinassa oli aivan erilainen upea sitko. Ja palat olivat julmetun kokoisia.

julmetun kokoiset palat tuossa oikealla....

Sisääntultaessa törmäsi ensimmäisenä upeaan limppurivistöön ja kuivuvaan karhunlaukkaan.



Melkein uskallan kokeilemattakin suositella paikan lounasta, ihan vain fika-kokemuksen ja ulkonäön perusteella.



Ajelimme vuokra-autolla ympäri saarta tilalta toiselle. Krusmyntagården kasvitarha oli pysähtymisen arvoinen jo ihan maisemien takia.




Lilla Bjers maatilalla viihdyimme tovin jos toisenkin, puiden katveessa emäntä kertoi meille maatilasta, elämästä, maanviljelyksestä, ravintolasta ja sattumuksista, jotka ovat tuoneet perheen tähän hetkeen ja luoneet Lilla Bjersin kesäravintolasta yhden saaren suosituimmista. Perhe kasvattaa parsaa, mansikkaa ja joulukuusia, kaikkia ekologisesti. Tarina tempasi mukaansa aitoudellaan ja sillä, että tunnelma oli niin läsnä ja todellisen konstailematon. Ja lapset tekivät viereisellä nurmikolla sirkustemppuja.



Aika moni meistä innostui hamstraamaan Gårdsbutikista siemenperunoita, rohkeimmat jopa parsanjuurakoita. Joiden ostamatta jättämistä saattaa joku nimeltä mainitsematon tämän jutun kirjoittaja katua.



Ljugarnissa sijaitsi matkan kulinaarisin lounas ihastuttavassa kasvihuonemiljöössä; Smakrike Krog & Logi.


Paikan parsakeitto oli jumalaista. Alan muuten katsella ihan uudella silmällä kirveliä. En ole jotenkin koskaan oikein osannut käyttää sitä, mutta sekä Ruotsissa että Tanskassa se tuntuu olevan kovassa huudossa.



Rapean kylmän valkoviinin kera nautimme  maissikanaa ja primöörejä. 

Jälkiruuan siirryimme nauttimaan puutarhaan. Tämä oli kevään ensimmäisiä kohtaamiani kesäisiä päiviä muuten. Seura, ympäristö, kesäinen päivä ja kaikki yhdessä nähty ja koettu sulautuivat tässä vain yhdeksi ihanaksi onnen hetkeksi. Sellainen mökkilaiturionnenhetki.




Parin tunnin kuluttaa lounaasta oli aika vielä viimeisen ateriahetken kun kokoonnumme ihanaan lättylään Creperie & Logi fiilistelemään Gotlantia vielä ennen kotimatkaa. Paikka jossa on näin kaunis lattia ei voi olla huono.


Toki paikkaa voi suositella myös tarjonnan perusteella, ei pelkästään lattian.




Mitä tässä enää voi sanoa? Gotlanti täyttää foodie-turistin vaatimukset. Kuin myös luontomatkailijan, pyöräilijäturistin, keskiaikaharrastajan, puutarhainnostuneen, Peppi Pitkätossu-fanin, lampaantaljanmetsästäjän, politikoinnista innostuvan tai dekkareita ahmivan matkustavaisen lomahaaveet.  Tänne voi tulla myös perhematkailemaan, pariskuntamatkailemaan ja jopa krebaamaan (siis sehän on sitä kreisibailausta, eikä minun kuuluisi tietää siitä yhtään mitään / luultavasti tavasinkin sen väärin).

Ja toden totta, me pikkufoodiet painoimme viikonloppuretkemme jokaisena iltana päämme ajoissa kiltisti Clarion- hotellimme tyynylle ja ihanalle lampaantaljalle.

Jos kiinnostuit, lisää kaikenlaista tietoa löytyy VisitSwedenin sivuilta.



Ihanat bloggaajakollegat ovat kirjoittaneet omat matkajuttunsa, vaikka kävimme samoissa paikoissa, osa onnistuu aina olemaan asiallisempia...

Gotland Food Tour del 1

Gotlantiin on helppo hullaantua


Gotlanti – täydellinen kesälomakohde 

Bakfickan- Lounaalla Gotlannissa


Gotlannista on moneksi

Gotlanti

Hullu vaimo

Tutustumismatkalle upeaan Gotlantiin sain kutsun VisitSwedeniltä.

3 kommenttia:

  1. Voi Nanna: Turhaa harmitella, menet joskus uudemman kerran ostamaan ne parsat. :) Tai jos mun parsat alkaa rehottaa kuin rikkaruohot jonain vuonna ennenku pääset tonteille niin mä lupaan broadcastaa sulle tietoa asiantilasta. Voit sitten mennä hankkimaan satakiloa hiekkaa ja saada mielehtäsi diplomin läpäisevästä maasta korvien välissä.:) Mutta sitä odotellessa lienee turhaa harmitella, enempikin vaan täyttä höyryä vaan kohti uusia seikkailuita. :) Kiva juttu oli.

    VastaaPoista
  2. Tuo puutarhakaffe oli kyllä nimenomaan sellainen mökkilaiturionnenhetki. Ihan täydellinen kevätpäivä ja koko reissu. Saatoin rakastua Gotlantiin.

    Tuo viimeinen kuva niin imartelee teitä puolikkaine naamoineen, mutta siinä on autenttisen tuulinen tunnelma :-)

    Oikeastaan ainoa paikka, josta en ihan hirveästi innostunut oli tuo Creperie & logi. Ehkä se johtui vaan siitä, että muualla oli niin superhyvää ruokaa ja tuolla taas ehkä parasta olivat ulkoiset puitteet. Nättihän se oli kuin karamelli sopivasti kuluneine lattioineen.

    VastaaPoista
  3. Puttepossu -biisin sanoin, oi jospa oisin voinut olla mukana :D.

    VastaaPoista