About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Kuuleeko San Francisco?


Pari viikkoa sitten oli aivan pakko napata (=ostaa) rautatieasemalta junaan Anna-lehti kun kannessa mainostettiin kahta tuttua bloggaajaa, Hanna Gullichsenia ja Kira Åkerströmiä. Tai eihän ne nyt varsinaisesti mitään tuttuja ole, mutta molempien vaiheita olen seurannut suurella kiinnostuksella. Hannan kanssa ei vielä koskaan ole osuttu saman pöydän ääreen, Kiran kanssa kyllä, viimeksi juttelimme Gloria Blog Awardseissa, jossa Truly Kira valittiin parhaaksi ruokablogiksi. Kira oli seuraavana päivänä muuttamassa San Franciscoon ja kerroin innolla odottavani kuulumisia sieltä päin. Kira on paitsi jumalattoman kaunis ja lahjakas,myös ihanan vaatimaton ja lämmin ihminen.




Annan artikkelissa Kira mainitsi yhden suosikki-munaruuistaan: Tummaksi paahdettu ruisleipä, paksu kerros voita, avokadoa korianteria, täydellisen valuva uppomuna ja sriracha- chilikastiketta. Tuskin jaksoin odottaa viikonloppua ja lauantai-aamua kun pääsisin leivän pariin.

Tuo sriracha on minulle juttu, joka on jostain syystä mennyt hiukan ohi. Yhtäkkiä sitä alkoi näkyä resepteissä siellä täällä ja pullon ulkonäkökin alkoi tulla tutuksi. En todellakaan ollut tässä suhteessa etujoukoissa, kun kastike löytyi rakkaan cittarinikin hyllystä ennenkuin minä aloin edes kaivata sitä. Lähemmät tutkimukset toki  osoittivat, että kyseessähän on thaimaalainen chilikastike, onhan tuota joskus tehty itsekin suuressa kivimorttelissa. Tämä kukkopullo taas on ameriikan brändäystä, jossa on maailmanlaajuisesti onnistunut Huy Fong Foods. Mutta aivan sama, hyvä on soossi.

Ja kuin nappi tässä aamiais/lounas/iltapalaleivässä. 



Kiran ihana aamiaisleipä

pari ruisleivän palaa paahdettuna
voita leiville levitettynä
1 avokado viipaloituna
1 valuva uppomuna
paljon paljon silputtua tuoretta korianteria
sriracha- chilikastiketta

Kokoa ainekset leipien päälle ja ruiskaise päälle niin paljon srirachaa kuin uskallat.

Uppomunat ovat mulle pieni mysteeri, niistä tapaa tulla pyrstötähtiä, mutta ehkä josks onnistun minäkin vielä. 

Uppomuna
1 l vettä
1 rkl väkiviinetikkaa
ripaus suolaa
1 muna (tähän leipään)

Kumenna vesi kiehuvaksi ja laske lämpöä niin, että se poreilee hiljaa. Lisää etikka ja suola. Riko muna ensin varovasti pieneen kuppiin. Kiepauta vesi pyörteelle jollakin kapustalla ja kumoa muna sitten kupista varovasti pyörteen silmään. Anna kypsyä 3 minuuttia (Kira sanoi 4, mutta minun pikkumunilleni se oli kyllä liikaa, seuraa siis tilannetta.) Nosta vedestä reikäkauhalla ja tarjoile.




Leipä oli parasta pitkään pitkään aikaan. Minulla oli jopa suuria kuvausvaikeuksia, kun paahdetun ruisleivän, korianterin ja srirachan aromit hiipivät nenääni. Taisin haistaa munan ja avokadonkin.

Kiitos, ihana Kira ja tervyysiä San Franciscoon!

32 kommenttia:

  1. Sä oot niin mun blogaanipikkusisko, ostin tuota tököttiä ihan viikko kaks sitten, kun kaikissa ruokaohjeissa, joita löysin tarvittiin sitä, eikä sitä kuulema mitenkään voi korvata millään muulla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kerrankin en oo jonkun äiti tai joku kuningatar... ;D

      Poista
    2. Korkeaan ikääni vedoten vaadin saada olla sinun isosiskosi! <3

      Poista
    3. Apua. Mä en ole vielä ikikuunaan ostanut tuota kastiketta... Taidan siis olla kaikkien valveutuneiden bloggareiden todellinen maalaispikkuserkku?

      Poista
    4. Sulla na tunteet ailahteloo snobista maalaipikkuserjjyyn, Tusla! :D

      Sä kerkeet vielä. Tarina on sitäpaitsi mielenkiintoinen katso tuo alempana oleva juttulinkki kommenteissa.

      Poista
    5. Tusla ei tuota ole koskaan ollut meilläkään, vaikka olen varma että Jukka tykkäis. Seuraavaksi nappaan kun kohdille osuu.

      Poista
  2. Hep, roger, kuuluukuuluu!

    Voi ihana Nanna. Täällä mää hieman punastelen sun kauniista sanoista.

    Mietin eka, että mikä resepti tää nyt on, eihän se lehdessä pitänyt olla. Mutta sitten muistin, että olin tarinoinut jotain kyseisestä leivästä :). Kiva, että maistui!!

    Ps. Täältä uhkasi sriracha loppua kun tuo tehdas sulki ovensa kuukaudeksi. Onneksi ei niin sentään käynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. :)

      vieno punastelu sallittu!

      ...juu, lehdessä ei ollut varsinaista reseptiä, kunhan lauseella kuvattiin tätä suosikkia ja mulla heti NIIN nappas.

      Poista
  3. Oh, lord.. kuulostaa ja näyttää herkulliselle :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oh, lord, why don´t you make me this great sandwhich... (rather than buying a mercedes benz)

      Poista
  4. Minä etsiskelin srirachaa ympäri Helsinkiä ennen kuin taas ymmärsin kipittää sinne Hämeentien Vii-Voaniin. Siellä sitten olikin jo runsaudenpula erimakuisista srirachoista (eriväriset korkit). Mulle riittää kerralla ihan muutama tippa tätä kastiketta ja hissukseen alkaa keksiä kaikenlaisia ruokia, mihin srirachaa voisi käyttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja noissa punnitse &säästäkkin kaupoissa näky olevan useampia laatuja. Sitä on nyt kaikkialla! Luultavasti siis sun lähicittariskin.

      Poista
    2. Ja olen nähnyt sitä myös S-Marketeissa :)

      Poista
  5. Kiralla on kivat aamiaiset. Enemmin tota söis ku vakio mysliä :-) kiitos teille ohjeesta.

    VastaaPoista
  6. Sriracha on namia,olen ollut siihen koukussa vuosiin:-) ihana.aamupala!

    VastaaPoista
  7. Oiiii, ihana aamupala! Vielä kun oppisi tekemään uppomunia :D sriracha on ollut meidän perheen vakiovaruste jo pitkään, se sopii vähän joka ruokaan, mutta viime aikoina olen tykännyt syödä sitä mm. viikonlopun brunssilla kananmunaruokien kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voidaan mennä yhdessä uppomunakurssille

      Poista
    2. Sovittu!kukahan sen kurssin meille pitäisi? :D

      Poista
    3. Vapaaehtoisia? Mulle kävis esim toi Harri Syrjänen...

      Poista
    4. Ah, Harri.. kelpaisi mullekin. En kyllä potkisi myöskään Henri Alenia pois keittiöstä ;)

      Poista
  8. Otin kopin ja tein lounaaksi. Olen tehnyt aiemmin leipiä sen sinun (tai Visan ja Antin) avokado-mozzarellasalaatin innoittamana.
    Paahtoleivän päälle avokadoa, basilikaa, mozzarella ja chiliä. Nyt tein toisen uppomunalla ja toisen mozzarella ja molempiin loraus srirachaa. Toimii kuule sairaan hyvin. Kiitti vaan sekä Seinäjoelle että Kaliforniaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noista leivistä olis kyllä vaikia valita!...ja kiitos sriracha!

      Poista
  9. Oi ja voi, tätä yhdistelmää on pakko kokeilla!

    VastaaPoista
  10. Voihan miten herkullisen näköistä ja makukin taatusti! Kastikkeesta olen myös lukenut vaan empä ole maistanut joten kokeiluun lähtee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juu ja ilmeisesti maailmasta ei sriracha-reseptit lopu.

      Poista
  11. http://qz.com/132738/the-highly-unusual-company-behind-siracha-the-worlds-coolest-hot-sauce/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mikä tarina! Tykkäsin soosista, mutta tämä juttu sai rakastumaan.

      Kiitos Hoo!

      Poista
  12. Leipä vaihtui salaatiksi mutta muuten - kiitos loistoreseptistä! Eipä olisi tullut omassa päässä mieleen tälläiset yhyristelyt. Nam!

    VastaaPoista