Voi mikä tylsä ruuannimiotsikko todella postauksen arvoisalle alkupalalle! Me likes. Samoin vieraat.
Ja tietenkin bonuksena vielä helppoa ja nopeaa kategoria. Siitähän mä tykkään eritoten.
Resepti löytyi loppukesästä rakkaiden ystävieni mökillä keittokirjahyllyä selaillessani. Löysin minulle kokonaan uuden, kylläkin jo 2003 ilmestyneen edesmenneen Visa Nurmen ja Antti Vahteran keittokirjan "Likivihreät". Kirjasta löytyi toinen toistaan kutsuvampia mutta kuitenkin yksinkertaisia reseptejä. Tuskailin siinä, että pitääkö näitä nyt alkaa käsin kopsaamaan, kunnes FrauDoctorEbertnuorempi kehotti ottamaan kuvia kirjan sivuista! Voi pyhä yksinkertaisuus kun välillä ei itse hoksaa mitään. Näinhän ne aikoinaan jo vakoojafilmeissä toimivat...
Reseptiin liittyy vielä toinen "myöhäisherännäisyys", jota tuskin kehtaan tunnustaa, mutta tunnustanpa kuitenkin. Koska luulen, että tältä tieltä ei liene paluuta.
Asia koskee siis mozzarellaa. Olen aina ihmetellyt kyseisen juuston suurta suosiota, kun ne erilaiset pallukat ja pötköt salaateissa ovat aika mauttomia. Kuumana sen käytön vielä tajuan, vaikkakaan en kyllä koskaan ymmärtänyt sitä jamiemaista mozzarellan repimistä kuorrutteeksi. Raaste, ihan sama mulle...
Kyllähän aina olin kuullut Bufalamozzarellasta (eli puhvelinmaidosta tehdystä), mutta ei sitä ennen täälä maaseudun sykkivässä kasvukaupungissa mistään saanut. Jossain vaiheessa kai lopetin etsimisen, eli tätä Pirkan bufalamozzarellaa on ollut olemassa varmaan jo vaikka kuinka kauan, en vain ole osannut tarttua pakettiin.
Onneksi nyt osasin, ero tavallisiin on samantyyppinen kuin oikealla fetalla ja sitten niillä fetaa imitoivilla kumikuutioilla. Bufalamozzarellan koostumus (ja maku sen mukana) on nimittäin niin suloinen. Päältä pallukkaa puristeltaessa se tuntuu samalta kuin medium rare (ellei peräti rare!) pihvi, ja auki leikattaessa tai revittäessä (sillä tämä juusto suorastaan kutsuu repimään, nyt taas niin ymmärrän sinua Jamie!) Sisältä paljastuu mehevä, lähes valuva sydän, joka kuitenkin pysyy vielä koossa.
Siis ellet saa bufalamozzarellaa, unohda tämän resepti kunnes saat sitä. Määrään minä! (ja usko pois, se on kyllä omaksi parhaaksesi!)
Mozzarellaa ja avokadoa jogurttikastikkeessa
2 pussia bufalamozzarellaa
2 avokadoa
2dl ruokajugurttia
1 sitruuna
2tl sokeria
1/2 punaista chilipalkoa
1 dl basilikaa
tuoretta rosmariinia
Maldon-suolaa
mustapippuria myllystä
Puolita avokadot, koverra liha kuorista ja pilko reiluiksi kuutioiksi. Kierittele kuutiot kulhossa 1/2 sitruunan mehussa, etteivä ne tummu.
Revi tai leikkaa mozzarella paloiksi ja asettele laakealle tarjoiluvadille. Sekoita jogurtti 1/2 sitruunan mehu ja sokeri, joka on aika oleellinen tässä maun kannalta. Että älä unohda. Levitä seos juuston päälle.
Heittele pinnalle avokado-kuutiot sekä pilkotut chilit ja yrtit. Viimeistele suolalla ja mustapippurilla.
Omista kuvistani hoksaa, että nyt toisen kerran tätä tehdessäni hautasin myös avokadot jogurtin alle, kun en muistanut, että ne kuuluvat päälle. Ei varmaan vaikuta makuun, ulkonäköön kylläkin. Nämä voi tehdä myös valmiiksi annoslautasille. Me söimme tämän neljään pekkaan tällä kertaa tuoreen leivän kera.
Tähän loppuun vois taas laittaa ne vilkkuvat neonvalot, jotta
TEE-TÄTÄ-TEE-TÄTÄ-TEE-TEE-TEE-TÄTÄ
Mutta ei hän osaa.
Voi miten iloiseksi tulin, kun luin postauksesi! On siis muitakin mozzarellan suhteen myöhäisheränneitä:)) Minä olen monet tomaatti-mozzarella-siivu-siivun-perään-systeemit syönyt vuosien aikana ja altakulmain ihmetellyt, että miksi tämä nyt on niin hienoa ja hyvää. Ei se pahaakaan ole ollut... Mutta kun löysin (varmaan sitä oli noin sata kertaa vinkattu ja sitten "löysin") buffalopallerot! Niitähän tosiaan repii aivan ilokseen. Eikä ole paluuta (paitsi muiden ruokailijoiden pyynnöstä) muuhun pizzan suhteenkaan kuin margaritaan.
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaJa kiitos tästä aivan superihanasta reseptistä! Tällä on hurmattu jopa muutama antiavokadoisti menneellä viikolla. Tämä ohje hyppäsi kertaheitolla mun juustoisten reseptien kärkeen - siinä kun yhdistyy kolme asiaa joihin olen pahasti koukussa, eli mozzarella, chili ja avokado. Muutenkin blogisi on mukavaa luettavaa ja osaltaan myös auttaa silloin kun oma inspiraatio köökin puolella on aivan hukassa. Ihanan maanläheinen ja rento blogi rennossa Etelä-Pohjalaisessa hengessä - sopii mulle!
Mä olen aivan järkyttynyt että vasta nyt löysin tämän reseptin, missä maailmassa olen elellyt?! tätä on PAKKO kokeilla, eräät avokadohullut ystävät tulevat rakastamaan tätä :)
VastaaPoistaLisäksi: buffalamozzarella... se on niin hyvää että ei sanat riitä kertomaan :) olin aivan onnesta soikeana Italiassa kun sitä oli joka kulmalla ja jättiläismäisiä palleroita.
No tämaä on kyllä niitä reseptejä, jota ei olis ikinä keksiny, jollei olis ollu tätä reptiä, jos ymmärrät, mitä tarkoitan... hyvä, että taas yksi löysi sen!
PoistaKiitos ihanasta ohjeestasi. Tein tänään ja aah... kuinka olikaan herkullista.
VastaaPoistaIhanan kuuloinen resepti!
VastaaPoistaMutta mitä luulet, kärsiikö maku kauheasti siitä jos vaihtaa sokerin hunajaan? En yleensä käytä sokeria ja siksi sitä ei ole meillä kotonakaan ja nyt mietin, onko minun pakko mennä ostamaan sokeripussi vain tätä varten :D
Kyllä mä luulen, että on oikein hyvää hunajallakin, se kun kyllä natsaa jugurtinkin kanssa. Makuvivahde voi olla hieman eri, mutta tärkeintä tässä on se pieni makeus kuitenkin, oli se hunajasta tai sokerista. Kerro kuinka kävi.
Poista