KATKARAPU-ANANAS-PALMUNSYDÄNSALAATTI JA HUNAJA-KANELIKASTIKE

Huh, olipa siinä nimellä komeutta ja pituutta! Itse salaatti on vähän vaatimattoman kalpea ulkonäöltään, mutta juuri sopivan kepeä alkupalaksi. Varsinkin kun pääruoaksi oli tuhtia Feijoadaa. Mauissa löytyy kyllä hauskaa eksotiikkaa, parsanmakuiset palmunsydämet olivat ainakin omassa keittiössäni uusi raaka-aine ja koskas ootte tehneet viimeksi salaattiinne hunaja-kanelikastiketta?  

Minäpäs tein nyt, kun houkuttelevalta kuulosti. Sain sopivasti Urtekramilta uusia mausteita kokeiluun. Mikä yhteensattuma, että sieltä tuli sekä  tässä reseptissä tarvittavaa sinappijauhoa, että kanelia. Tuo Aito kaneli on nyt todellakin sitä "oikeaa" ceylonin kanelia, eikä cassiasta valmistettua, mitä lähes kaikki myytävät kanelit ovat. Aidon kanelin kumariinipitoisuudet ovat vähäiset verrattunat cassiasta valmistettuun kaneliin. Ja kumariinihan on, jos nyt oikein hysteeriseksi ruvetaan, myrkkyä, googlailkaa itse lisää. Maku oli myös mahtava verrattuna maustekaappini muihin kanelipurkkeihin (joo, mulla saattaa olla useita, viimeksi kun etsin jotain, löysin mm. 5 erillistä pussia jauhettua korianteria, ilmeisesti suosikki kun luulen sen aina olevan loppu).

Muutenkin laitan isot peukut Urtekramin luomumausteille, purkitkin on sopivan ruffeja ja tuolla pimeässähän ne mausteet parhaiten säilyy. Vaikka mausteet on kyllä tarkoitettu käyttöön, ei säilytykseen!

Brasilialaisista vielä sen verran, että alkupaloiksi sopivat pilkkupurtavat on usein brasilialaisessa keittiössä kaikkia pikku piiraita ja uppopaistettavuuksia, joten ilahduin kun löysin tämän lisukesalaatin, jolla aloitettiin brasilialainen teemaruokailumme.

Huomatkaa pöydässä myös kukot, nuo Brasilian kansallislinnut!

No ei kai, kun oli vaan pääsiäinen.

KATKARAPU - ANANAS - PALMUNSYDÄNSALAATTI
4 annosta
1 pieni ananas kuutioituna
250 g keitettyjä, valutettuja jättikatkarapuja
400g purkki palmunsydämiä, valutettuina ja ohuesti viipaloituna,
kourallinen mintunlehtiä silputtuna
kourallinen lehtipersiljaa silputtuna
iso kourallinen rucolaa

HUNAJA-KANELIKASTIKE
 2 rkl juoksevaa hunajaa
1 tl jauhettua kanelia
1 tl sinappijauhetta
1/2 tl merisuolaa
1/2 tl mustapippuria
4 rkl siiderietikkaa
4 rkl Auringonkukka/rypsiöljyä

Aloita kastikkeesta. Vatkaa hunaja, kaneli, sinappi, suola ja pippuri paksuksi tahnaksi. Vatkaa vaiheittain ensin etikka ja sitten öljy joukkoon.
Kokoa salaatti  sekoittamalla ananas, katkaravut, palmunsydämet, minttu ja persilja isossa kulhossa. Lisää rucola ja puolet kastikkeesta hellävaroen. Jaa annoksiin ja lisää loput kastikkeesta. 

 Ohje mukailtu Brassiruokaa grillistä ja sen vierestä-kirjasta

Ja nyt, ohjetta tässä sisälukiessani hoksaan, että minähän tein kastikkeen aivan päin pyllyä. Laitoin vain kaikki ainekset kannelliseen lasipurkkiin ja ravistin, mikä on muuten lemppari keittiömetodini. Olisikohan niin, että tuolla reseptissä kuvatun lailla vaiheittain etikan ja öljyn lisäämällä kastike emulsioituu eri tavalla? Ohps... 

No ei se mitään, hyvää oli näinkin, melko tujua kyllä kun etikkaa saman verran kuin öljyä. Ja sen AIDON kanelin muuten maistoi!

Kuvissa olevat Urtekramin  uutuus-luomumausteet saatu tuotenäytteinä.

Igorin kana ja pari muuta herkkua viikonlopuksi

Vaikkapa tälläinen Paahdettu tomaatti-mozzarella salaatti. Siinä aivan isoilla kirjaimilla lukee, että herkulliseen viikonloppukokkailuun silloin kun haluat on pakko keskittyä muuhunkin kun pelkkään ruuanlaittoon. Tomaatti, mozzarella ja basilika on klassinen yhdistelmä ja talvella saat lähes kesän veroiset maut esiin paahtamalla tomaatit.

Paahdettu tomaatti-mozzarella salaatti
12 hengelle

2 kg pikku(terttu)tomaatteja, punaisia ja keltaisia 
250g  pehmeää puhvelinmaitomozzarellaa (esim Pirkan Parhaat)
1 puska tuoretta basilikaa
suolaa, pippuria, oliiviöljyä, balsamicoa

Laita tomaatit uuninpellille, ja paahda 200 asteessa noin tunnin verran.

Suolaa, pippuroi, öljyä ja balsamikoi tomaatit lämpimänä. Aseta tarjoiluvadille, revi päälle juusto ja basilika.

Ja sitten aiheeseen eli Igorin kanaan. Keskustelimme tällä viikolla siitä, että onkos se paljon hypetetty Igorin kana arkiruokaa vai viikonloppuruokaa. Peggy, joka alunperin reseptin julkaisi, kertoi, että oli saanut pyyhkeitä kun oli tituleerannut Igorin kanaa viikonlopun ja jopa juhlien ruuaksi. Ruuan raaka-aineet kun eivät ole kovin kalliit, se on helppo ja aika nopeakin valmistaa(valmista alle tunnissa, mutta kestää pitemmänkin hauduttelun) ja pata/uunivuokaruokana, siitä ei ehkä kaikkein finedinimpia  esille panoja saa.

Ihan totta, sanon minä. MUTTA. Jos 800g kananfilettä saa kaverikseen 350g smetanaa, on kyseessä sen verran tuhti annos, että minä laitan sitä kyllä viikonlopun spesiaalihetkiin. Lisäksi se tosiaan helppotekoisuutensa ja edullisuutensakin takia sopii tarjottavaksi myös isommalle porukalle. Varsinkin kun sen maku on herkullinen ja sopii niin lapsille kuin aikuisillekin.

Siispä minä tarjosin Igorin kanaa Maitotytön syntymäpäivillä. Kaveriksi tarjosin tuoretta ciapattaa ja riisiä sekä tuota paahdettua tomaatti-mozzarellasalaattia. Ihan en malttanut siihen jättää vaan valmistin vielä jättikatkarapuja, kun muuten pääsin niin helpolla, niin äkkiäpä perkasin nelisenkymmentä jättikatkista.

Vieraat vaikuttivat tyytyväiseltä kaikkeen ja jälkiruuaksi keitettiin jäätelökakkukahvit. Tykkään niin tälläisistä tarjoiluista, helppoa niin emännälle kuin vieraille.

Ja se Igorin kanan resepti. Sen te joudutte käydä nappaamassa alkuperäislähteestä eli Peggyn pieni punainen keittiö-blogista, jonka Igorin kana reseptiin pääsette siis tästä. Jos ette ole vielä kokeilleet, kannattaa. Se on konstailemattoman herkullinen ruoka, jos tykkäsit Moskovan padasta, tykkäät tästäkin. Igorin kana on kuin lämpimän slaavilaisäidin syleily!

Mutta arvaatkaa kuinka paljon smetanaa meni kun tein Igorin kanaa 3kg kanan rintafileitä? 

Niin helppoa vierastarjoilut eivät koskaan ole, että kuvata kerkeäisin, mutta uskokaa vaan kaiken herkullisuuteen kuvista huolimatta. Jättiravut kypsennettiin gratinoimalla vuuallinen valkosipulipersiljavoissa. Niin helppoa.

Ei kyllä niin helppoa myöskään etteikö useimmat vieraat, äiti, anoppi, käly, nato hääri kattaus- ja siivousapuna juhlien aikana. 
En todellakaan ole niitä emäntiä, joiden pöytä odottaa vieraita katettuna jo aamu kuudesta lähtien. Toisaalta menetelmä on hyvä. Kun vieraat joutuvat kattamaan, he oppivat tavaroiden paikat ja näin tiskikoneen tyhjennys juhlien päätteeksi sujuukin jo leikiten.

Perhetyövoima - paras työvoima!

MYLLYMÄKI. PIERUSALAATTI.

Voin ihan kertoa teille sen eksaktin hetken kun rakastuin Tommy Myllymäkeen.  Tommy Myllymäki on siis naapurimme Ruotsin kulinaristisen kentän kirkkaimpia tähtiä, Bocuse d'Or- kokkikilpailuista useita mitaleja tuonut huippuammattilainen, johon ei voi olla törmäämättä Ruotsin televisiossa tai ruokalehdissä. Ja jonka sukunimi on sitäpaitsi aivan älyttömän helppo lausua.

Minä rakastuin Myllymäkeen lukiessani hänen keittokirjaansa MYLLYMÄKI. Kasvikset. Lisukkeena&pääruokana -opusta sivulta 51: Reseptin nimi on Murskattua Kukkakaalia kananmunan, majoneesin ja ruohosipulin kera. Johdannossa Tommy kirjoittaa näin: 

Arkiruokaa parhaimmillaan. Lisää vain muutama viipale paistettua pekonia, niin syntyy oikea pierusalaatti.

Veit mun sydämen!

Kirjan lopussa on muutama sivu kuvia hurjan taitavista (oikein käsittämättämistä) Bocuse d'Or luomuksista, mutta muuten kirjan sisältö on aivan muuta.

Ehdottomasti yksi hienoimpia käsiin saamiani opuksia tänä vuonna. Niitä, joista haluaa kokata kaiken. Ja kirjan ruuat ovat siis valmistettu kasviksista, useimmat annokset soveltuvat niin pääruuaksi kuin lisukkeeksi tai alkuruuaksi. Kaikkia kasviksia Tommy ei suinkaan käy läpi vaan kertoo keskittyvänsä omiin lemppareihinsa. Niitä tuntuu kyllä riittävän. Reseptien mukana on myös vinkkejä minkä lisukkeeksi kukin annos sopii. Aivan mieletön kirja; yksinkertaista mutta silti uutta. Annoset esitellään lyhyesti, mutta jotenkin niin kattavasti:

KEITETTYJÄ PUNAJUURIA mustaherukkakastikkeen ja vuohenjuuston kera. Punajuuri sopii maa-artisokan tavoin hienosti yhteen fenkolinsiemenien kanssa. Tässsä ruuassa mustaherukan miellyttävä happamuus ja kitkeryys muodostavat sen maulle hienon kontrastin.

KURPITSAA parmesaanin ja timjamin kera. Kurpitsa muuttuu kypsennettäessä hyvin nopeasti raa'asta kypsäksi. Parhaalta se maistuu täysin kypsäksi paistettuna, mieluiten yhdessä salvian ja ruskistetun voin kanssa. Myskikurpitsa on oivallinen raaka-aine. Se on koostumukseltaan kiinteä mutta täyteläinen ja maultaan intensiivinen ja voimakas.

Todellakin suosoittelen tätä kirjaa, niin orjallisesti noudatettavaksi kuin inspiraation lähteeksi. Ja mä aion kokata kaiken, mutta pakko oli aloittaa pierusalaatista.

MURSKATTUA KUKKAKAALIA
resepti Tommy Myllymäki 
4 annosta
1/2 kukkakaalia (n. 300g)
3 kananmunaa
3rkl hienoksi silputtua ruohosipulia
11/2 dl majoneesia (erillinen ohje)
suolaa ja vastajauhettua mustapippuria
(6-7 siivua rapeaksi paistettua pekonia....what the hell, paista koko paketti!)

Poista kukkakaalin kanta ja heitä pois tai käytä toiseen ruokaan. Leikkaa kukinnot viipaleiksi tai pieniksi paloiksi.

Keitä kananmunat kovaksi ja kuori ne. Raasta karkeaksi.

Yhdistä munaraaste, ruohosipuli ja kukkaalipalat ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita seos vadille ja valuta päälle majoneesi. (Katko mukaan rapeaksi paistetut pekonit.)

5 DL MAJONEESIA
2 munankeltuaista
1 1/2 tl puna- tai valkoviinietikkaa
1 1/2 tl dijonsinappia
5 dl ruokaöljyä
suolaa

Vatkaa munankeltuaiset, etikka ja dijonsinappi. Kaada öljy sekaan ohuena nauhana samalla vatkaten. Vispilällä tai sähkövatkaimen matalalla nopeudella. mausta suolalla.

Voi luoja miten yksinkertaisen hyvää. Vaikka onnistuinkin tössimään näin helpossa reseptissä ihan olan takaa. Ensiksi olin ihmeissäni, että aah siis kukkakaali aivan raakana? No, ei se mitään, kyllä se varmasti näin on. Sitten, vähän kiireessä, koska aurinko oli laskemassa eli kuvausaika kohta ohi, aloin valmistaa majoneesiä. Mikä ihme muhun meni kun kaadoin sekaan 1,5 DL punaviinietikkaa. Varsinaisen kirpeä majoneesi! No eihän se toki paksuuntunutkaan, mutta kaadoin 4 dl pois (säästin salaatinkastikkeeksi) ja lisäsin sitten vanhaan pohjaan vielä yhden keltuaisen ja vähän dijonia ja pari desiä öljyä. Sitten kaadoin koko majoneesin salaattiin. Apuaa....sitä piti olla vain 1,5 dl! Milläs saat sen pois? Just niin! Et sitten millään.

Mutta hyvää tämä oli, niin hyvää! Omistan reseptikokeiluni ystävälleni Virpille joka jakaa rakkauten mm. punajuureen ja kukkakaaliin, ja vähän kaikkeen muuhunkin, luultavasti myös Tommy Myllymäkeen, jos asiasta tulee joskus puhetta. Muuten olemme kyllä aikoinamme rakastuneet eri miehiin tahoillamme. No, okei, nekin on kyllä serkukset.

Ai niin, ja varsinaisena flatologian (lat. flatus/ pieru) asiantuntijana täytyy sanoa, että olet ehkä pikkuisen väärässä, rakas Tommy. Ei tää nyt mitenkään ylenpalttisesti pierettänyt.

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Luojan kiitos!

Salaatin lämpöä

Syksyn ja kolean myötä salaatitkin vaihtuvat kuin itsestään keveän rouskuvista, sitruksisista raikkauksista tuhdimpiin. Enemmän proteiineja, enemmän juureksia ja syvempiä makuja vaikka uunin kautta paahtamalla. Lämmin salaatti se vaan jotenkin tuntuu tähän aikaan enemmän aterialta.

Ja punajuuri. Sehän on ihan parhautta, maussaan ja monipuolisuudessaan superpakkaus. Ainut huono puoli lienee sen värjäävyys, aina syödessä tulee sellainen tunne, että, no niin, mä kuitenkin pudotan palan punajuurta rinnuksilleni, josta seuraa se automaatio, että se luultavasti todellakin putoaa siihen valkoiselle neuleelle. Oi jippii! Toisaalta, kuinka moni boikotoi mustikansyöntiä samasta syystä? No ei kukaan! Ja se sentään värjää myös hampaat ja huulet, ihan ilman lusikointihuteja.

Tässä salaatissa punajuuri ottaa kaverikseen kikherneen. Pikkuisen mausteita ja loppusilaus lehtikaalilla ja fetalla, ja se on siinä. Kaunis, syksyisen tuhti salaatti.

Punajuuri-kikhernesalaatti
2:lle ateriaksi, lisukkeeksi useammalle 

½ kiloa tuoreita punajuuria, kuorittuna ja lohkottuna
öljyä, suolaa, mustapippuria

2 rkl oliiviöljyä
1 punasipuli, suikaleina
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 tl juustokuminaa
2 tl kuivattua oreganoa
170 g valutettuja kikherneitä
3-4 lehtikaalin lehteä, ruodittuna
100g fetaa

½ sitruunan mehu
1 dl tuoretta korianteria, hienonnettuna
suolaa, mustapippuria

Laita kuoritut ja lohkotut punajuuret uuninpelille, pirskottele päälle hiukan öljyä, suolaa ja mustapippuria. Paahda 200 asteessa n. 20 min., kunnes napakan kypsiä. 

Kuumenna paistinpannulla öljy ja kuullottele punasipuleita miedolla lämmöllä 3-4 minuuttia. Lisää valkosipuli ja jatka kuullottamista kunnes haistat valkosipulin aromit. Lisää juustokumina ja oregano, sitten valutetut kikherneet. Jatka paistamista 5 min., lisää joukkoon uunipaahdetut punajuurilohkot ja revi lehtikaali mukaan. Pyöräyttele pari kertaa kaikki ainekset lämpimiksi. Tarkista suola ja mustapippuri.

Nosta tarjoilulautaselle, murenna päälle feta, purista sitruunan mehu ja viimeistele tuoreella korianterilla. 

Lisää maistuvia punajuurireseptiä löydät myös muilta ihanilta K-ruokabloggareilta ja tietenkin K-ruoka – sivuston ehtymättömästä reseptivarastosta. Sovitaanko, että kokeillaan tänä syksynä ainakin yhtä upouutta punajuurireseptiä. Itse harkitsen vakavasti Tarte tatinia punajuuresta!

Kaupallisessa yhteistyössä K-ruoan kanssa.

Tabbouleh 9 ja 1/2 (Mielenkiintoista!)

Sormeni ovat syyhynneet päästä tämän reseptin kimppuun jo alkuvuodesta, kun jostain kirjatorilta nappasin mukaan alennuksessa olleen Chef Ramzin keittokirjan Arabialainen keittiö. Ihana, ihana kirja. Syy miksi valitsemaani reseptin kimppuun käyn vasta nyt on siihen tarvittavan lehtipersiljan huikea määrä: 9 ja 1/2 desiä! En todellakaan ollut menossa tyhjentämään markettia kalliista yrttipuskista ja yrittämään saada ne hengissä kotiin talvipakkasilla, vaan odotin suosiolla kesää kasvimaata ja oi niin satoisaa ja mistään ulkoisista tekijöistä hätkähtämätöntä lehtipersiljapenkkiäni. Eikä se onneksi pettänytkään.

Tunnustan, että minulla on välillä ryynit ja ryynit iloisesti sekaisin. Milloin teen couscousia, milloin couscoucista tabboulehta ja bulguria sitten välillä couscousiin...you get my confusion? Äitini on kyllä tehnyt jo vuosikymmenet herkullista tabboulehta, mutta vasta nyt libanonilainen Chef Ramzi avasi silmäni. Että niinkuin tiedän nyt mitä olen tekemässä ja koska teen ihan omiani (sekin sallittakoon).

muista lukea oikealta vasemmalle

Tabbouleh on nimittäin persilja- bulgurisalaatti. Ei bulguri-persilja (ekä varsinkaan couscous) ja tämä tarkoittaa sitä, että se on siis yrttisalaatti, jossa on mausteena bulguria. Reseptissä saattaa olla vain 3 rkl bulguria n. litraan persiljasilppua. Mokasin hiukan tämän reseptin kokeilussa, en millään halunnut uskoa, että reseptin 1 3/4 dl bulguria on tarpeeksi. Joten tein 2 dl (no eihän lisäys ollut kuin 1/4 dl) ja kumosin kaiken salaattiin. Kuvissa ainakin näyttää turhan bulguriselta ja seuraavan kerran laitan vain  desin, jotta persilja pääsee vieläkin enemmän framille. Maunsa puolesta tämä tabbouleh kyllä jo peittosi edeltäjänsä, joissa runsas yrttien käyttö tarkoitti korkeintaan 2 ruukkua lehtipersiljaa. Olisittepa nähnyt mut reseptin kimpussa, jossa yritin vanhasta muistista vertailla edes noita arabialaisen tekstin numeroita käännettyyn reseptiin...ettei vain olisi tullut virhe. Virhe taisi olla päässäni.

Tabbouleh
persilja-bulgurisalaatti
4:lle

3 tomaattia pieneksi kuutioituna
2 keltasipulia hienonnettuna
9 1/2 dl lehtipersiljasilppua
1 dl tuoretta minttusilppua
1 3/4 dl bulguria ohjeen mukaan valmistettuna 
1 1/2 tl suolaa
3/4 tl mustapippuria
1 dl sitruunamehua
1 dl oliiviöljyä

Yhdistä kulhossa tomaatit, sipulit ja lehtipersilja- ja minttusilppu. Sekoita huolellisesti mukaan bulgur ja loput mausteet. Kumoa tarjoilukulhoon. Tarjoile kylmänä ja koristele sitruunalohkoin.

Tabbouleh - I so get  you now!

Sadonkorjuun beluga-salaatti

Beluga-linssissä on jotakin suunnattoman ylellistä. Musta muotonsa  antanee  sille sen kaviaarimaisen nimen, mutta se on myös kiitollinen ruuanlaittajan kaveri, se pitää kypsennettäessä hienosti muotonsa ja värinsä ja sen makukin on jotenkin tavanomaista hienostuneempi.

Pääsin keväällä viettämään ihanan ylellisen illan yksityiskodissa Astra Wines'in ja Blogiringin kampanjan myötä tutustuen luxemburgilaisen Bernard-Massardin ja chileläisen Domaine Bousquet´n viinitalojen viineihin. Tänään on aika julkaista Bernard-Massard kuohuviinille suunnittelemani sadonkorjuuresepti.

Sadonkorjuu inspiroi lämpimän salaatin jossa kauden kasvikset maistuvat parempina kuin koskaan muulloin. Vastanostetut punajuuret ja porkkanat makeutuvat uunin paahteessa, samoin kuin pienet keskikesän auringon kasvattamat kirsikkatomaatit. Kotimainen pensaspapu, keveästi ryöpättynä, on myös maultaan ylivertainen. Kasvisten pariksi tarvitaan vain keveästi paistettua vuohenjuustoa. Käytin tässä kotimaista halloumityyppistä juustoa, yhtä hyvin se voi olla myös chevreä.

Onnistuneen salaatin kruunaa ruokajuomaksi tarjottava Bernard-Massardin Cuvée de l’Ecusson. Juuresten makeus ja juuston kevyt suola tukeutuvat ihanasti kuoharin sitruksiseen ja vähän omenaiseenkin hapokkuuteen. Ja tiesitko muuten, että vihreät pavut ovat oiva kumppani kuohuvalle! Ihanan ylellisen yksinkertaista.

Sadonkorjuun beluga-salaatti

4:lle

2,5 dl belugalinssejä

1 l vettä

1 salottisipuli

3-4 pienehköä uudensadon punajuurta

2-3 uuden sadon porkkanaa

pari kourallista kirsikkatomaatteja

150g tuoreita pensaspapuja

200g vuohen paistojuustoa

3 rkl oliiviöljyä

1 rlk omenaviinietikkaa

1 rkl sitruunanmehua

1 rkl ruokasokeria

1 tl suolaa

1 rkl  tuoretta timjamia

suolaa, pippuria, tuoretta basilikaa

lisäksi öljyä uunijuureksille, hiukan timjamia ja muutamia salaatinlehtiä salaattilautasen reunoille.

Lohko punajuuret  melko pieniksi, halkaise kirsikkatomaatit ja leikkaa porkkanat lanteiksi. En kuorinut uuden sadon kasviksia, leikkasin vain naatinkohdat pois. Asettele kasvikset ryhmittäin unninpellille, ripottele päälle  öljyä, suolaa ja pippuria sekä hieman timjamia. Paahda 15-20 min, 225 asteessa.

Huuhdo belugalinssit, laita ne kiehuvaan veteen ja anna kiehua viisi minuuttia. Lisää silputtu salottisipuli ja anna hiljalleen kiehua kunnes linssit napakan kypsiä, n. 10 min. Kaada linssit ja sipuli siivilään ja huuhtele kylmällä vedellä, laita sitten kulhoon odotamaan.

Leikkaa pavuista päät ja ryöppää pari minuuttia kiehuvassa vedessä. Huuhtele kylmällä ja laita jääkylmään vesikuhoon odottamaan (väri säilyy kauniin vihreänä).

Valmista kastike yhdistämällä öljy, viinietikkaa, sokeri, suola, sitruunamehu ja timjami ja pippuri.

Yhdistä kaikki salaatin ainekset ja sekoita kastike joukkoon. Tarkista suola ja pippuri. Pavut voi puolittaa. Siivuta juusto ja paista nopeasti molemmilta puolilta kuumaksi. Aseta salaatti tarjoiluvadille salaatinlehtien päälle ja laita juustonsiivut päällimmäiseksi, viimeistele ripottelemalla päälle basilikanlehtiä.

Bernard-Massard Cuvée de l’Ecusson Brut: Riesling, Pinot Noir, Pinot Blanc, Chardonnay  (0,75 l) Alkossa13,90 €. Myös puolikas saatavilla!

 Muut kamppanjan upeat reseptit ja enemmän juttua viineistä löytyy kampanjasivustolta.

Yhteistyössä Astra Wines

Sipuli -yrttisalaatti on upea löytö

Basal wa a'Shab. En minä oikiasti arabiaa puhu, muutamaa fraasia lukuunottamatta (toisaalta, en osaa kyllä tanskaakaan vaikka sen sujuvuutta on monesti kehuttu). Juuri yhtenä päivänä mietin tässä, että minkälaistahan on tänäpäivänä vaihto-oppilaan elämä, kun on skypet ja facet ja instat ja sähköposti. Aikoinani en tainnut montakaan kirjettä amerikoista kotiväelle laittaa. Vuoden loppuessa olikin sellainen tunne, että olisi vaan voinut jatkaa sitä ameriikkaelämää ja unohtaa kaiken muun. Onneksi piti kuitenkin tulla pois! Mutta jo aiemmin, kun itse olin tullut jo Saudeista pois ja muu perhe oli vielä sielä, piti puhelut ottaa aina keskuksen kautta. Ja keskus puhui tasan yhtä kieltä; arabiaa. Monesti linja oli vielä tosi huono ja arabiankielellä sitten huutelin Oravan mummolan tuvasta harmaaseen seinäpuhelimeen numeroita. Peukku pystyssä, että puhelu menisi oikeaan paikkaan.

Hauskoja oli myös puhelinkeskustelut vaihto-oppilasvuoden jälkeen Bilbao'oon. En silloin osannut yhtään espanjaa ja yrittäessäni soittaa joskus vaihto-oppilaskaverilleni Ivan'ille sieltä aika usein vastasi pelkkää espanjaa puhuva taloudenhoitaja. Joskus puhuimme varmaan 10 minuuttia. Minä hoin, että Ivan? Nanna ja Finlandia ja rouva vastaili jotain mistä en mitään ymmärtänyt. Sitten puhelun lopuksi aina puolin ja toisin hoettiin noin 10 kertaa Hasta mañana!  Huomioi omalta puoleltani todellakin lausuin sen etuhoon hyvin kuuluvasti. Termi oli varmaan tuttu Abban biisistä ja ajattelin sen tarkoittavan hyvästejä, mitä se nyt kyllä tarkoittaakin, paitsi etten ollut kyllä aikeissa soittaa seuraavana päivänä, miltä se kuulosti tietenkin.

 Basal wa a'Shab on kuitenkin siis sipuli yrttisalaatti. Kuulostaa yksinkertaiselta ja sitä se onkin. Mutta maku on ihan pyörryttävän ihana, paljon enemmän kuin osasiensa summa. Minä tarjoilin salaattia mm. kypsien kesätomaattien kanssa. Tämä salaatti sopii meze-pöytään, pitaleipään ja ensi pääsiäisenä aion kyllä tarjota sitä myös nyhtölampaan seurana.

Resepti on Sally Butcherin upeasta Vegestan keittokirjasta. Suosittelen ankarasti tekemään tätä.

Sipuli-yrttisalaatti

 4:lle

2 isoa sipulia kuorittuna (itse käytin yhden punasipulin ja yhden makean salaattisipulin)
iso kourallinen tuoretta minttua silputtuna
iso kourallinen tuoretta korianteria silputtuna
iso kourallinen tuoretta lehtipersiljaa silputtuna
2 tl ruokosokeria
1 rkl omenaviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

Halkaise sipulit ja suikaloi puoliskat hyvin ohuiksi viipaleiksi, sellaisiksi puoliympyröiksi. Sekoita yrtit sipuleiden joukkoon. Muista paljon yrttejä!

Tee kastike liottamalla sokeri pikkutilkkaan kuumaa vettä ja sekoita sitten mukaan öljy ja viinietikka. Kääntele kastike sipulien ja yrttien joukkoon. Suolaa ja pippuroi.

Salaatti on parhaillaan noin tunti tekohetkestä, sen jälkeen sipulit alkavat menettää rapsakkuuttansa  ja haista epämiellyttävälle, sanoo Sally (so what, mä kyllä syön tätä vielä huomennakin). Tänään salaatti oli siis todella upeaa, nuo yrtit ja sipuli, minttu. Todella hyvää!

MÄISKIS! Murskatut kurkut -salaatti

Aggressiota? Turhautumista? Liikaa voimaa hauiksessa pullistelemassa? No nyt saat luvan perästä mäiskiä kurkkua! 

Mäiskitty kurkku imaisee itseensä maku-aineet jättäen silti rouskutusta vielä hampaillekkin.  Kiva salaatti ja lisäke vaikka grillaus-aterialle, sanon minä.  Ja tietysti se normi nopee-helppo-näkökohta. ja just nyt on kotimaiset kurkut parhaimmillaan ja halvimmillaan. Syökää kurkkua, hyvät immeiset!

Murskatut kurkut-salaatti
2 kurkkua
1 rkl sesamöljyä
1 rkl miriniä tai riisiviinietikkaa
1rkl vaaleaa soijaa
1 punainen chili pilkottuna
2 valkosipulinkynttä murskattuna
1 rkl sokeria
1/2 tl suolaa

Pinnalle voi laittaa paahdettuja sesaminsiemeniä, meinasin mutta unohdin.....

Ota kurkut leikkuulaudalle ja leikkaa molemmista päästä pienet palat pois. Niitä et tarvitse. Murskaa kurkku joko suuren keittöveitsen lappeella taisesti runttaamalla tai kuten minä, kaulimella koko pituudelta mäiskien. Terapiaa!

Vedä sitten kurkku pituussuunnassa halki ja puolita palat vielä kerran. Sitten pilko kurkku reiluiksi suupaloiksi. Nosta kulhoon

Yhdistä kaikki muuta aineet ja sekoita kunnes sokeri on sekoittunut nesteisiin. Kaada kurkkujen päälle kastike ja sekoita. Syö vaikka heti tai anna maustua jääkaapissa.

Pinnalle sopisi vielä tosiaan paahdetut sesaminsiemenet tai yrteistä vaikka korianteri, lehtipersilja tai ruohosipuli. Jos haluat tuunailla. Sesamöljy on aika olennainen osa makumaailmaa, joten se kannattaa pitää.

Tai mäiski ihan oma versiosi. Ja kurkun mäiskintä on aika siistiä hommaa, ei mitään granaattiomenatragedioita luvassa. Kunhan maltat lopettaa ajoissa.

Salaatissa tärkeintä on kastike

Yhtenä päivänä teki mieli jotain ruokaisaa salaattia ameriikan tyyliin. Jotakin niinkuin Chef's Salad tai Cobb Salad.  Mutta eihän mulla ollut pekonia tai kanaa ja avokadokin paljatui edesmenneeksi, joten lopulta tein kotoa löytyvistä aineksista ruokaisan salaatin ameriikan malliin. Ilman sen kummempia nimiä ja rajoituksia.

Pikku luksusta salaattiin sain pyöräyttämällä pannulla itse  tuoreet maistuvat krutongit. Muuten mulla taisi olla sielä kaapissa jäävuorisalaattia ja jotain toista, olisko vuonankaalta, kurkkua, tomaattia, punasipulia, keittokinkkua, yksi keitetty muna (jonka murustin salaattiin kun ketuaisen ympärillä oli rumasti mustaa, onneksi murut ei näy edes kuvissa) ja sitten ne krutongit.

Salaatista tuli näilläkin värkeillä tosi hyvää, koska kastike oli aivan ihanaa, just sellaista tangya, josta pidän (usein nimittäin syön salaatin jopa ilman kastiketta, inhoan huonoja kastikkeita). Salaatinkastikkeeni oli toki rumaakin rumemman näköistä, vihertävänharmaata ja möykkyistä, mutta aah niin hyvää! 

Urho otti mulle käsikuvia. Halusi välttämättä otttaa vinoja kuvia, mikä ei mun mielestä ollut hyvä idea.

 Eli kerää omalle salaatipedillesi salaatit, vihannekset ja sitten vähä jotain protskua, kalaa, kanaa, pekonia, kinkkua tai munaa. Ja päälle krutongit ja kruunuksi tämä helvetin ruma mutta niin hyvä kastike.

Krutongit

Paista kuutioitua paahtoleipää pannulla voissa timjamin ja parin valkosipulinkynnen kanssa.

Ruma mutta hyvä salaatinkastike

1dl öljyä
0,5 dl punaviinietikkaa
1 murskattu valkosipulinkynsi
1 rkl Dijon sinappia
75 g sinihimejuustomurua
suolaa 
maustepippuria


Laita kaikki aineet lasiseen kannelliseen tölkkiin ja ravista vimmatusti. Kaada runsaasti salaatin päälle ja nauti.

Green Monday eli vege-maanantai

Kasvisruoka. Välillä tälläisellä sekasyöjälle jotenkin hirveän vaikea käsite. Että mitä sitä nyt saa sitten sellainen syödä? Saako olla munaa, saako olla juustoa, eli hyväksytäänkö kaikki muu paitsi liha? No hyväksytäänkö kala? Ja mikä se sitten on se vegaani, joka haluaa  syödäkseen vain ei eläinperäisiä tuotteita (vegaanille lienee, joku parempikin määritelmä)?

Aika monella kaksikymppiselle nämä on aivan itsestään selviä asioita, mutta itse olen sitä sukupolvea, joka on tottunut saamaan liha (tai makkara!) -annoksensa lähes jokaisella aterialle. Sitä sukupolvea, joka tapasi sivuuttaa sen yhden kasvisvaihtoehdon ruokalistalla pikavauhtia. Nehän kun oli tarkoitettu VAAN kasvissyöjille.  Jonka vegenautinnot on pilattu lähtökohtaisesti sillä, että kasvisruoka parhaimmillaan tarkoittaa epämääräistä, ylikypsää kasvista, joka on haudattu 5 sentin juustogratiinin alle.

Onneksi nyt on nyt ja nuo ajat ovat vain muistoja. Yliopiston ruokalassa vaihtoehtoja pähkäillessäni kasvisruokavaihtoehdot ovat aivan samalla viivalla muiden annosten kanssa, ilman syömätottumusteni kategorointia mihinkään. Tarjonta ja tietoisuus yleisellä tasolla ovat lisääntyneet huimasti, mutta eniten iloitsen muutoksesta omassa keittiössäni. Vaikka edelleen vihaan kylmää vihersalaattia samalla lautasella lämpimän ruuan kanssa (no, meillä kaikilla on omat pienet vinksahtuneisuutemme), on juuresten ja kasvisten monipuolinen käyttö kokkailussani lisääntynyt huimasti nimenomaan rikastuttaen ruuanlaittotaitojani. Mahdollisuus omien kasvien ja yrttien kasvatukseen, tuo vielä lisäjännää koko touhuun. Ihan useana päivänä viikossa huomaan, että meillä syödään kasvisruokaa, vaikka tietoista valintaa ei olla tehtykään. Ja se on musta huippua!

Alex Niemisen ja Riikka Sukulan tuore VEGE-kirja on pullollaan innostavia kasvisruokareseptejä, sellaisia jossa voidaan käyttää kuitenkin vaikka maitotuotteita ja munia valmistuksessa, eikä tarvitse lähteä agavesiirapin tai muun sekasyöjälle oudomman aineen metsästykseen. Kirjan alkupuheessa tiivistetäänkin hienosti, että kasvissyönti ei todellakaan ole luopumista, vaan makuelämyksien rikastuttamista, ruokakulttuuritaustasta tai -valiosta riippumatta.

On paljon hyviä, ellei jopa erinomaisia keittokirjoja, joita lukiessani itselleni tulee  tunne, että niin nämähän on mun reseptiä, tai tämän tyylistähän mä teen itsekkin. Siksi kaikkein inspiroivimpia ovat sellaiset reseptikokoelmat, joissa sivu toisensa jälkeen löydän reseptin, jonka äärellä pysähdyn ihmettelmään, että kuinka joku  (tai miksi minä itse en ole)on tälläistä keksinyt, tai wautsi mikä yhdistelmä, tälläistä en olekaan koskaa kokeillut. Viime vuoden kirjoista muuten yksi tälläinen oli Kira Åkerström- Kekkosen Auringon Makuja.

Ensimmäisenä VEGE-kirjasta kokeilin Bergera- salaattia, koska a) en ollut koskaan kuullutkaan Bergera-nimisestä juustosta ja b) reseptissä oli pääraaka-aineena varsiselleri, kasvis, jota moni inhoaa, mutta jota itse tykkään napostella ihan raakatikkuina. Ja olenkos koskaan kertonut, että rakastan Bloody Mary'ä? Ehdottomasti sellerinvarrella, jätääkää mieluummin vaikka votka pois. 

Ai niin, en edelleenkään ole maistanut/saanut käsiini Bergera- juustoa, mutta reseptissä sille annettiin vaihtoehdoksi feta. Sillä siis. Sallinnette, Riikka ja Alex kuitenkin, että vaihdan erinomaisen reseptinne nimen Bergera- salaatista vähän tylsemmäksi sattuneesta syystä.

Varsiselleri-fetasalaatti

3-5 varsisellerin vartta pilkottuna (vaaleat osat)
1/2 kurkkua kuutioituna
1 dl saksanpähkinöitä, hiukan pienemmäksi rouhittuna
200g fetaa kuutioituna
oliiviöljyä 
sitruunamehua
suolaa ja pippuria

Yhdistä kaikki ainekset ja mausta oliiviöljyllä. sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Anna marinoitua jäälkaapissa mielellään puolisen tuntia.

Tämä lisäkesalaatti oli ihana, raikas tuttavuus. Vei sitä eilen veljelleni kreikkalaisespanjalaiseen meze/tapas pöytään, jonne se istui kuin nakutettu.

Testailen kirjan reseptejä Yoogaia- yhteistyön merkeissä. Yoogaia (käy tykkäämässä facessa) tarjoaa netissä erilaisia jooga, syvävenytys, kahvakuula, pilates yms. tunteja, sekä livenä, että tallenteena. Huhtikuu-maanantaisin vietetään Green Monday'tä, eli syvennytään kokonaisvaltaisesti kehon hyvään oloon, johon teemaan kasvisruokakin sopii mainiosti. Yoogaia- blogissa Anu kertoo perheen pinaattilättypäivästä. Kasvisruokapäivän kruununa on Kukan pitämä Hoivaava jooga- tunti jolla keskitytään nivelten, ruuansulatuksen ja vatsalihasten vahvistamiseen. Mukana on myös hengitysharjoituksia ja meditaatiota. Nyt kokeilemaan oman kodin rauhassa, sinäkin, joka et ole koskaan joogatunnille uskatanut. Kaikkien maanantain livetunnille osallistuneiden kesken arvotaan aina yksi kpl VEGE-kirjoja. 

Yoogaiaan saat kauttani nyt huhtikuun aikana kahden viikon ilmaisen koejäsenyyden koodilla NANNA2015, joka ei sido sinua mihinkään, eikä mitään tarvitse peruutella. Laitan loppuun yksityiskohtaisemmat ohjeet koodin lunastukseen. Asiasta tulen kirjoittamaan vielä enemmänkin, ratsastajakavereitani on jo hurmaantunut YIN-joogatunneista ja jopa IsoHoo oli vaikuttunut Joogaa golffareille- tuntia kokeiltuaan. Vartin niska-hartiajumppa on aivan ehdoton tässä koneella istuessa.

Yhteistyössä Yoogaia ja Green Monday

Ja tämä on nyt se loppu:

Ilmaisen koejäsenyyden voi lunastaa kuka tahansa, mutta vain kerran. Sivustolla kaikki pääsevät luomaan oman koodin viikoksi, mutta NANNA2015 koodilla pääset tunneille siis kahden viikon ajan. Seuraa siis ohjeistusta: Mene sivustolle Yoogaia.com. Klikkaa aloita ilmainen kokeilu. Rekisteröidy joko Facebookin kautta tai ilmoittamalla nimi, sähköposti ja keksimäsi salasana. Klikkaa eteenpäin, lukikohan siinä luo ilmainen tunnus tai jotakin. Rekisteröistyäsi pääset sivulle, jossa lukee YOOGAIA- tilini. Tietojesi alla on lunasta kampanjakoodi- linkki jota painamalla pääset syöttämään NANNA2015 -koodin ja saat pidennettyä viikon koejäsenyyden kahdeksi.

Ja oikeasti; kannattaa kokeilla!

Svaabilainen perunasalaatti

Schwäbischer Kartoffelsalat - aina saa jännitää tuleeko kaikki kirjaimet; nimen suomalainen versio svaabilainen perunasalaatti ei suo tässä kohdassa liiemmälti helpotusta sekään, olisikohan tämä virallinen oikeinkirjoitusasu. Onneksi ruuat on kuitenkin tarkoitettu syötäviksi, ei kirjoitettaviksi (vaikka öö, sitäkin taidan harrastaa...) ja tämä eteläsaksalainen perunasalaatti on yksinkertaisen herkullista.

Svaabia on siis Etelä-Saksaa, suurinpiirtein Baden-Württembergin osavaltion ja Baijerin länsiosista koostuvaa aluetta, jossa puhutaan vahvaa svaabin murretta (Sie schwätzen Schwäbisch) ja myöskin vaalitaan omia perinteisiä ruokia. Au pair-tyttöaikoinani  Stutgartin lähellä pienessä Kircheim am Teck:in kaupungissa pääsin vähän maistelemaan noita tuhteja herkkuja. Ja parantamaan kielitaitoani, joka ei kyllä saavuttanut ihan korkeinta huippua, olisiko syynä ollut juuri tuo svaabin vääntäminen (ja puolisuomalainen perhe).

Ihanat muistot on tuolta vuodelta jäänyt, sekä elinikäiset ystävät. Frau Doktor Ebert asuu nykyään eläkkeellä Maaningalla, Tyttärensä Pia, Maitotytön kummitäti, on synnytyslääkäri (takuulla ensimmäinen, joka on koskaan nähnyt Maitotytön, ultratessa siis) ja asuu Helsingissä ja Jan-poika gourmet-kokkina Stutgartissa (Jan on kuvien silmälasipäinen kokki).

Viime kesänä nähtiin myös Janin  kanssa pitkästä aikaa...ja tietenkin kokattiin. Reseptit kirjoitettiin tarkasti muistiin ja nyt kun ne on puolen vuoden kuluttua myös löytyneet, voin vihdoin jakaa reseptin.

Svaabilainen perunasalaatti on ihan omanlaisensa. Se on hyvin kosteaa, eikä haittaa vaikka perunalohkot hiukan muussaantuvatkin. Kastikkeessa maistuu tuttu saksalainen etikkainen kirpeys. Tekemisen ja maun juju piilee kuumina kuorituissa perunoissa, jolloin ne ovat valmiina vastaanottamaan maksimaalisesti makua.

Svaabilainen perunasalaatti

1 kg kiinteitä perunoita 
2 sipulia
2 dl voimakasta lihalientä
1 1/2 rk saksalaista (Mittelscharf Senf) sinappia tai dijonia
4 rkl valkoviinietikkaa
4rkl öljyä (ei oliivi)
mustapippuria
suolaa
pinnalle tuoretta ruohosipulia tai persiljaa

Keitä perunat kuorineen kypsäksi. Kuori ja viipaloi tai kuutioi ne niin kuumina kuin pystyt. Pilko sipuli ja ryöppää kiehuvassa vedessä. Lisää ne perunoiden sekaan. Lisää perunoihin lämmin lihaliemi, sinappi, etikka ja öljy. Anna lihaliemen imeytyä ja lisää tarvittaessa, salaatti saa jäädä siis hyvin kosteaksi. Rouhi päälle mustapippuria ja tarkista suola. Ruohosipuli silppu tai lehtipersilja sopii hyvin pinnalle.

Tarjoillaan yleensä haalean lämpöisenä, mutta on tämä kylmänäkin hyvää.

Jännittää vähän, että meniköhän tässä nyt kaikki oikein, koska a) en saa selvää muistiinpanoistani b) kokin resepti suullisesti toimitettuna on on vähän suurpiirteinen vaikka itse ruuanlaitto sujuukin ammattilaisen varmalla kädellä. Seuraavaksi kerron Janin tapaan keitetystä lihaliemestä ja Maultascheneista, joita tämänkin salaatin kanssa nautittiin.

Ai niin, ja hyvää myöhästynyttä syntymäpäivää, Jan!

Lasinuudelisalaatti, mangoa ja seesamilohta

Tässä salaatissa on kaikki kohdillaan.  Sopivasti makua kastikkeessa, mangon raikkautta ja sokeriherneen rapsakkuutta, aivan oiva peti nopeasti pannulla paistetuille seesamilohikuutioille. Vaikka nimenä onkin salaatti, tämä on ehdottamasti ruoka, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Just sopiva lounaaksi, tai nopea herkkuillallinen kun haluat laittaa lohesta jotain vähän muuta. Laitoin muistin myös päänupin perukoille, että tämä on oiva tarjottava kun tulossa on yövieraita, juuri sopiva iltapala, kun jotakin on tarjottava, mutta nyt tunnu siltä, että alkaisi perunankeittoon tai kattaisi vaan voileipäpöydän (tiedättehän minut, olen just näin mielikuvitukseton emäntä...NOT!)

Lasinuudelisalaatti mangon ja seesamilohen kera
4 annosta
(alkuperäinen resepti Caroline Hofbergin kirjasta runsaat Salaatit)

100-150g lasinuudeleita valmistettuna pakkauksen ohjeen mukaan
1 kypsä, tuore mango kuorittuna ja pilkottuna
150 g sokeriherneitä, huuhdeltuna ja pilkottuna
4 kevätsipulia varsineen (tai salaattisipulia) pilkottuna
1/2 dl korianteria hienonnettuna
600g lohifilettä
 voita paistoon
suolaa
seesaminsiemeniä

Kastike
1 punainen chilipalko, hienonnettuna ilman siemeniä
1 limen mehu
2 rkl kalakastiketta
1 rkl rypsiöljyä
1 tl seesamiöljyä
1 tl ruokokidesokeria
1 hienonnettu valkosipulinkynsi

Valmista kastike ravistamalla kaikki aineet kannellisessa lasipurkissa. (Pienestä kurkkupurkista tai  oliivipurkista saat itsellesi ihan hyvän flavourshakerin Jamien tyyliin. Älä siis vie kaikkia pieniä lasipurkkeja keräykseen, ne on oivia salaatinkastikkeen teossa)

Leikkaa valutetut ja kylmällä vedellä huuhdellut, pakkauksen ohjeen mukaan valmistetut (yleensä n. 3 min kuumassa vedessä)
pienemmiksi paloiksi, saksilla tämä käy kätevästi. Sekoita mango, sokeriherne, sipuli, nuudelit, kastike ja korianteri.

Irrota lohifileestä nahka ja leikkaa liha kuutioiksi. Paista kuutiot voissa pannulla nopeasti, lisää lopussa sesaminsiemenet. Suolaa lohi. Nostele lohikuutiot salaatin päälle.

Sitäpaitsi, tämä salaatti piristi jo ulkonäöllään! Ei varmaan soraääniä tähän?

Aasialainen nuudelisalaatti -ei niin nöpön nuukaa

Tämä ohje ei ole koskaan tainnut ehtiä blogiin asti vaikka sitä on menestyksekkäästi tarjottukin useissa kissanristiäisissä. Viimeksi Maitotytön sukusynttäreiden lihapullabaarissa. Salaatti on tosi hyvän makuinen, loputtomasti muunneltavissa ja lopultakin aika monelle hiukan erilainen ja eksoottinen (en puhu nyt teille, Aasia-foodiet!)

Reseptin bongasin Pioneer Womanilta joka taas oli perustanut oman versionsa Jamie Oliverin reseptiin ( joka löytynee muistaakseni ihan ekasta Alaston kokki-kirjasta), eli suositukset rentoon hyvänmakuiseen ruokaan ovat vahvat. Eihän tästä puutu ketjusta kuin Nigella. Jonka vietnamilainen kanasalaatti on muuten bueno!

Oikeasti toivon piristäväni itseäni tällä salaattipostauksella ja sen herkullisilla makumuistoilla. Olo on niinkuin jyrän alle jääneellä, puolentoista viikon influenssan jäljiltä. Ja 2 viikkoahan se kuulemma kestää...

Eniten ottaa pattiin, että en löydä Maitotytön lihapullabaarin lihapullareseptiikkaa mistään. Justhan se oli tässä pöydällä. Hyvänä puolena voin sanoa, että löysin sitä vastoin heinäkuusta asti kadoksissa olleen Schwäbische Kartoffelsalat-ohjeen. Mutta tää ei oo siis nyt se.

Aasialainen nuudelisalaatti
buffetpöytään ainakin 10:lle

Maistuvan salaatin salaisuus on ihanassa kastikkeessa.  Muita aineksia voit varioida mielesi mukaan, mutta tässä on kerrankin salaatti johon kylmä kiinankaali sopii. Älä jätä siis sitä pois.

Salaatti
1 paketti lasinuudeleita tai munanuudeleita ohjeen mukaan kypsennetynä, huuhdeltuna, valutettuna ja jäähtyneinä

1 kiinankaali silputtuna
1/2 punakaali silputtuna
1 pussi tuoretta pinaattia
1 rasia tai tölkki mungopavun ituja
1 punainen paprika ohuina soiroina
1vihreä paprika ohuina soiroina
1keltainen paprika ohuina soiroina
2 salaattisipulia ohuina suikaleina
1 iso kurkku, siemenet poistettuna ja ohueksi kurkunpyolikkaiksi siivutettuna
1 ruukku hienonnettua korianteria...tai enemmän
1 tölkki paahdettuja cashew pähkinöitä

Kun olet silpunnut kaikki ainekset sekoita ne yhteen suuressa astiassa. 

Sekoita kastikkeen aineet ja lisää ne salaattiin.

Kastike
1 limen mehu 
1dl öljyä
3 rkl seesamöljyä
1 dl soijaa
0.75 dl ruskeaa sokeria
3 rkl tuoretta raastettua inkivääriä
2 hienonnettua valkosipulinkynttä
2  tuoretta chiliä hienonnettuna
niin paljon tuoretta korianteria kuin sielu sietää.


Pitäkää peukkuja, että reseptituherruslappu löytyy. Siinä olis nimittäin mainiot cheddar-bbq lihapullat ja za'atar kanapullat -ohjeet.

Jotakin veheriää

Tuli kerralla kesän suosikkisalaatti tai lisuke, miten sen nyt ottaa.
Äiti oli tämän bongannut Tomi Björckin grillireseptivihkosesta, teki ja suositteli, kun Maitotyttökin oli kauhonut pikku masuunsa kaksin käsin.

Ja vain 4 ainesosaa. Kerrassaan nerokasta. Raikasta. Kestää parikin päivää helposti jääkaapissa.

Ja tilli. Voi tilli! Se ainut toinen yrtti jota me suomalaiset käytimme viime vuosituhannella. No kalan kanssa, ja uusien pottujen. Ja ehkä tillilihassa, ellet sattunut elämään siinä viharakkaus-suhteessa, josta kyllä monella uupuu tillilihan suhteen se rakkaus-osa.

Tillihän on itseasiassa yksi niitä spessuimpia yrttejä. Ainutlaatuinen ulkonäkö, ainutlaatuinen maku ja tuoksu. Ei tarvitse miettiä, että onko tämä nyt kirveliä vai jotakin muuta iisoppia (myönnän, en sokko tunnistaisi kumpaakaan, harvoin käyttämiäni). Tilli on huumaavaa ja passaa niin moneen muuhunkin kun noihin perinteisiin.

Justiinsa niin kun tämänkin salaatin juju. Todella!

Kurkku-feta-tillisalaatti
Puolita annos jos haluat puolta vähemmän... Paitsi ettet halua, trust me!

2 kurkkua
180g hyvää pehmeää fetaa
puntti tilliä
1 sitruunan mehu

Silppua kurkku tosi pieneksi kuutioksi. Silppua tilli. Murusta feta haarukalla. Sekoita kaikki yhteen ja purista päälle sitruunan mehu. Ehkä muutama pyöräytys pippurimyllystä, mutta koska se olisi jo 5. ainesosa, niin ei pakko.

Loistava lisä kaiken grillatun viereen makkarasta lampaan fileeseen. Tai miettikääs pitaleivän välissä tätä ja ehkä grillattua kanaa tai sitten nyhtöpossua. Jes, on muuten lapa jääkaapissa huomiselle eli  tämä täyte testiin huomenna. Ihan heti kun palaudun provinssin järkkärivuorosta. Pitat tulee muuten sitten vakuumipussista.