About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

torstai 15. kesäkuuta 2017

ROSVOPAISTIN TEKO-OHJEET JAOSSA


Juhannus tulossa.
Miten olis vanha kunnon rosvopaisti?

Tänään torstaina vinkit rosvopaistiin löytyvät Lännen Median tuottamina maakuntalehtien teemasivuilta. Ihan itte oon teille väsännyt. Siis AamulehtiForssan LehtiHämeen SanomatIlkkaKainuun SanomatKalevaKeskipohjanmaaLapin KansaPohjalainenPohjolan SanomatSatakunnan Kansa  ja Turun Sanomat.

Se kuulkaa kummasti hitsaa juhannuksenviettooporukan yhteen kun aamusella aloitetaan kuopan kaivuulla.



Ja sitten mallaillaan, vuorataan tiilillä tai kivillä puille tulipesä maan uumeniin.


Luvassa on tuntikaupalla nuotion roihua.  Ihan pakko on jossakin vaiheessa valmistaa ruuanvalmistusruokaa.


Lihat kapaloidaan moninkerroin odottamaan laskemista uunin kuumaan syleilyyn.


Viisaammilta, kuten vaikka Appi-ukolta kysellään välillä neuvoa.


Ja pitkän päivän päätteeksi voi posse kokoontua  ihanalle aterialle. Mehevä, hajoavaksi kypsynyt liha syodään yksinkertaisten tykötarpeiden kera. 


Nautitaan hartaasti yhteisestä saavutuksesta, makuelämyksestä, joka on siinä kohtaa parasta ikinä. Kaiken sen nuotiolla kyykistelyn jälkeen vaivansa väärtti.



Pysähdytään ihailemaan Juhannusyötä. Sitä, jota ei oikein yöksi raaski kutsua. Kun meillä on se valo. 

Lopuksi kömmitään aittaan vattan viereen maata. Ellei olla ruispellolla kirmaamassa juhannustaikoja tehden. 

Itte valittisin sen helpomman tien. Siis 7 yrttiä tyynyn alla. Ja ehkä jonkun allergialääkkeen.


keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

MAAILMAN TUOREIN PARSA


Ystävät ovat parhaita. Eilen istuttiin ensin hevosen selkään ja sitten saunan lauteille ystävän kanssa, jota en ollut nähnyt kasvokkain 16 vuoteen. Kuinka voi aika mennä näin nopeaan? Ja vaikka mitä negatiivista sanotaan somessa räpäläämisestä, uskallan silti kiittää facebookkia monen yhteyden säilymisestä ja monen uudelleen löytämisestä.

Ruokabloggaajalla on vielä aivan erikoinen soft spot ystäville, jotka hemmottelevat ruokasaaliilla. Voi Raija (ja Raijan maa-artisokat!), voi Hilkka, voi Heli, kuinka monta kertaa olette kiikuttaneet mulle koiratreeneistä suppilovahveroita tai vinkanneet paikasta (ja plääh, sitten Heli alkoikin syödä sieniä itse :) ) Ja Elina ja korvasienet. <3

Te ootte kultaa! Kiitos.

Mutta että sain siinä katsoa kun Sanna napsautti parsat poikki omalta maaltaan ja ojensi sylillisen noita lyijykynän hoikkuusia tankoja mun syliin, puraisin heti yhtä, että maistuuko ne oikeasti tuoreeltaan mansikalta.

Sitten ajoin 6 km kotiin. Sytytin bastardin ja  20 minuutin kuluttua parsasylillinen paahtui ritilällä. Ihan vähän aikaa vaan.



MAAILMAN TUOREIN PARSA

Syötävän kokoinen nippu vastanostettua parsaa
oliiviöljyä
sitruunaa
parmesania
sormisuolaa,

Tämä on taas niitä reseptejä, joihin on turha kirjoittaa määriä. Laitat sopivasti. Ja jos parsa on tuoretta, katso että muutkin aineet ovat ensiluokkalaisia, käytä esim. vain sellaista oliiviöljyä, jota olisit valmis lapioimaan lusikalla suuhun ihan itsekseenkin. Sitä vehreän ruohon makuista.

Eli grillaa parsat kevyesti /paahda uunilla/pannulla. Pirskottele päälle öljyä, purista sitruuna ja raasta tuoreeltaan parmesani. Viimeistele sormisuolalla.

And this, my friend, this we call an aspargus heaven!



lauantai 10. kesäkuuta 2017

CHILES TOREADOS


Ooh cielo, miten yksinkertainen voi olla hyvää! Tasan, vain ja ainoastaan 3 raaka-ainetta. Suola, soija ja Pimientos de Padrón.


Pimientos de Padrón pikkuisia mietoja (chili)paprikoita saa taas hyvin kaupasta. Ne ovat perinteinen espanjalainen tapas, paahdetaan öljyssä pannulla ja sitten vaan sormisuolaa päälle ja suuhun. Sanotaan, että joka 10. chili voi olla tulinen, siksi näitä markkinoidaan  myös venäläisenä rulettina. Ja ovat ihania.

Mutta että meksikolaiset menivät tämänkin tekemään vielä paremmin! Meksikossa nimittäin löytyy ruokalaji Chiles Toreados, eli härkätaistelijan chilit. Reseptistä löytyy variaatioita, osaan tulee suikaloitua sipulia ja chilitkin saatetaan suikaloida. Yhteistä on kuitenkin chilien maustaminen runsaalla soijalla. Minä luotan tietenkin tekopoikamme Uliseksen perheen reseptiin. Siinä kokonaiset chilit paahdetaan ja lopuksi leikataan niihin viillot ja loiskutellaan soijaa päälle. Kannasta kiinni ja suuhun, siemenineen kaikkineen.


Torear-verbi tarkoittaa härkätaistelun lisäksi myös kaikenlaista muuta härnäämistä ja provosointia ja kyllähän nämä pienet vihreät makuhermoja kutkuttaakin. Nämä voisi kyllä kääntää vaikka härnäyschileiksikin. Ja nyt salaisuus ja inspiraatio teille rohkeimmat: Oikeasti Meksikossa näitä ei tehdä mistään padroneista vaan jalapeñoista tai vihreistä serranoista. Ja kun chilit nautitaan siemenineen, on kyllä koukuttavan tulista luvassa.

Aion itse kokeilla aitoon tyyliin heti kun törmään meirän kaupoissa taas tuoreisiin jalapeñoihin. 



Lykkäsin valurautapannun lihangrillauksen välissä Bastard- grilliini, joka oli tähänkin oiva peli. Aina kannattaa kokata ulkona kuin suinkin voi!


CHILES TOREADOS

Pimientos de Padrón -chilejä tai tuoreita jalapeñoja /serranochilejä autenttiseen Meksikon malliin.
sormisuolaa
soijaa
öljyä tai voita paistamiseen

Kuumenna valurautapannu/parila grillissä tai hellalla ja lorauta sille vähän öljyä tai nokare voita. Grillaa chilit kokonaisina, kantoineen päivineen, kunnes kuori saa väriä ja kuplii hiukan.

Vedä chileihin pitkittäisviillot ja avaa hiukan. Siemenet saa jäädä sisään. Loiskuttele päälle soijaa ja ripottele sormisuolaa.

Käsittämättömän hyvä lisuke grillatulle naudan tai porsaanlihalle!
Ja kasvissyöjälle.
Ja punkulle.
Oluelle.
Colalle.




Bastard- grilli on saatu testikäyttöön maahantuojalta. 



maanantai 5. kesäkuuta 2017

KOREALAISET LEHTIKAALIPANNUKAKUT JA KOREAN RUOKARAKKAUS



Kaupallinen Yhteistyö Fine Foods.

Tässä blogissa vilahtaa tämän tästä korealaisia reseptejä. Niinkuin moni muukin maa-ruokarakkauteni (vaikka Meksiko ja Intia - miten muuten kokkailen niin hirveän harvoin intialaista nykyään, täytyypä terästäytyä!), ihastus korealaiseen keittotaitoon on tullut perheeni kautta vähän kaukaa kiertäen. 

Aivan 2000-luvun alussa olimme Iso-Hoon kanssa melkein kuukauden verran aika ainutlaatuisella matkalla Bangladeshissa, jossa vanhempani olivat silloin töissä, isäni maailmanpankin rahoittamassa terveydenhuollon kehittämisprojektissa, äitini ensin kotirouvaillen ja myöhemmin Iso-Britannian suurlähetystön sairaanhoitajana.

Pääkaupunki Dhaka on huumaavaan kuuma, meluinen, haiseva ja joka neliösentiltään täynnä ihmisiä. Voi sitä longyi- lannevaatteissaan riksoja polkevien miesten määrää kaduilla. Koko aikana emme nähneet ainuttakaan jolla olisi ollut tavalliset housut jaloissaan (Tämä fakta on tietysti hyvin oleellinen tämän ruokatarinan osalta...). Miettikää Bangkokin liikennettä, jos siellä olette käyneet, Dhakan liikenteeseen verrattuna se tuntuu sunnuntai- ajelulta puistossa. 

Omalta parvekkeelta saattoi seurata avoviemärien paskavirtaa, lehmiä tai lampaan teurastusta. Paras oli kerran kun  taitava kauppias-huilisti tuli koreineen kaupustelemaan, toki tuollainen hieno huilu oli saatava, kirmasimme alas valitsemaan tuliaishuiluja...no ne korit oli kyllä täynnä käärmeitä, ei ensimmäisenä  tullut mieleen, että kas, käärmeenlumoojapa se siinä!

Mutta myös kadulla asuvia perheitä ja lapsia, käsittämätön köyhyys, likaisuus. Ja me valkoiset muukalaiset, joita estottomasti tuijotettiin, tökittiin tultiin kättelemään ja valokuvattiin eläintarhassa. Vierellä olisi olleet ne apinatkin...

Ruokamuistot ovat tärkeä osa tätäkin matkaa. Tuoreet hedelmät ja vihannekset, kalat ja äyriäiset torilla tai ihanan Shadonan (vanhempieni nuori kotiapulainen, joka usein otti yhteen kirpakan äitini kanssa, mutta Shadona teki silti aina oman päänsä mukaan) lounaat. Aah, ne korianteri porkkanat! Ja supermiljoonakaupunki Dhakassa riitti  muuten edullisia ravintoloita. Siellä oikeastaan taisin eka kerran ihastua naan-leipään, Keniassa intialaiset kun söivät aina chapati- leipää.

Missähän vaiheessa mä pääsen jutussani Koreaan? Parasta hypätä suoraan sinne. Dhakassa oli nimittäin jostain syystä todella paljon korealaisia ravintoloita ja niistä tuli suosikkejamme. Muistan ruuasta hyvät maut ja mausteet ja sen suurimman ihanuuden, että suurissa pöydissä oli keskellä aina joku grilli tai paistokivi, missä ruokaa porukalla kypsenneltiin tai vähintään siihen kannettiin joku hot pot jaettavaksi. Kimchiä vedeltiin mennen tullen, vaikkei yhtään tajuttu mitä se on. Näin jälkijunassa vasta tajuaa, että siellähän mä jo söin sitä ja tätä. Muistan myös ruokaintoilija isäni lukemassa ruokalistaa ja ehdottelemassa yhteiseen pöytään tilattavaksi lehmän satakertaa tai pötsiä  tai jonkun kivipiirasta, varpaita tai muuta yhtä houkuttelevaa. Kuinka monta miljoonaa asiaa ja tapahtumaa olen elämässäni unohtanut, mutta muistan vieläkin tuon hiukan rähjäisen ja arkisen korealaisen perheravintolan pyöreän pöydän jossa istuimme, pystyn palauttamaan mieleen jopa istumajärjestyksen, tarjoilijan sinapinkeltaisen paidan ja tavan kuinka isäni piteli pitkää ja kapeaa ruokalistaa ja äitini tiuskauksen, että tuollaista ei kyllä tähän pöytään tilata.

Niinkuin sanoin, hiukan kaukaa ja kiertäen löysin korealaisen keittiön, mutta siitä asti mun sydän on kaivannut korealaista ruokaa, korvat ja mieli olleet avoinna uusille resepteille ja korealaisille ruokakokemuksille. Onneksi nykyään korealainen makumaailma on helppo luoda myös kotikeittiössä.

Pinnaltaan rapeat ja sisältä koukuttavan tuliset korealaiset pannukakut hurmaavat tulisen aasialaisen ruoan ystävät. Lehtikaali on kuin kotonaan korealaisen chilitahnan kanssa ja vastaa yhdessä riisijauhojen kanssa ihanan rapsakasta rakenteesta. Näistä ei pysty pitämään näppejään erossa!

Tämä on muuten mainio resepti, jos sinne kotiin on tullut ostettua se Gochujang- chilitahna, mistä oon jo pari vuotta vouhkannut. Lisää korealaisia makuja saa resepteihin ujutettua helposti käyttämällä noita valmiskastikkeita ja marinadeja... ja loput tulee varmasti käytettyä kesän myötä vaikka grilliribsien sivelyyn. No joo, kukkakaalin jos ei liha maistu. Lehtikaalipannukakut ainakin on kasvisruokavalion tulisemmalle puolelle nappi valinta. 


Korealaiset lehtikaalipannukakut Kaeil -Jangtteok
4:lle

1 muna
3 dl kylmää vettä
2 tl Sempio Gochujang – korealainen chilitahna
2 dl vehnäjauhoja
2 dl riisijauhoja
2 kevätsipulia hienonnettuna
1 keltasipuli hienonnettuna
1 punainen chili, ilman siemeniä hienonnettuna
1 vihreä chili, ilman siemeniä hienonnettuna
80 g ruodittua ja hienonnettua lehtikaalta

neutraalia öljyä paistamiseen

tarjoiluun

0,5 dl majoneesia
2 rkl CJ Korealainen Bulgogi marinadi- ja grillauskastike
240 g (2 tlk) Wang Kimchi – Korealainen kaalivalmiste

Vatkaa kananmuna rikki ja lisää kylmä vesi ja Gochujang-tahna. Sekoita mukaan vehnä- ja riisijauhot. Lisää sileään taikinaan sipulit, chilit ja lehtikaali, sekoita.

Kuumenna reilusti öljyä paistinpannulla ja nostele kauhalla taikinakokkareita pannulle, paina hiukan litteämmäksi. Paista molemmin puolin keskilämmöllä kauniin värisiksi ja rapeiksi. Nosta valmiit talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen öljy imeytyy siihen.

Sekoita Bulgogi marinadi- ja grillauskastike majoneesiin ja tarjoile se kuumien pannukakkujen kanssa, kastiketta voi valuttaa pannukakkujen päälle myös sellaisenaan. Pannukakut maistuvat erikoisen hyviltä Kimchin kanssa. Koska Kimchi, se on aina erikoisen, erityisen hyvää!


Lisää reseptejä kannattaa käydä kurkkimassa Fine Foods'in sivuilta!

Kaupallinen yhteistyö Fine Foods


keskiviikko 31. toukokuuta 2017

GRILLATUT TOMAATTI-HALLOUMIWRAPIT



Kaupallinen yhteistyö, K-Ruoka

Kesä on kyllä parasta aikaa ulkoistaa ruuanlaitto. En tarkoita noutoruokaa tai tihentyneitä mäkkäri-vierailuja, saati anopin kutsumista viikoksi kokkailemaan (sitä kyllä peukuttaisivat meidän lapset), vaan keittiötoimintojen siirtymistä ulos terassille. Sitä koko talven odotettua grillaamista! Kaasulla ja hiilillä ja kaasugrillin kaasupolttimon hyödyntämistä myös kaiken käryävän paistossa, lätyissä ja muissa.

Vuosi vuodelta grillini parilaa valtaavat aina vaan suuremmalta osalta kasvikset ja kala. Lihakin maistuu paremmalta eikä ylitä kyllästymiskynnystä koko grillikauden aikana, kun grillaa vähän muutakin. Ja kun kasviksia käyttää monipuolisesti sen grillatun maissintähkän ohella, ei kesän aikana tarvitsee välttämättä montaa kertaa samaa ruokaa syödä. Tiedättehän, kun sitä pakkaa vähän jämähtää niihin samoihin: grillatut herkkusienet ja kaslerpihvit, kanafilettä ja tsatsikia… ai niin, ja makkaraa ja sinappia! Siinä oikein grillikauden tavalliset, ja herkullisetkin, totta kai, paitsi joka viikko syötynä.




Mutta selvääkin on tietysti se, että kun löytää kesän grillihitin, sitä tekee mieli syödä ja valmistaa usein ja niin pitääkin. Siihen kun lisää vielä edellisten kausien suosikit, alkaa käsillä olla monipuolinen grillausrepertuaari.






Kesän vakiotarjottavien listalle pistän ainakin nämä grillatut tomaatti-halloumiwrapit. Pirkan makeat miniluumuterttutomaatit myydään valmiiksi kätevässä foliovuossa, öljyn ja mausteseoksen kanssa. Ne on helppo napata mukaan myös mökille ja retkelle ja kotikeittiössä toimivat aivan hyvin myös uunissa. Heitin tällä kertaa vuokaan mukaan sipulia, samaan vuokaan sopisi myös paprika, kesäkurpitsa tai munakoiso ja vaikka erilaiset juustot, feta tai vuohenjuusto. Halusin pitää wrapin simppelinä. Panostin täysjyvävehnä tortilloihin ja ihanalta maistuvaan yrttiseen avokadotahnaan. Täydensin tomaatteja, joista muuten nousee kypsennettäessä aivan supermakea tuoksu, grillatulla halloumille. Se tuo annokseen sopivasti suolaisuutta ja vähän tiiviimpää purutuntumaa. Tortillan vihertäyttö osuus suoritettiin rautaisella kourallisella käyttövalmista Pirkka babypinaattia.

Jos ei nyt puhuta yhdestä kesän parhaista grillilounaista, niin ei sitten koskaan!





Tomaatti-Halloumiwrapit

4 kpl

350 g Pirkka Makea grillitomaatti

1 punasipuli

25 g Pirkka Parhaat halloumijuusto

65 g Pirkka Luomu babypinaatti

4 pehmeää täysjyvävehnätortillaa

2 avokadoa

½- 1 limen mehu

½ dl silputtua basilikaa

½ dl silputtua lehtipersiljaa

½ dl silputtua korianteria

½ dl oliiviöljyä

½ tl suolaa

mustapippuria



Avaa tomaattipakkaus ja huuhdo tomaatit terttuineen. Laita takaisin pakkauksen foliovuokaan. Kuori ja suikaloi punasipuli ja laita vuokaan tomaattien kanssa. Kaada päälle tomaattipakkauksessa mukana tullut oliiviöljy ja mausteseos. Grillaa joko grillissä tai uunissa 200° C n. 15 -20 minuuttia. Irrota kypsät tomaatit tertusta kevyesti tökkimällä ja heitä oksa pois.

Puolita avokadot ja lusikoi hedelmäliha kulhoon. Lisää limen mehua, suolaa ja pippuria maun mukaan sekä tuoreet silputut yrtit ja oliiviöljy. Muusaa haarukalla karkeaksi tahnaksi.

Leikkaa halloumi juusto 6 palaksi. Öljyä palat kevyesti ja grillaa niihin vauhtiraidat molemmin puolen joko grillissä tai parilapannulla. Puolita palat.

Lämmitä tortillat nopeasti pinossa käännellen kuivalla pannulla tai grillissä. Ole nopea, haluat pehmeän helposti rullattavan tortillan. Jaa grillatut tomaatit ja sipuli tortilloille. Laita kullekin tortillalle 3 palaa halloumia, reilusti pinaattia ja yrttistä avokadotahnaa. Kääri rullalle ja nauti!






Tämän reseptin ja muut #parastanyt -jutut löydät myös Pirkka-lehdestä!

tiistai 30. toukokuuta 2017

SAVUSTETUT RIBSIT



Rakastan ribsejä. Se on pakko myöntää. Luun kaluaminen puhtaaksi rasvaisesta, maukkaasta, hajoavan pehmeästä lihasta, jonka pintaa tahmainen maustekastike peittää, siellä täällä vähän kaarnaksi kovettuneena, on ihmisen parasta kesäpuuhaa.

(note to self: Varaa aina pöytään hammastikkuja!)

Ribsien valmistuksessa löytyy jos jonkinlaista koulukuntaa, esikeitetään, paahdetaan uunissa (minä), sous vide-metodilla; kaikki pyrkivät kuitenkin sinne samaan herkulliseen päämäärään.



Kauan olen odottanut, että pääsisin kokeilemaan ribsien valmistamista slow and low-periaatteella, aidoilla hiilillä alusta asti. Sateinen lauantai tarjosi oikeastaan optimaalisen grillaussään. Bastard hehkutti tasaista lämpöä kun harjoittelin uusia grillitaitojani, hikoilla ei tarvinnut, ei sään eikä grillin käytettävyyden takia. En ole siis mikään expertti kamado-grillin kyydissä, mutta tutustutaan pikkuhiljaa, opitaan enemmän kun pääsen testaamaan kaikkia sen tarjoamia monipuolisia ominaisuuksia. Nyt on tietysti päällimmäisenä sen hieno lämmönsäätökyky ja se kuinka sillä saa kypsennettyä pitkään ja hartaasti ihan samalla hiilipesällisellä. 



2-2-1 metodilla sain aikaan alta aikayksikön pöydästä katoavia ribsejä. Tässä 5 h tekniikassa ribsejä savustetaan ensin 2 h, sitten haudutetaan foliossa toiset 2 h ja viimeinen tunnin aikana niiden pintaan harjataan lemppari glaseerauskastike ja viimeistellään rapsalla ja maistuva kuori. 4 ensimmäistä tuntia kuluu leppoisasti, savustuksen aikana grilliä ei saisi edes avata. Kun vain huolehtii ilma-aukkojen avulla oikeasta lämpötilasta, ei niitä panosvöitä tarvitse käydä tosiaankaan kyttäilemässä. Bastardin isoista grillihiilistä tulee mukava savu-aromi jo itsessään, mutta ensi kerralla koitan lisätä sitä vielä sopivalla savupuulla. Nyt minulla oli vain lastuja. Ja folioveneessä hiilien päällä ne eivät kauhean kauaa jaksaneet savua generoida.



BASTARD-SAVUSTETUT RIBSIT
4:lle - 6:lle (jos muutakin grillattavaa)

3 kg viljaporsaan spareribs

keltaista amerikan sinappia

mausterub ribseille
1dl  merisuolaa
1 dl ruskeaa sokeria
1 rkl valkosipulijauhetta
1 rkl sipulijauhetta
2 rkl savupaprikaa
1 rkl chilijauhetta
1 rkl cayenneä
1 rkl jeeraa
1 rkl jauhettua korianteria
1 rkl kuivattua timjamia

Sekoita ainekset keskenään.

Hoisin-grillauskastike

1 1/2 dl hoisinkastiketta 
1/2 dl japanilaista soijaa
1 rkl mustapippuria myllystä
1 dl tummaa muscovadosokeria (tai fariini)
1/2 dl punaviinietikkaa
1 pieneksi hakattu tuore chili siemenineen

Keitä aineksia kokoon n. 1/2 h.

Poista ribsisirivistön luisemmalta puolelta kalvo ujuttamalla veitsi kalvon alle, sitten sormet ja vedä varovaisesti  kalvo irti.



Sekoita mausterubin ainekset. Jos rubbia jää, säilytä sitä vaikka kannellisessa lasipurkissa. Kaupoista löytyy myös valmiita kuivamausteseoksia, voit hyvin ostaa sellaisenkin.
Ruiskauta ribsirimpsun päälle hiukan sinappia, levitä se sitten käsin yltäympäriin ja sen päälle hiero mausteet. Sinappi ei lopputuloksessa maistu, mutta saa mausteet kiinnittymään pintaan. Toiset antavat ribsien maustua yön yli, minä kyllä tein saman tien grilliin.


Ja sama käsittely tietenkin molemmille puolille.


Bastard kannattaa sytyttää 1/2 h ennen grillausta ainakin. Lado  isot hiilet grillin pohjalle. Sytytysnestettä ei saa koskaan kamadossa käyttää, mutta sen sytytyspiipun puutteessa hiilet syttyvät helposti pienen sytytyspalan avulla. Yksi tikku riittää... Sekä ylä-että ala-aukko ja ensin tietysti grillin kansikin auki, että saat grillin syttymään, sitten säätelet luukkuja sulkemalla lämpötilan niin, ettei se nouse yli 110 celsiusta. Grillin lämpömittarissa on hyvin jaoteltu, mikä lämpötila sopii mihinkin toimintoon.
 Asettele hiilien päälle myös savustuspuut, mikäli sinulla sellaisia on tai savustuslastut foliokuoressa.  Laita myös joku folioastia tai folio sen alalevyn päälle  nappaamaan rasvapisarat ennen niiden putoamista hiilille.



Kun grillaat tälläisiä isoja grilliluumääriä on ribsiteline ehdoton, jotta saat kaikki mahtumaan grilliin. No eihän mulla sellaista vielä ole, mutta nokkelana (ja epätoivoisena tyttönä) keksin, että jossain yläkaapissa mulla on metallinen paahtoleipäteline ja sen avulla sain panosvyöt grilliin pystyasentoon. Kyllä aika tavaran kaupittoo!

Luukku kiinni, lämpötilakontrolli ja kaksi tuntia, sitten ribsit foliopakettiin, ihan vaan päälletysten ja paketti samoille miedoille lämmöille seuraavaksi kahdeksi tunniksi. Kahden tunnin päästä huomaat kuinka luut alkavat nousemaan pehmeästä lihasta ja voit aloittaa viimeistelygrillauksen.

Nosta grillin lämpötilaa grillausmoodille avaamalla alaluukkua nyt ainakin, sivele ribsien pintaan haluamaasi grillauskastiketta ja grillaile varovasti vielä ainakin puolisen tuntia. Tässä kohtaa täytyy olla varovainen, ettei käräytä kastiketta pintaan. Vuoraan yleensä styroksisen kylmälaukun sanomalehdillä ja voipaperilla, siellä ribsit pysyvät hyvin lämpimänä, kerralla ne eivät sovi pintagrillattavaksi kaikki.



Hoisin-maustekastike valmistetaan keittelemällä kaikkia aineksia kokoon n. 1/2 h miedolla lämmöllä. Minä testasin paria muutakin kastiketta samalla, mutta ei oo kyllä mun hoisinin voittanutta! Tässäkin kohtaa on helppo vähän oikaista ja käyttää halutessasi valmiskastiketta, varsinkin jos olet lempparisi löytänyt. On niitä hyviäkin.

Minä oon kans lempparini löytänyt. Se on tämä paha poika-lurjus, Bastard. 

Ja mä niin tiedän mitä grillaan seuraavaksi.

Pizzaaa!!! Täytyy saada ensin klassikot alta pois, että pääsee keksimään uusia.

Bastard- grilli on saatu testikäyttöön maahantuojalta.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

KUN ON TEHTÄVÄ SUKLAAKIISSELIÄ


Suklaakiisseli ei ole meidän  perheen vakiovieras. Mistä ihmeestä se Maitotyttö oli sen keksinyt. Kello oli jo yli 8, maanantai-iltana, minä rättipoikkiväsyneenä juuri tullut kotiin, kun Maitotyttö ilmoitti, että minä haluan tehdä nyt suklaakiisseliä. Nyt.



Onneksi suklaakiisseliä. Ehkä helpoin keksittävissä oleva kokattava. Kiitos kaikkien äitien suojelusenkeli!



SUKLAAKIISSELI
4:lle
8 dl maitoa
4 rkl maizenaa
1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
3/4 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Sekoita maito, maizena, kaakao ja sokerit vispilällä sekaisin ja kuumenna puuhaarukalla hämmennellen, keittele 2-3 min. kunnes sakenee kiisseliksi.

 Jäähdytä kylmävesihauteessa vispaillen tai nosta jääkaappiin ja ripottele pinnalle sokeri kuortumisen ehkäisemiseksi.

Tarjoile kermavaahdon kera. Tai vielä parempaa; maitokiisselillä.
Sekään ei ole vaikeaa.


Mutta kuten sanoin, nyt oli jo myöhä. Joten mentiin nonparelleilla.


Onnellinen maitotyttö. Seuraava päivänä oli kertonut iskälle aamiaisella kun oli kysynyt, että mitä tähän tuli, että 8 desilitraa maitoa. Hienosti jäi mieleen!


maanantai 22. toukokuuta 2017

KOREALAINEN KASVIS HOT POT


Kaupallinen yhteistyö Fine Foods.

Höyryävän kuumat, pöydässä valmistuvat Hot Pot -padat ovat oikeastaan talvisesongin ruokaa Aasiassa. Siksi, my friend, ne sopivatkin oivallisesti suomalaisen alkukesän tunnelmiin. Ja koska yhdessä syöminen ja jakaminen on ylipäätään parasta mitä ruokapöydässä voi tehdä, on seurueen keskellä poriseva Hot Pot takuuvarma suosikki illanviettoon. 



Hot Potille on ominaista, että sen raaka-aineet ladotaan kauniisti pataan omina ryhminään, ja päälle lorautetaan porisemaan herkullinen liemi. Kylläpä kyllä, tämä voi olla aivan lihallinenkin juttu, mutta protskutarpeet täyttyvät  myös tällä sieni-ja tofuversiolla. Kylmäsavutofulla, OMG! Raaka-aineita voi lisätä pataan, jos ne hupenevat liian nopeasti ja lopulta syvän tulinen liemi imeytetään paksuihin udon-nuudeleihin.



Korealainen nimi tälle herkulle on varmaankin 전골 , Jeongol on Hot Pot ja Beoseot Jeongol on sieni hot pot ja Dubu taas on tofu, joten Beoseot-Dubu Jeongol vois olla lähellä oikeaa. Yhtä hyvin voi olla ettei ole. En minä sentään koreaa osaa. Että ei kannata kysyä. Mutta viisaammaat voi kertoa.



Autenttisia Korean makuja saa tuotua hot pot-pataankin helpoiten käyttämällä luovasti korealaisia valmismarinadeja ja - dippejä. Ja tietenkin Gochujangia! Fine Foodsin-sivuilta löytyy lisää reseptejä, ei jää purnukat kaappiin seisomaan.


Korealainen sieni-tofu hot pot

300g kylmäsavustettua tofua reiluina kuutioina
300g tuoreita sieniä, 2-3 eri lajia (esim, herkkusieni, osterivinokas, siitake, enoki)
1 iso tai muutama pieni pak choy
80 g pinaattia
3 kevätsipulia

liemi
1 l vettä
2 rkl Yutake luomu Tamari soijakastiketta
2 rkl Yutake japanilainen riisiviinietikka
1 rkl Yutaka Wakame- kuivattu merilevä
2 rkl CJ Tulinen korealainen marinadi- ja grillauskastike
1 tl Sempio Gochujang – korealainen chilitahna
1 rkl ruokosokeria
1 rkl seesamiöljyä

tarjoiluun

240 g (2 tlk) Wang Kimchi – Korealainen kaalivalmiste
udon-nuudeleita 




Lisää kaikki liemen ainekset kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi.

Hot pot-padaksi käy mikä tahansa laajasuinen, ei kovin syvä pata, jonka voit tuoda pöytään esim. fonduetelineen päälle. Laita padan pohjalle ensin tofukuutiot ja sitten muut reiluhkoiksi paloiksi leikatut vihannekset, jokainen siististi omaksi sektorikseen aseteltuna. Kaada kiehuva liemi vihannesten päälle ja anna porista pöydässä kunnes vihannekset kypsyvät, n. 15 min.

Jokainen syöjä ammentaa padasta omaan kulhoon vihanneksia. Vihanneksia voi lisätä pataan, mikäli kaikki eivät mahtuneet kerralla. Laita lopuksi liemeen udon-nuudeleita kuumenemaan, niin makuliemen saa hyödynnettyä viimeiseen tippaan. Hot potin lisäksi kannattaa aterialla tarjota kimchiä ja riisiä.

Kaupallisessa yhteistyössä Fine Foods