KAKSI KEITTOA LAMPAANKÄÄVÄSTÄ

Mulla se jatkuu tämä kuherruskuukausi lampaankäävän kanssa.

Tein kahdenmoista keittoa, tyyliin mitä jääkaapista löytyi sienten lisäksi (eikä löytynyt kovin paljon). Tuloksena aasialainen nuudelikeitto, joka aina bueno (tai pitäiskö sanoa mieluummin 好吃极了) ja sitten ihanasti perinteisen kermaisen, tällä kertaa kylläkin smetanasta. Ja ihan muutamalla aineksella mennään siinäkin.

Mutta kun niissä sienissä on niin valtavasti sitä umamia. Moitin ehkä jolle kulle lampaankääpää maultaa liiankin miedoksi (olen vähän sellainen rouskuja ja sipulia -ihminen), mutta avot kuinka tuo smetanainen sienikeitto oli ihan täydellistä!

Keitto kantaa taas palavasti "ei jauhoja keittoon"- lippua. Mikä se on mulla noissa vehnäjauhoissa ja sienikeitoissa on? Rakenne oli ihanan täyteläinen kun lopussa semisurvaisee sienet vielä sauvasekoittimella.

SMETANAINEN SIENIKEITTO LAMPAANKÄÄVÄSTÄ

2:lle

1/2 litraa tuoreita lampaankääpiä kuutioituna (tai pakkasesta vähän vähemmän)

1 sipuli

1 rkl voita tai kasviöljyä

5 dl kasvislientä (vettä ja kuutio)

1 prk (140 g) smetanaa

pinnalle ruohosipulia tai persiljaa hienonnettuna

Heitä  kuutioidut sienet keskikuumalle pannulle sihajamaan. Kuori ja hienonna (iso) sipuli ja heitä perään. Pehmittele kunnes sienten neste haihtuu ja heitä perään voipala ja anna senkin kauniisti kadota joukkoon. Tässä vaiheessa sipulitkin ovat jo varmasti läpikuultavan pehmeitä, tässä ei tarvitse ruskistella mitään, joten tarkkana lämmön kanssa.

Lisää kasvisliemi ja smetana ja anna pienesti pulppuilla 10-15 min.

Survaise sauvasekoitin keittoon ja aja rouhean sileäksi (Tässä poistuu perheen mahdollinen sipuliongelma samalla).

Tarkista tarviiko suolaa ja pippuria, usein ei.

Ruohosipuli pintaan.

No se aasialainen osuus sitten. Nuudelikeitto on aina ihanaa ja helppotekoista ja ihan hyvin tässä vois sotkea sienet instant nuudeleiden sekaan ja maustepussi päälle. Mä nyt kuitenkin tein nuudelit kun oli, tähän voit käyttää mitä haluat: udon-, sopa-, muna-, riisinuudelia tai hätätapauksessa vaikka spagettia (tai sitä makaroonilaatikkoa varten ostettuamakaronia, sitähän kaikilla on AINA kaapissa) kaikki käy, varsinkaan jos kukaan ei oo kattomas, eikä tartte näyttää niin aasialaiselta. Mun jääkaapissa ei ollu mitään vihreää keittoon pantavaa, ei lehtikaalia, pinaattia, paksoita tai edes kukkakaaliinlehtiä, nämä kaikki olis ihania keitossa. Onneksi oli edes korianteria, chiliä, porkkanaa ja kevätsipulia.

AASIALAISHENKINEN LAMPAANKÄÄPÄKEITTO

1/2 1 tuoreita lampaankääpiä

nuudeleita pakkauksen ohjeen mukaan valistettuina

2-3 kevätsipulinvartta suikaloituna

paljon, paljon hienonnettua korianteria

liemi:

1 rkl öljyä

5cm pätkä  tuoretta inkivääriä kuorittuna ja hienonnettuna

1 punainen chili hienonnettuna

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

1 porkkana lantteina 

1l kasvis- tai kanalientä

1 rkl soijaa

1rkl kalakastiketta

1rkl riisiviinietikkaa

ripaus seesamiöljyä

Paloittele sienet. Lampaankäävästä voi tehdä kauniita isompiakin siivuja, minä nyt olin vaan innostunut kuutioimaan kaiken.

Paista pannulla, kunnes neste häviää.

Valmista nuudelit ohjeen mukaan.

Liemi: Freesaa inkivääriä ja chili, valkosipulia ja porkkanaa öljyssä. Jätä vähän chiliä pinnalle. Lisää kasvis- tai kanaliemi, soija, kalakastike ja riisiviinietikka. Anna porista 10-15 min. Voit heittää sienet sekaan niiden valmistuessa. Viimeinen voitelu piskauksella seesamiöljyä.

Laita kulhon pohjalle nuudelit ja lusikoi päälle sieniä ja lientä. Hukuta pinta korianterisilppuun ja chiliin.

Kumpaa teet ensin? 

KUKKAKAALIIN UUDET RESEPTIT

Kukkakaalin täytyy olla yksi mun kaikkien aikojen kasvissuosikeista. Kukkakaalta saa kaupasta läpi vuoden, mutta erikoisen maistuvaa on tietenkin kotimainen kukkakaali, jonka satokausi on onneksi hurjan pitkä, suurin piirtein juhannuksesta marraskuun puoliväliin asti.

Kukkakaalin viehätysvoiman ytimessä lienee sen monipuolisuus. Itse tykkään rouskutella sitä ehkä kaikkein eniten ihan raakana ja sellaisenaan myös salaateissa, tämä mahdollisuus onkin erityisesti kotimaisen kukkakaalin etu, kukkakaali kun ei taida olla ihan sellainen jynssättävä vihannes (ja jynssäntää, kuorimista tai kuoliaaksi keittämistähän ulkolaiset vihannekset usein tarttee, viljelymetodit kun on muualla niin erilaiset. Pidin kerran työpajaa, jossa mukana oli tsekkiläinen vai oliko nyt puolalainen nuori nainen, ja meille meinas tulla ihan riita kun pyysin lohileipään hienontamaan tilliä ja minä en olisi antanut pestä kotimaista tilliä, hän oli sitä mieltä, että tapatan koko porukan. Koska pakkohan se tilli on liottaa ensin.). 

Kukkakaalin ainut vihollinen taitaa olla ylikypsäksi ja mauttomaksi mössöksi keittäminen. Samasta syystä en tykkää hirveästi pakastekukkakaalistakaan, se on helposti mautonta mössöä. Tykkään käyttää eniten tuoretta.

Omia suosikkejani on raakana rouskuttelun ohella uunissa paahtaminen sekä erilaiset intialaistyyppiset curryt, kukkaali on nimittäin kiitollinen alusta mitä erilaisimmille mausteille, hyvin tulisillekin. Ja onhan se perinteinen kuorrutettu kukkakaalikin ihanaa, samoin kaikki keitot, kukkakaaliriisi ja - muusi, kukkakaalista valmistetut gluteenittomat piirakan pohjat jne. Resepteistä ei todellakaan ole pulaa. Liemessä Jenni pani pystyyn jokunen vuosi sitten oikein kukkakaalitalkoot ja mahtavasta reseptiluettelosta voi tänäänkin ammentaa inspiraatiota aivan yhtä lailla ajan hengessä.

Lännen Median lehdissä on tänään taas se torstai, kun kirjoittamani reseptit valokuvineen valtaavat ruoka-aukeaman. Tällä kertaa pääosaan pääsi tämä ihanin suosikkini kukkakaali. Luepa Turun Sanomat, Aamulehti, Kaleva, Ilkka-Pohjalainen ja muut maakuntalehdet erityisen tarkasti tänään. Ja rakastan sitä, kun laitatte palautetta, että REPÄISIN sivut talteen. Ihanan old school- meininki. Rakastan!

Resepteissä sen sijaan löytyy toivottavasti ihan uuttakin inspiraatiota kukkakaalin valmistukseen.

Kukkakaalihummus

Hummus on yks lemppareitani ja tahini taluttaa kyllä kukkakaalinkin upeasti osaksi ihanaa tahnaa kikherneen tyylisesti. Eläköön kukkakaalihummus! Dippaa pitaleipää, kasviksia, käytä osana bowlruokia ja salaatteja.Laita leivälle.

Kukkakaalipopsit

Kaikista näistä kukkakaaliresepteistä, kukkakaalipopsit vetosivat eniten omaan perheeseeni ( jopa koira oli hypännyt pöydälle ja saalistanut viimeiset kulhoon jääneet parempiin suihin). Kukkaalipopsit ovat helppotekoisia, eikä mitään friteerauksia tarvita, ne valmistuvat pinnalta rapeiksi ja sisältä kuohkeiksi ihan uunissa. Voit käyttää herkuttelusnackkinä, mutta ihan myös ruokalautasella osana ateriaa. 

Kukkakaalipelti

Oon vähän innostunut näistä peltiruuista ja usein käytän pohjana kypsää riisiä. Nämä on varsinaisia hävikin minimoimispeltejä, koska näihin uppoaa lähes kaikki syömäkelpoinen jääkaapista. Tässä nyt on tietenkin kukkakaalille annettu päärooli.

Mä myös tykkään näiden peltien iloisenkirjavasta ulkonäöstä.

Paahdettu kukkakaalisalaatti

Paahdettu kukkakaali, kikherne, korianteri... need I say more. Salaatti maistuu lämpinä tai kylmänä ja näkisin sen lounaseväänäni tai osana Lähi-itä henkistä meze-pöytää ystävien kokoontuessa.

Käypä siis tsekkaamassa reseptit ja tee jotakin aivan uutta kukkakaalista. Sovitaanko vaikka, että tällä viikolla valmistat kukkakaalia kahdella tapaa: Kerran lempityylilläs ja toisen jollakin ihan uudella reseptillä.

Ja jottei menis ihan kukkakaaliksi, löytyy aukeamalta vielä maailman helpoin ja mehevin resepti syysomenille. Tämä kakku ei kaipaa vatkauksia, vain aineiden sekoittaminen ja uuniin.

Nam. 

LAMPAANKÄÄPÄ - 3 X RESEPTI

Melkein joka vuosi itsellä nousee joku sieni ylitse muiden. Sieni, jolla on meneillään erinomainen satovuosi,  tai jonka olen juuri oppinut tunnistamaan, paistanut, maistanut ja innostunut. Tälläisiä "vuoden sieniä" ovat olleet vaikka suppilovahvero, vaaleaorakas, huhtasieni, kehnäsieni ja voitatti.

Syksy 2020 on ehdottomasti omistettu lampaankäävälle. Olen jo ehtunyt tehdä siitä muhennosta lohen kylkeen, risottoa ja ihania lampaankääpäburgereita.

Lampaankääpä on yleinen, satoisa sieni ja tänä vuonna varsinkin olosuhteet ovat olleet sille otolliset. Ei sillä, että minä olisin siihen törmännyt (nämä mun vuoroin kallioiset ja vuoroin soiset lähimetsät on vähän kranttuja antimistaan) mutta olen saanut jo kaksi isoa satsia tutulta, innokkaalta sienestäjäpariskunnalta (Kiitos Ari ja Satu! -Näkisittepä millaisia vuoria he ovat keränneet kantarelleja ja suppiksia tänä vuonna!). Minkäs sille voi, kun on tullut poimittua ihan liikaa, ja kaikki paikat on jo täynnä eri tavoin säilöttyjä sieniä, täytyy antaa eteenpäin tarvitsevalle (kiitos, että se olen minä).

Lampaankääpä ei kaipaa esikäsittelyä. Voit tutustua sen ulkonäköön jonkun kokeneen sienestäjän opastuksella, minä tapaan kulkea metsässä sienikirjan kanssa ja poimin vain varmasti tunnistamiani, mikä onkin hyvä yleisohje. Eli:

Poimi vain tunnistamiasi, syötäviä sieniä! Se kärpässieni kannattaa jättää metsään vaikka sen melko varmasti tunnistaakin. Sama koskee muita tunnistamiasi myrkkysieniä. Just saying.

Lampaankääpä on siitä hyvä sieni, että sen voi sekoittaa lähinnä vain hiukan tummempaan typäskäpään. Typäskääpä ei muutu lampaankäävän tavoin kypsennettäessä keltaiseksi lihaltaan, se ei ole myrkyllinen myöskään, pahanmakuinen kylläkin. Ihan nuoret yksilöt ei edes sitä.

Lampaankääpä on vaaleaorakkaan tavoin erittäin lihaisa sieni ja soveltuukin laakean lakkinsa takia erinomaisesti ihan sellaisenaan pihviksi paistettuna.  Siitä ei tule veltto eikä vetelä, eikä limainen, vaan vain erinomainen. Lampaankäävän maku on tosi mieto, ei ollenkaan kovin metsäinen, joten se sopii  suuhun monelle, jolle ei sienet maistu (mun lapset!).

Lampaankäävän voi pakastaa. Olen pilkkonut pienemmäksi, mutta en ihan pieniksi paloiksi, paistanut pannulla kunnes neste haihtuu ja sitten pussittanut pakastepusseihin. Lampaankääpä siivut korvaa hienosti vaikka herkkusienet pizzassa. Pakastesiivut sopivat myös muihin piirakoihin, muhennokseen, keittoihin ja kastikkeeseen. Lampaankääpä soveltuu myös kuivattavaksi, sitä en ole kokeillut vielä. En ole myöskään kokeillut lampaankäävän pikkelöintiä, mutta se on kuulemma ihan erinomainen etikkasieni.

Sienethän on todella helposti pilaantuvia tuoreina, lampaankääpä säilyy kuitenkin jääkaapissa, vähän kantarellin tapaan, muutaman päivän hyvänä.

(Pyydän anteeksi noita hampurilaiskuvia, en oikein tajua, mitä kameralleni tapahtui, ne on kuitenkin ihan luonnonvalolla otettuja valokuvia, mutta ne on ihan ihme tunkkaisia. Kuvitelkaa parempi kuva!)
Mulla siis odottaa tuolla uusi satsi lampaankääpiä puhdistamista, mutta ensin kerron mitä tuli tehtyä edellisestä satsista. 

Kaikkien sieniruokien äitihän on kermainen, runsassipulinen sienimuhennos. Ruoka, joka ei sen kummempia reseptejä kaipaa. Mutta jos nyt kumminkin. Ainut kuva on aivan valmistamisen alkupäästä.

Siinä näkyy hyvin, kuinka sieni muuttuu keltaiseksi. Siinä näkyy myös hyvin, kuinka laiska kuorii ja pilkkoo sipulia (no ihan tahallaan jätin isoksi).

LAMPAANKÄÄPÄMUHENNOS

1/2 l pilkottuja tuoreita lampaankääpiä

1 iso keltasipuli pilkottuna

2 rkl voita

2 dl kermaa

2-3 dl maitoa

suolaa

valkopippuria

tuoretta persiljaa hienonnettuna

Kuumenna voi pannulla ja paista siinä pilkottuja sieniä ja sipulia keskilämmöllä kunnes sienten neste on haihtunut.
Lisää kerma ja maito ja anna hautua vartin verran,
Mausta suolalla ja valkopippurilla(varovasti). Viimeistele persiljalla.

Meillä sienimuhennos syötiin keitettyjen perunoiden ja uunilohen kanssa. Kyllä oli hyvää.
Muhennoksen voit tehdä samaan tapaan myös pakastetusta lampaankäävästä.
Tuttuun tapaan reseptissä ei ole vehnäjauhoja, en ole koskaan ymmärtänyt niiden funktiota. Muhennos kyllä paksunee hauduttaessa.

LAMPAANKÄÄPÄRISOTTO

4 :lle

1/2 l tuoreita lampaankääpiä pilkottuna (pakkasesta  3 dl)

1 sipuli tai 2 salottisipulia hienonnettuna

voita ja oliiviöljyä

3 dl risottoriisiä

2 dl kuivaa valkoviiniä

n. litra kana-, tai kasvislientä

2 dl parmesania raastettuna.

pari ruokalusikallista voita

pinnalle tuoretta persiljaa

Kuullottele sieniä ja sipulia voin ja oliiviöljyn sekoituksessa laakealla pannulla kunnes neste on haihtunut ja sipulit pehmeitä. Siirrä sivuun pannulta odottamaan.

Kaada pannulle riisi ja kuullota läpikuultavaksi. Lisää viini ja anna imeytyä.

Pidä viereisellä levyllä koko ajan kevyesti poreilevaa liemikattilaa ja nosta siitä syvä kauhallinen kerrallaan, aina edellisen imeydyttyä riisin joukkoon (keskilämpö). Sekoittele riisiä lähes koko aika, niin riisistä irtoava tärkkelys tekee risotosta kermaisen riisin kypsyessä.

Kypsyminen kestää n. 20 min. Sekoita sitten mukaan sieni ja sipuliseos, parmesaani ja voi. Viimeistele hienonnetulla persiljalla.

LAMPAANKÄÄPÄBURGER (tai lampaankääpäpihvit)

Lampaankääpäpihvit:

4 sopivankoista lampaankäävän lakkia

2 dl korppujauhoja (panko olisi parasta)

1/2 dl raastettua parmesania

2 rkl hienonnettua parmesania

suolaa ja pippuria

kananmuna

 paistamiseen voita ja öljyä

burgereihin lisäksi:

1 pallo bufalamozzarellaa

1 pihvitomaatti ja siitä 4 siivua

hiukan salaattia

marinoitua punasipulia

majoneesia

4 hampurilaissämpylää, niitä pienempiä

Sekoita korppujauhot, parmesaani, persilja ja mausta seos suolalla ja pippurilla. Riko kananmunan rakenne. laita molemmat aineet erikseen vaikka syvälle keittolautaselle. Kääntele sienen lakki ensin molemminpuolin munassa, sitten korppujauhoseoksessa. Jos teet hampurilaisia niin kun käännät pihvin, laita pinnalle 1/4 siivu mozzarellasta sulamaan. 
Käytä lopuksi myös tomaatin viipaleet pannulla paahtumassa molemmin puolin. Suolaa ja pippuroi

Paista öljy-voiseoksessa molemmin puolin kauniin värisiksi (keskilämpö).

Kokoa burger paahtamalla sämpylät ja voitelemalla ne majoneesilla.

Pinoa sämpylän puolikkaalle sitten salaattia, marinoitua punasipulia, tomaatinsiivu, lampaankääpäpihvi juustoineen ja lopuksi yläkansi.

Ihania.