Frozen jäinen syntymäpäiväkakku

...Eli kakunteon pitkä oppimäärä.... 

Viime vuonna Maitotytön syntymäpäiväkakku oli oikeana päivänä pakastemutakakun päälle lätkäisty frozen-syötävä kakkukuva. Myöhemmin pidettäviin sukusynttäreihin sentään taiteilin toiveena olleen Lumikki-kakun.  Tänä vuonna yritin panostaa ja googlailin Frozen-kakkujen  lannistavaa ihmeellistä maailmaa, yrittäen edes etsiä taitotasolleni jonkun mahdollisen toteutettavan. Ihan jetsulleen ei mennyt kaikki tälläkään kertaa, mutta oikeasti olen aika innoissani kakusta ja tiedän, että viime yön harjoitusten jälkeen osaisin tehdä kaiken vielä paremmin nyt. Kuvaamiseen ei nyt keskitytty, mutta antakaahan kun kerron: kakku ja kuinka se tehdään.

Itse kakku
Frozen-jäätelökakku, koska Elsa, tuo jäisen vuoren huipulla satumaisessa lasipalatsissaan asustava kuningatar ansaitsi myös jäisen ja lumisen täytekakun, jäätelökakun siis. Tein normaalin, hiukan sitruunalla raikastetun 7 munan kakkupohjan, leikkasin ja kaivoin kakun sisustan niin, että pohjalle jäi ohut kakkukerros, sivuille hiukan paksumpi. Sisään mahtui juuri sopivasti 2 l pehmennyttä vaniljajäätelöä, jonka sekaan, hetken mielijohteesta, sekoitin pussillisen ranskanpastilleja, jotka antoivatkin täytteelle ihanan jääkuningatarmaisen viileän tuulahduksen. Kokosin kakun tuorekelmulle vuorattuun paistovuokaan, tasoitin pinnan jätskillä, vedin muovin yli, lautasen kanneksi ja vein yöksi pihalle (aivan TG-pakkanen, pakastimessani ei olis ollutkaan täytekakun mentävää tilaa). Tässä kohdin olin siis vielä varma, että hyvät henget ovat kanssani kakunteossa.... 

Otin kakun sulamaan reilu puolituntia ennen syöntiä, nostin sen tarjoilulautaselle ja peittelin rouheasti lunta markkeeravalla vaahdotetulla vispikermalla, jonka onnistuin päräyttää voiksi asti. Paksua halusinkin, mutta...

Jäätelökakku on kaikkien suuhun sopiva, kerralla syötävä  hyvä vaihtoehto perinteiselle kakulle. Täytyy vaan muistaa, että tämän tyyppiset koristelut voi laittaa päälle vasta juuri ennen tarjoilua, joten varaa aikaa myös siihen. En kuitenkaan halunnut sokerimassakakkua tällä kertaa ja tässä jäätelökakussa yhdistyykin ihanasti kerma(voi), jätski ja kakkupohja.

Jääkoristeet ja isomaltoosi

Koskaan en ole kakun kanssa niin googlaillut paljoa kun tämän. Innostuin jäisistä seinämistä, jotka hiukan mielikuvituksellekin tilaa jättäen markkeeraavat Elsan linnaa. Kun näytin kuvia Maitotytölle, hän oli heti, että jee, ihana linnakakku, vaikka tarjolla oli kuvia ihan näköislinnoistakin. Tähän ideaan me kuitenkin innostuttiin. Ja toteutus; no, tehdään sokerista ja siirapista ja väriaineesta jään näköistä. Ikävä vain, että kaikissa ohjeissa käytettiin sitä maissisiirappia, ja mistä sitä nyt tähän hätään. Uppouduin sokeritaiteen kiehtovaan maailmaan ja tajusin, että isomaltoosistahan ne oikeat sokerileipurit koristeet tekevät. Niinpä perjantaina hain Maitotytön päiväkodista ja kurvattiin Lapualle Leipurin Putiikkiin (tämä on nyt siis ihan ilmaista mainosta loistokaupalle!), jossa arvelin isomaltoosia olevan. Olihan sitä ja ohjeetkin sain, mitään kun en ymmärtänyt puolenkilon isomaltoosiraepurkista. Se on kuitenkin lähes kaloritonta hedelmäsokeria, josta voi valmistaa läpinäkyviä koristeita. Se nesteytyy 95 asteessa ja kuumennetaan 170 asteeseen. Ihan kiva kun huomaat, että sun mittarin asteikko riittää vaan 130 asteeseen! Kuuman massan voi värjätä tipalla sinistä vesiliukoista elintarvikeväriä, jolloin jäähän tulee tosi upea , luonnollinen, hiukan vihertävä sävy. Massan kanssa tulee olla varovainen, ettei se kuohahtele, tai ettet saa sitä päällesi, 170 astetta nimittäin polttaa. Suojakäsineet ovatkin suositeltavia, mutta mistä mulla nyt sellaaset olis ollu. Henget kuitenkin mukana vielä tässä vaiheessa ja onnistuin olemaan polttamatta itseäni.

Sain levitettyä  värjätyn isomaltoosin levyksi öljytyn leivinpaperin päälle. Siitä tuli aivan jumalaisen kaunista läpikuultavaa hiukan sinertävää jäätä. Se kovettui hyvin. Ainut huono juttu, oli, että olin sen jättänyt aavistuksen liian paksuksi ja kun yritin lohkoa sitä  (Elsaa korkeampiin) teräväsärmisiin paloihin, mitään ei tapahtunut. (Jostain syystä mietin siinä kohtaa, että tehdäänköhän elokuvien stunt-ikkunakohtaukset juuri isomaltoosi- ikkunoiden läpi hypäten ja apua jos ne ovat näin kovia).

No tiedätte mikä jyllää Pohjanmaalla (voima!), joten hiukan turhautuneena täräytin sitä vähän kovempaa nyrkillä jolloin koko lasi hajosi parin 4-5 cm siruihin... eli aivan liian pieneksi.

Panic. Koska luulen, ettei Leipurinputiikin avulias Mikkokaan lähde toimittamaan minulle Isomaltoosia sunnuntain vastaisena yönä...

Googlaillaan taas. Isomaltoosin voi uudelleen sulattaa. Jee! Aamulla kokeilin ensin palalla ja kun se onnistui löin kaikki kattilaan. Huomasin heti sitten, että alkoi erottua jotain keltaista. Öljyä palojen pinnalta? Jostain luin nyt myöhemmin, että värjätyn isomaltoosin kuumennus on haastavaa ja niinhän se olikin, yhtäkkiä mulla oli kattilallinen RUSKEAA nestettä. Joo, ei ole jääkuningattaren väri!Let it go!

Tuskaista googlailua taas. Millä korvata maissisiirappi, jos kokeilisin vielä sokerireseptillä jään tekoa. Jippii, mulla on pullo glukoosisiirappia. Alan kokeilla karamellijään tekoa glukoosista ja sokerista ja pelkään koko ajan koska sokeri muuttuu ruskeaksi, mutta se ei muutu, värjään sen tipalla sinistä, kaadan kovettumaan (sitä on hiukan hintsusti, enkä saa ihan haluamaisenlaisia korkeita lohkareita) ja olen onnellinen,  Maitotytön päivä pelastettu.

Suosittelen kyllä isomaltoosin käyttöä, ainetta saa leivontaliikkeistä, se oli helppoa, tulos kaunista, vaikka nyt sokerisiirapistakin sain jäätä aikaan. Se kuitenkin jähmettyi nopeammin, eli sitä ei kauaa saanut leviteltyä. Käsittääkseni isomaltoosi pysyy myös kirkkaana paremmin, sokeri ruskistuu helposti, vaikka minä onnistuinkin sössimään tuon isomaltoosin uudelleen lämmityksen.

Elsa
Tunnustan , että etsin lauantaina Sjoen kaupat läpi pientä muovista Elsa-figuuria (missä olitte, henget?). Kun ei sellaista löytynyt oli pakko ryhtyä toimeen ja tekaista itse. Vinkit löytyivät taas netistä. Tämä koriste ei ole syötävä, koska se on tulostettu tavalliselle paperille. Tulostin siis Elsan ja leikkasin sen irti paperista veitsellä, ilman viittaa.  Kaulitsin palan valkoista sokerimassaa, kostutin pinnan ja painelin paperinuken siihen kiinni. Sitten leikkasin veitsellä nuken irti massasta. Aamulla kun se oli lähes kuiva, liimasin  elintarvikeliimalla takapuolelle pitkän tikkaritikun, tukemaan koko  ruumista ja niin, että saisin Elsan kakkuun pystyyn. "PahviElsa" oli jotenkin tosi 3D, kun takana oli puolisenttiä sokerimassaa. Valitettavasti kuvista ei näy ilmi, mutta maalasin hahmoon vielä upeat (no oli ne, muttei kehtaa koko ajan kehua) korostukset kolmella erivärisellä syötävällä glitterillä, sinisellä, vedenvihertävällä ja valkoisella. Kolmiulotteisen vaikutelman kruunasi Elsan viitta, joka ei kauhean hyvin myöskään näissä kuvissa erotu noista jäistä, ehkä tässä alimpana parhaiten. Eli tein Elsalle viitan värjätystä, glitteröidystä liivatteesta ja liimasin sen hulmuamaan harteilleen.

Tässä kakkua syöty niin paljon, että koristeet siirretty jo toiselle laidalle

Melkein tekis mieli kokeilla näiden koristeiden tekoa uudelleen, nyt vähän kokeneempana. Jospa torstain kaverisynttäreille...

Teko-ohjeet jäälle ja viitalle

Isomaltoosista
500g Isomaltoosirakeita
pari tippaa sinistä vesiliukoista väriä

Laita rakeet kuiviltaan teräskattilaan ja sekoittele kunnes rakeet sulaa. Kun seos kiehuu nestemäisenä, asenna lämpömittari, niin että se ei koske kattilanpohjaa ja anna seoksen lämpötilan nousta 170 astetta. Ota kattila liedeltä, anna seisoa muutama minuutti ja sekoita väri mukaan. Ole joka vaiheessa varovainen, isomaltoosi on todella kuumaa, piparinrakennussokeripalovammat ei oo mitään tämän rinnalla. Ole varovainen myös, ettei neste präiskähtele (silmät) kun lisäät vaikka värin.

Levitä massa uuninpellin päälle öljytylle leivinpaperille OHUEKSI kerrokseksi. Anna kovettua (itse vein pihalle pakkaseen ja kovettui tosi nopeaa.) Riko korkeiksi teräviksi jäänpaloiksi. Varovasti! Ei niinkun entinen likka!

Sokeri-glugoosisiirapista
2 dl valkoista hienoasokeria
2/3  dl glukoosisiirappia (löytyy ihan marketista)
3/4 dl kuumaa vettä
pari tippaa sinistä väriä

Kuumenna sekoittaen teräskattilassa soleri, siirappi ja vesi. Kun seos kiehuu, lämpötila ei nouse yli 107 asteen ennenkuin vesi on haihtunut, eli kestää hetken. Nosta sitten lämpötila 150 asteeseen, ota pois liedeltä ja lisää väri. Toivottavasti asteet ovat oikein, näin muistan lukeneeni, en nyt tähän hätään löydä niitä. Joka tapauksessa  sokerin lämpötila vaikuttaa siihen kuinka kovaksi sokerimassa jähmettyy...jos nyt mitään tajusin.

Molempiin seoksiin voi lisätä myös jotain makuöljyä.

Elsan viitta
Löysin videon, jossa opastettiin viitan teko, mutta ei annettu reseptiä liivateseokselle. Tein sen jotenkin näin tai sinnepäin. ...And it worked!

 vettä
liivatejauhoa
elintarvikeväriä (sinistä)
elintarvikeglitteriä (sinistä)

Sekoita 2-3 tl kylmää vettä saman verran liivatetta, lisää sitten vähän kerrallaan kuumaa vettä, että saat paksuhkon tahnan, sekoita hyvin ja sekoita väri myös joukkoon. Metallialustalle tai esim kakkuvuoan irtopohjalle  voit sitten siveltimellä maalata halutun korkuisen viitan korkuisen neliön. Ensin liivate "rakoilee, mutta pensselöi ja levitä ja lisää liivatetta, kunnes sinulla on aukoton neliö. Ripottele päälle glitteriä. Anna kuivua yön yli. Viitta ikäänkuin kuivaa ja käpertyy irti pohjastaa. Leikkaa se sitten varovasti viitanmalliseksi (kolmio ja liimaa elintarvikevärillä tai vaikka valkosuklaalla elsan hartioille!


Lopuksi vielä aivan hirveesti terkkuja kaikille tänä vuonna 3- 10v. syntymäpäiviään viettävien tyttölasten äideille!