Pages

perjantai 9. lokakuuta 2015

Ihanan kotimaisen maissin valmistus


Kotimaista sokerimaissia saa nyt vielä hyvin kaupoista, sato kun ollut reilun kuukauden myöhässä tänä syksynä. En kyllä tiedä mitä kovat yöpakkaset ovat tehneet, saatanpa kirjoitella tätä jo myöhässä, mutta löytyköön se sitten kaikille maissintähkää kädessään pyöritteleville ensi syksynä (mitä tälläisen todennäköisyyteen eteen tekevät hakukoneet?)

Sillä ihan varmasti joku sitä maissintähkää käsissään pyörittelee, jos googlatuimpia ohjeita ovat makaroonilaatikko, täytekakun paistolämpötila tai lättytaikina, niin aivan varmasti joku haluaa varmistaa myös miten tuoremaissintähkä valmistetaan.

Tuoreus on avainsana. Tosi tuoreen tunnistaa jyvistä leikattaessa tihkuvasta maitomaisesta nesteestä. Tuoreus on aika tärkeää maissintähkän kohdalla, joka kuluva päivä muuntaa nimittäin maissintähkässä olevaa herkullisen maun ja rapsakan tekstuurin  sekä mehukkuuden takana olevaa sokeria tärkkelykseksi, jolloin maissin suloinen maku vähenee ja lopulta tuntuu siltä, että järsit puunoksaa.

Keittäminen on perinteinen maissintähkän valmistustapa. Kuori maissi repimällä vihertävät kuorilehdet irti. Maissintähkästä roikkuu myös pitkiä silkkisiä karvoja tai hiuksia (varmaan niillä on joku fiksumpi nimikin) Irrota myös ne. Laita vesi ja ruokalusikallinen suolaa kiehuvaan laakeaan, maissinkokoiseen kattilaan (tai parsakattilaan pystyyn jos satut sellaisen omistamaan). Kun vesi kiehuu, lisää kuoritut maissintähkät. Jos maissi on todella tuoretta 3-5 min. riittää, muuten 6-8 minuuttia. Tarjoa maissit tulikuumina, voit puolittaa ne käsittelyn helpottamiseksi. Tuore maissi on kauneimmillaan runsaalla voilla tai voisulalla siveltynä, päälle ripotellaan suolaa. Ei voi olla parempaa! Maissille sopii myös chilit ja savupaprikat yms, mausteet, jopa lime ja sitruuna.

Yllättävää kyllä, maissi valmistuu näppärän nopeasti myös mikrossa. Jätä silloin suojalehdet paikoilleen. Mikrota 4-6 minuuttia, kuori ja revi karvat vasta sitten, nyt ne lähteekin tosi helposti. Mausta sitten samoin kuin keitetyt.

Grillaus on kivaa, mutta joskus hiukan haastavaa ja helpointa olisikin keittää ensin ja sitten nopea grillaus. Maissintähkät palavat ainakin minulla helposti ja ne tulisikin öljytä ennen grillausta. Suojalehdet paikoilleen jättäen voit myös vähentää palamista. Aikaa täytyy kypsymiseen varata ainakin se vartti. Ainakin.


Tuore maissi on miljoona kertaa parempaa kuin vakumoidut esikäytetyt, joita myönnän kyllä käyttäneeni. Se on kyllä kummallista kuinka helposti ihminen tyytyy siihen, että vaikka maissi (esikeitetty, vakumoitu), sehän on ihan hyvää. Ja lapsetkin tykkää järsiä. Tosiasia on kuitenkin, että tulikuuma maissintähkä voilla silattuna ei ole ihan hyvää, se on jumaliste taivas! Mutta kun me tyydymme siihen ihan hyvään sen sijaan, että nauttisimme asioista sesonginmukaisesti.

Olenkin ajatellut, että tällä hetkellä suomalaiset ravintolat tekevät huipputyötä avaten monelle asiakkaalle raaka-aineen puhtaan ja herkullisen sydämen (sanoo hän, juuri Fredrik Johanssonin ihanan menun Kaskiksessa nauttineena).

Nämä maissit hankin samaisella Turun reissulla Kaarlejoen luomutilan myymälästä. Oi mitä herkkuja! Muuten maissintähkät voi veitsellä pystysuorassa asennossa riipiä siemenistään ja näitä yksittäisiä jyviä tai jyvärivilaattoja(ovat kivan näköisiä) voi käyttää salaateissa, paistoksissa, wokeissa, padoissa tai keitoksissa. Ei jää niinkään hampaankoloon kuin perinteisellä majava-tekniikalla. Meidän kanojen viimeinen herkkuateria ennen palautusta oli tuore maissi ja raejuusto. Viimeinen ateria, sehän on tärkeä!

Kokeile myös grillattuja meksikolaisia maissintähkiä Elotes
tai tuoretta sokerimaissipolentaa!


9 kommenttia:

  1. Tuore maissi on kyl herkkua. Pitääpä kuikuilla vieläkö meidän kaupoista löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olis ihana joskus päästä napsayttamaan tähkä poikki suoraan pellosta.

      Vaikka maissipellot on kyllä pelottavia, ainakin yhtä pelottavia kuin se ääni mikä syntyy kun lipputangon naru hakkaa tankoon tuulisella säällä...nuorenat tuli katteltua osani kauhuleffoja....

      Poista
  2. Tuore kotimainen maissi on juuri noin taivaallista kuin kuvaat. Aina aikaisemmin keitin maissin, mutta kun kerran "erehdyin" valmistamaan uunissa, niin enpä muulla lailla enää halua laittakaan. Uunissa siitä mielestäni tulee parhainta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuo uunivinkki on kyllä hyvä. Täytyy koittaa. Lehdet suojana?

      Poista
    2. Olen joskus törmännyt jonkun kotimaisen maissinviljelijän kotisivuilla mainioon A4-kokoiseen yhteenvetoon "Tuoreen maissin valmistus eri tavoin". Siinä ohjeistetaan napakasti kaikki suositeltavat valmistustavat. Esikäsittely ennen uunia: poista suojalehdet, poista kanta, huuhtele maissi. Varsinainen kypsennys: uuni 200 astetta, maissit toisistaan erillään, 20 -25 min.

      Tuoreen maissin voi myös pakastaa ja tätä herkkua on ollut kiva tammi-helmikuun talvi-iltoina nautiskella. Kokonaisen tuoreen maissin pakastus: ei esikeittämistä, suojalehtineen.

      Poista
  3. Meillä on tässä jossain aika lähellä tila, jolla kasvatetaan maissia, sitä olemme joltain markkinoilta tai torilta ostaneet ja kylläpä onkin herkku vailla vertaa! :) Meillä on sellainen "voityttö" , Amerikasta tuotu voi"teline", johon leikataan sopiva pala voita ja sillä sitten sutikoidaan maissintähkää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Te ootte kyllä semmoisia härvelivempain ihmisiä, että oksat pois, Paitsi , että sitten toisaalta ootte mielettömiä elämysten kerääjiä.

      Poista
  4. Kyllähän se niin on että, maisi lieotetaan kuorineen n. 12-16 h ja krillataan kuorineen!!
    Näin tehdään mm Kanadassa. Samoin meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä kokeilla tänä sesonkina. Tänks, niinkun kanaattalaaset sanoos!

      Poista