Pages

torstai 22. maaliskuuta 2012

Back to school -nostalgiaa, siis hernekeittoa



Onhan se erikoisen hyvää, savustetusta sianpotkasta tai joulukinkun rippeistä keitetty hernekeitto.
Purkkihernekeittokin, pikkuisen tuunattuna, on hyvää.

Mutta joku kohta jossakin minulla on varmaan vinksallaan, kun Kauhavan koululaitoksen ruuissa useamman vuoden eläneenä vieläkin muistelen lämmöllä sitä erinomaista hernekeittoa. Siinä oli jauhelihaa ja se oli tosi, tosi vetistä. Ja listallani siis hernekeitoista parhainta!


No sitäpä ei oikein muuten saa kuin itse tekemällä. Muutenkin hernekeitto on helpoista helpoin laitettava, kunhan vaan muistat laittaa herneet yön yli likoamaan ja jaksat sitten muutaman tunnin rakkaudella keitellä.

Hernekeitto - vetinen versio jauhelihalla
6.:lle

250g kuivattuja herneitä
400g jauhelihaa
1 iso sipuli silputtuna
2 l vettä +++++ tarpeen mukaan
3 rkl sinappia
suolaa tarpeeksi
maustepippuria jauhettuna

Huuhdo herneet ja laita ne kylmään veteen likoamaan yön yli huoneenlämpöön.
Seuraavana päivänä, ruskista jauheliha, mausta se suolalla ja maustepippurilla ja kuullota mukana hetken sipulia.
Lisää valutetu herneet ja vesi ja anna kiehua pari tuntia hiljoilleen. Lisää vettä jos tarpeen halutun koostumuksen aikaan saamiseksi. Tämä mun keittoni on siis todella vetistä, jäähtyessään se sitten jo jämähti hyvin paksuksi, eli seuraavan päivän lämmitykseen lisäsin taas vettä. Mausta keitto sinapilla ja suolalla.


Gurmeekeitto tarjoillaan juustonäkkärin ja piimälasillisen kanssa, myös maito käy.

Apua, melkein unohdin! Keittoannokseen kuuluu lisätä sitten vielä syödessä se kolmiopalajuusto!


Sitä vaan en ole koskaan tajunnut, että miksi sen ainoan ruuan kanssa, jonka kanssa tulee ehdottomasti tarjoilla näkkileipää, tarjottiin viikon pehmeäleipäannos?

..they were messing with our minds...

16 kommenttia:

  1. Täällä keskellä maata tunnutaan pitävän tapana lisätä hernekeittoon porkkanaa, tapa jota jälkikasvuni ankarasti paheksuu. Menee kuulema ihan pilalle! Itse tykkään aika paksusta hernekeitosta, eikä siihen mitään sinappeja tarvita. Tuo kolmiojuustopala (kumijuustonakin tunnettu) oli minulle uusi tuunaus, vaikka hamalla x-kyt-luvulla kauhavalaisen sotakeittiön soppaan pääsinkin työharjoittelun myötä tutustumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tekisin kasvisversion, niin sitten laittaisin kyllä porkkanaa. Hernari ei muuten lopuksi ole hullumpi kasvisruokana, Iso-Hoo haluaisi tunkea keittoon aina nakinpaloja, mutta ei kyllä niin kauan kun minä lieden ääressä seison!
      Hernekeittopäivnähän tuo juustopala oli aina tarjolla, siitä tuunaus.

      Poista
  2. Hernekeitto todistaa, että Suomessa on ruokakulttuuria, sillä kaikilla on näkemys siitä miten paksua hernekeiton kuuluu olla, ja aiheesta saa ihan helposti keskustelun aikaiseksi. Itse edustan paksun hernekeiton koulukuntaa. Porkkana-asiassa olen Campasimpukan jälkikasvun kanssa samoilla linjoilla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana olla kerrankin eri mieltä sun kans! (en myöskään tee palapelejä)

      Poista
  3. Vetisen hernekeiton ystävä täälläkin, justiinsa tuollaista se oli meitilläkin kansakoulussa. Kolmiojuustosta hernekeitossa en ollut ennen [hiihtolomaa] kuullutkaan, myös porkkanat hernekeitossa on uusi juttu. Työpaikan lounasruokalassa on paksun hernekeiton lisukkeeksi tarjolla raakaa sipulisilppua, mitä en kyllä ymmärrä yhtään. Ihan sopii muihin ruokiin se, mutta ei hernekeittoon, eikä varsinkaan perunamuusiin, senkin kun jotkut sillä [pilalle] maustavat. Junttibööna Korsosta ei snaijaa alkuunkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sut on naitu sukuun, kerrankin joku joka ymmärtää hyvän hernekeiton päälle.
      Mulla on sellainen käsitys, että raaka sipulisilppu tulee tuolta Ruotsin puolelta.

      Poista
  4. Mutta mitä on tuo kolmiojuusto? Näyttää vahvasti sulatejuustolta, mutta osuuko arvaus oikeaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein perussulatejuustoa, jota koulussa harvakseltaan oli tarjolla. Myös lehmäjuustoksi kutsuttua, koska usein joku lehmänkuva kääreessä, jota hillittömän aikea aina saada auki. Iso-Hoo näki just kaupassa ja sen oli pakko saada....maistuu rasvaiselta kumilta.

      Poista
  5. Hernekeitto oli koulussa lempiruokiani, ja muutenkin olen aina pitänyt hernekeitosta. Tällä viikolla meilläkin on hernekeittoa syöty, kun tiistaina keitin taas ison kattilallisen. Paksu hernekeitto maistuu meillä. Oman keittoni syön aina juustosiivujen kanssa. Ihanaa, kun juusto hieman sulaa keiton joukossa.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle maistuu molemmatkin. Ja se juusto on tosiaan ihanaa siinä.

      Poista
  6. Hernekeitto ei ole koskaan ollut lempiruokaani, mutta koska olen kaikkiruokainen syön sitä kyllä. Meillä oli viime viikolla kouluruokalassa parasta syömääni hernekeittoa. Huomasin myöhemmin listalta, että se oli luomuhernekeittoa. Arvaa vaan onko suunnitelmissa nyt tehdä hernekeittoa itse? Edellisestä kerrasta lienee 20 vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parikymmentä vuotta lienee tarpeeksi pitkäaika huonon hernarin unohtamiseen.
      Niin, tiedän, että kun nyt meet keittelemään sitä luomuhernekeittoa itse, niin keitosta tulee säännöllinen vierailija teidän keittiössänne.

      Poista
  7. Hernekeitto on minulle yhtä rakas kuin maksalaatikko sinulle. Meillä on aina ollut syvä vihasuhde lapsesta asti.

    VastaaPoista
  8. Ymmärrän sinua hyvun Jonna, kun esität asian noin. Jokaiselle suotakoon inhokkinsa. Amen.

    VastaaPoista
  9. Hernekeitto on pop, etenkin minun työpaikallani tarjottava hernekeitto! Sitä söisi monta lautasellista, jos kehtaisi. Sulatejuusto on erikoisen jännittävä lisä keitossa. Se on siinä ja kinttaalla, että alkaako puistattaa...huh. "Sun kälys" ihmetteli raakaa sipulisilppua hernekeiton somisteena. Minulle tuo tapa on tullut tutuksi puolison myötä, mutta en ole vielä ihan sinut sen lisukkeen kanssa, vaikka sipulista muuten tykkäänkin.

    Nanna, Kokkeillaan-blogista löytyy haaste sulle :) Mimmoisen listan saisit aikaiseksi???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haaaste kopattu ja hoidettu eteeenpöin, kiitos oli ihana!

      Poista