SYÖKÄÄ KALAA!

 

Syökää kalaa ja sitten ensimmäinen kuva on leivästä?
No, se on tietenkin täytetty kalaleipä. Ja kiva kuva. Kalaleivän täytteessä on käytetty Luonnonkala-säilykettä, joka on suomalainen tonnikalan korvaaja, samalla hyllyllä myynnissä, samankokoisessa säilykepurkissa. Kalasäilyke on valmistettu suomalaisesta luonnonkalasta (lahna, säyne, pasuri), ilman säilöntäaineita. Kotimaisen luonnonkalan/villikalan syönti on aivan mahtava ekoteko, koska kalan kasvattamiseen ei kulu energiaa ja niiden pyydystys-, käsittely- ja kuljetuskustannukset ja samalla myös hiilijalanjäki jäävät tuontikalaa pienemmiksi.

Me kaikki tiedämme, että kalaa tulisi syödä ainakin 2 x viikossa jo terveytemme kannalta. Kotimaisen kalan (villikala tai Itämeren rehulla kasvatettu) syönti on myös ympäristö- ja ilmastoteko, se kun on lähes ainut keino puhdistaa Itämeri rehevöittävistä ravinteista.

Tänään ilmestyneellä torstain ruoka-aukeamalla (Lännen Median sis. julkaisevat sanomalehdet) jaan muutamia herkkureseptejä inspiraatioksi. Tässä pientä teaseria.

Onnellisia kalastajan läheiset, me muut käydään kalatiskillä!

Ja kerran vielä, Grillattu luonnonkalaleipä:

Mähän oon hiukan (lue "täysin") lääpälläni silakkaan. Kokonaisia, itse perattuja silakoita pannulla paistettuna ei voita mikään.

Jos haluaa vaihtelua niin kokeilkaa Silakka- ja juurespeltiä. Siinä maistuu perunan lisäksi paahdettu palsternakka ja juuripesilja ja juustoiset silakkapihvit.

Itse rakastuin  eritoten tähän Savukalajuuresvuokaan.. Se on helppotekoinen ja tuo pinnalla oleva rouhea juuresmuusi oli mahtavan makuista. Mukulasellerin ja porkkanan lisäksi siinä on kukkakaalia ja vuohenjuustoa. Olipa mahtavan makuista savukalan kera! Näiden kalareseptien yhteinen nimittäjä on myös runsas kasvisten käyttö. Tekee sulle vaan hyvää!

Useammin voisi laittaa itsekin ihan kokonaista kalaa. Tulee hyvää, eikä sen laitto ja maustaminen ole vaikeaa, eikä syöminenkään. Ensin pintapuoli, nostetaan ruoto pois ja sitten alapuoli. Aika hyvin jää ruodottomaksi. Uunisiika sai kaverikseen uuniin ruusukaalisipsit.

Extrajutun aiheeksi otin kiivihedelmän. Se on niin herkullisen värinen ja oikeasti pursuaa energiaa ja hyvää oloa. Yks hedelmä (tai tämähän on oikeasti marja) riittää tyydyttämään päivän C-vitamiinitarpeen.

Ihan vahingossa valmistin vegaanisen Kiivi-chiavanukkaan. Kun illalla pistää jääkaappiin, niin aamu alkaa hyvin tätä lusikoidessa.

Ja sitten mun lemppari. Tämä Kiivi-passionrahkakin sopii sekä aamuun, että jälkkäriksi, meillä tällainen maistui (ihanalta!) myös treenin jälkeen. 

Ja tuli niin nätti, että ihan itteäkin ihmetytti.

Jos ei itte tai suku asu lehtien levikkialueella, niin poiketkaa kirjastossa tai R-kioskilla. Jos tuli reseptinnälkä!