Pages

torstai 30. tammikuuta 2020

LÄMMIN KEITTO JA SÄMPYLÄ. JA VERIAPPELSIINI



Pakko aloittaa veriappelsiinilla. Se on nimittäin lyhyen sesonkinsa ajan suosikki sitrukseni, mehevän mehuisa, raikas ja sopivan makea. Älä pelästy, jos ei avaamasi appelsiini olekaan punainen, vaihtelu yksittäisissä hedelmissä on suuri, värin saavat aikaa välimeren kylmät yöt tähän aikaan vuodesta. Jos olen oikein ymmärtänyt, värin muodostus jatkuu säilytyksessä, jääkaappi on siis oikea paikka veriappelsiinille.

Parasta mielestäni itse mehuksi puristettuna. Ihanaa salaateissa, risotoissa, jälkiruuissa.

Veriappelsiinista tulee myös maailmasta parhain aamiaishillo. TODELLA hyvä.



Just näitä pirteitä hetkiä ottaa mielellään vastaan talvisena päivänä. Pimein aika on kyllä selvästi taittunut, varsinkin kun meilläkin on ollut jo viikon kauniin valkoinen lumipeite ja lisää satelee.

Talvipäivän piristys, lämmitys ja lohtu on myös vastaleivottu sämpylä kaverinaan kevyt, kuuma keitto. Niiden resepteihin voit veriappelsiinihillon lisäksi tutustua tänään  Lännen Median tuottamaa sisältöä julkaisevissa maakuntalehdissä. Täällä Pohjanmaalla päivä on historiallinen; tänään ilmestyy ensimmäinen Ilkka-Pohjalainen, kahden perinteikkään ja vahvan maakuntalehden yhteensulautuma. Ajat muuttuvat. 

Onneksi sämpylät ja keitot pysyy.
Sämpylöihin löytyy kaksi reseptiä, piimäpohjainen vehnäsämpylä, jossa on rapea kuori ja  ilmava sisus. 
Toisen satsin leivoin tomaattimurskaan ja lisäsin eri jauhoja ja auringonkukansiemeniä. Vahvoja makupommeja, mutta ihanan pehmeitä. Olen oppinut, että parhaimmat ja pehmeimmät sämpylät saan niin löysästä taikinasta, että helpoin on vain leikata paloja taikinasta pellille ja unohtaa pyörittely.



Suomen lahja kulinarismin maailmalle voisi aivan hyvin olla meidän arkikeittorepertuaarimme. Meillä on todella suuri määrä pääruuaksi kelpaavia keittoja, joista valita (liha-, lohi-, nakki-, makkara- jauheliha-, pinaatti-, kesä-, kasviskeitto...).

Tänään etsiskelin, jotain vähän erilaista omien perinteisten suosikkien lisäksi. Juustoinen perunakeitto hellii perunoita ja makunystyröitä hyvän kasvispohjan ansiosta.



Vihervoimakeittoon taas lisätään kaikki kaupasta ja kaapista löytyvä vihreä ja sitten vaan nautitaan kaikista antioksidanteista ja antosyaaneista ja mitä niitä nyt onkaan, kun ne vaan kohisten virtaavat kehoon buustaamaan lisäenergiaa. Kuvan keitto voisi olla vihreämpää, ellei kokki kolmonen olisi jättänyt sitä muhimaan hellalla liian kauaksi aikaa.


Paahdettu paprikakeitto on aivan omaa luokkaansa makujen intensiivisyydessä. Siihen kun lisää vielä sattumiksi paketin ravioleja (tai tortellineja), ja sen tuoreen sämpylän niin pakko on taas peukuttaa.


Innostukaa keitoista, nautiskelkaa veriappelsiineista kaikella lailla ja purkakaa stressi sämpylätaikinan käsittelyyn (sori, näitä kahta sämpylätaikinaa ei tarvitse kyllä hirveästi vaivata).

Nautitaan talvesta! Heitän lumipallolla sitä, joka ensimmäisenä alkaa valittaa lumitöistä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti