Pages

keskiviikko 4. joulukuuta 2019

PERINTEINEN JOULU: JOULUTORTUT


KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI
PERINTEINEN JOULU
4. LUUKKU: JOULUTORTUT

Nyt sitten joudun paljastamaan todellisen minäni. Joulutorttujen takia. Oon nimittäin a)vanhoillinen ja tylsä ja b) laiska. 

Vai mitä sanotte tästä torttuaiheisesta joulunajan paasauksesta:

Haluan syödä torttuni joulutorttuina, perinteiseen hyrrän vai onko se sittenkin tähti? malliin leivottuna.
En halua kukkia, en enkeleitä, en lahjapaketteja, ruusuja,  taikinataskuja tai muuta mielikuvituksellista. 

Haluan syödä joulutorttuni luumuhillolla.
En halua joulutorttuihini omenahilloa, vihreitä kuulia enkä Omar-karkkeja. Enkä kylmäsavulohta. 



Sen sijaan joka joulun alla kaulin kaksitoistakertaa taitellun voitaikinan omin pikku kätösin.

No en kai! Unohditteko kohdan b) laiska?

Itseasiassa viime jouluna koitin tehdä rahkavoitaikinan tortuille, monet kun ylistävät siitä leivottujen torttujen makua. Mutta, anteeksi nyt vaan, ehkä en osannut, koska ei niistä mainittavan herkullisia tullut. Vähä sellaisia littanaisia.

Laiska ja joulunaikaan niin kiireinen ihminen kävelee siis kaupan pakastinaltaalle ja valitsee valmiit torttulevyt, joita ei tartte kun puolittaa ja haaroittaa nurkista. Eniten aikaa mulla menee siihen, että etsin  ne voilla leivotut lehtitaikinalevyt. Olen hassahtanut siihen, että niissä olisi se aito maku. Torttulevyjä kun varaa muutaman paketin omaan pakkaseen ja luumumarmeladit kotiin, niin rapeat ja tuoreet, lämpöiset tortut saa 20 min tilauksesta. Vielä minuakin laiskemmalle on ne valmiit paistamattomat pakastetortut.

Minä tykkään kuitenkin askarrella sen yhden asian keittiötyökalun eli taikinahyrrän kanssa. Oikiasti, käytetäänkö sitä mihinkään muuhun kun joulutorttujen leipomiseen? Sen avulla tästä melkein joulun helpoimmasta leivontaprojektista saa kaivettua edes vähän tekemisen meininkiä. 

Joulutortut on muuten yksi parhaista lasten kanssa leivottavista. Valmistuu nopeasti mutta sisältää haasteellista hyrrällä ajoa ja ennen kaikkea se torttujen taittelu. Siinä kyllä pääsee aikuinen pätemään ja päällepäsmäröimään kunnolla.

Joulutorttureseptini on niin nolo, että pakko laittaa edes vaihekuvat.



Joulutortut
10 kpl
5 kpl lehtitaikinalevyjä
3/4 prk Luumumarmeladia
halutessasi voitele kananmunalla ennen paistoa



Vaihe 1.
Puolita torttulevyt. Leikkaa joka nurkasta säde kohti keskustaa. Huomioi, että kokenut torttuilija ei leikkaa kahta terävää kärkeä , jotka saat kun aloittaa keskeltä nurkkaa, vaan aloittaa säteen aina kulman vierestä. Tylppä, sakaraksi jäävä kulma ei nimittäin pala niin herkästi.



Vaihe 2.
Näi ikkää!



Vaihe 3.
Nosta kunkin tortun keskelle  reilu tl luumuhilloa.
Aivotyöskentelyosiossa nostele joka toinen sakara, eli aina se terävä, kohti keskustaa.


Vaihe 4.
Nuavvaan!
Hillonlisäyksen voi suorittaa myös niin, että ensin kiinnittää sakarat ja nostaa niiden päälle hillon. Tulee aika kauniita. Mutta mun tapa on vielä perinteisempi. Muista kohta a).



Vaihe 5. 

Ennen uuniin (tai hillon, jos laitat hillon päälle) laittoa paina sakarat vielä tiukasti kiinni, pohjaan asti. Vähä rumistuu, mutta pakko, muuten aukeaa.
Voitele kananmunalla, sillä saa kiiltoa, minä en vaivautunut. Aukeavat lehtevimmiksi näin.
Paista kiertoilmauuni 200, tavallinen 225 asteessa 15 min keskitasolla.


Vaihe 6. 
Tadaa!

Älä unohda kaiken armahtavaa pölysokeria!


Kyllä se vaan on, perinteinen joulutorttu!

Kaikella kaulinnassa säästyneellä ajalla voit käydä kurkkaamassa Pullahiiren levontanurkka - joulukalenteria.

2 kommenttia:

  1. Asiaa! Minä olen elämässäni tehnyt kolme oikeaa voitaikinaa, yhden koulun kotitaloustunnilla, toisen jonain jouluna vuonna kivi ja kirves kun kaupat eivät olleet vielä avoinna 24/7, ja kolmannen kokkikoulussa. Aina muulloin olen luottanut kaupan voitaikinaan, kun sellaista on tarvittu. Kaikkea ei todellakaan tarvitse tehdä itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin samaa mieltä! Nim. Yhden ainoan voitaikinan kaulinnut. Muistaakseni. Kotitaloustunnilla.

      Poista