Pages
▼
sunnuntai 12. marraskuuta 2017
SIENISALAATTI SUPPILOVAHVEROISTA JA PERUNARÖSTI
Kuka rakastaa sienisalaattia? Sitä suolarouskuista tehtyä, jota ilman joulupöytäkin on pikkuusen vajaa.
Mä nostan molemmat käret ylähä, ja hypin tasajalakaa, niin paljon mä siitä tykkään.
Blogistanian parhautta on se, että aina joku on keksiny koittaa jotakin yksinkertaasta asiaa vähän eri lailla. Tinskun keittiössä oli mietitty, että mitäpäs jos voisi skipata sienten liottamisen (ja kenties jopa suolasienien tekemisen, jos olet itse nekin salaattia silmälläpitäen väsännyt) ja tehdäkin salaatti tuoreista suppilovahveroista. Niitäkin taitaa vielä nytkin löytyä mettistä, mutta en näe mitään syytä, miksei nämä onnistu myös pakastetuista. Suppilovahveroissa on samanlainen vahvan sieninen maku kuin rouskuissakin, joten sipulin ja hapankermojen kanssa tästä salaatista tuli aivan oikia fiilis.
Lounaaksi se vääntyi kuin paistoin alle pannuröstin. Unelmoin aina noista Sveitsin rösteistä, lapsena ostettiin kaupasta sellainen perunasäilykepurkki, joka paistettiin röstiksi (siis Sveitsissä) ja se oli niin mun lapsuuden herkkuruokaa. Oon yrittäny löytää Saksasta tai Itävallasta tuota purkkia, vaan en oo löytänyt. Ehkä pitää lähteä sitten sinne Sveitsiin.
Sen verran laiskotti, että ajattelin kokeilla röstihommia pakastelokeron perunasipulisekoituksesta. Hyvän makuista tuli ja tietysti nopeammin valmistui kuin perinteisellä metodilla. Itte olisin kyllä laittanu reilummin sipulia. Se jäi myös ehkä hiukan irtonaiseksi, vaikka yritin painella sen lastalla tiiviksi kakuksi. Sitä myöten tietysti kääntäminenkään ei mennyt aivan yhtenä palana kuin Stromsöössä.
Mutta mitä nuita epäonnistumisia vatvomaan.
SIENISALALAATTI SUPPILOVAHVEROISTA JA PERUNARÖSTI
Sienisalaatin ohje suurin piirtein täsmälleen Tinskun keittiöstä
1 l tuoreita halkirevittyjä suppilovahveroita (tai vajaa 1/2 l pakastettuja)
1 iso keltasipuli
200 g ranskankermaa tai smetanaa , tai puolet kermaviiliä
1 pieni valkosipulinkynsi muserrettuna
suolaa ja mustapippuria
500 g perunasipulisekoitusta
voita ja öljyä paistoon
Laita putsatut, halkirevityt (tai pakastetut) sienet kuivalle pannulle ja paistale omassa liemessään n. 5 min. Siivilöi ja jäähdytä.
Silppua sipulit ja hienonna sienet. Sekoita molemmat ranskankermaan/smetanaan/kermaviiliin ja mausta suolalla ja pippurilla.
Laita jääkaappiin viilentymään ja tekeytymään.
Paista röstiperunat voi-öljyseoksessa miedolla lämmöllä ensin toiselta puolelta ja sitten toiselta puolelta rapean kullanruskeaksi. Kääntäminen sujuu teoriassa kattilan kannen tai lautasen avulla.
Rösti alle ja sienisalaatti päälle. Että nam nam.
Vielä pitää sanottua, tuosta halkirevityistä sienistä, että tinskulta opin tämän näppärän suppisten siivoamisen, Kun repäisee sienet käsin pituussuunnassa kahtia, pääsee putsaamaan kaikki havut ja männynkävyt. Myös sieltä salaisesta solasta!
Tinskun resepti on kyllä pettämättömän herkullinen. Sveitsiläisessä röstissähän ei ole mitään muuta kuin perunaa. Mä luulen että noiden peruna-sipulisekoitusten potut on liian kiinteää lajiketta onnistuakseen. Tosta perunasäilykkeestä en ole kuullutkaan aikaisemmin. Ai jai.. täytyykin taas paistella röstejä!
VastaaPoistaTäytyy ottaa kans uusintaotos vähän perinteisemmin. Raaka, jauhoinen isolla raastettu peruna?
PoistaNo täähän kuulostaa mun uudelta lempiruualta! Rakastan sienisalaattia ja suppiksia, mutta en ole kovinkaan ahkera rouskujen kerääjä. Jos totta puhutaan, en kerää ollenkaan rouskuja vaan saan ne mun isältä. :D
VastaaPoistaEn mäkään Kuite käy hirvimettällä....
PoistaNo nyt kyllä - tää näyttää aivan superhyvältä! Harmittaa niin kovin, kun en ole päässyt tänä syksynä juuri lainkaan sieneen... yhyy! Ens syksynä sit uusi yritys.
VastaaPoista-Heidi
Juuri lainkaan? Minä en ollenkaan!
PoistaMie oon tutustunut sienisalaattiin vasta aikuisena, sillä se ei kuulu mein jouluperinteisiin. Tykkään siitä kyllä, ja tämä versio kuulostaa tosi hyvältä!
VastaaPoistaTämä on taas niin niitä *kas kun ei tullut ajatelleeksi itte'-tuunauksia. Mutta olipa hyvä, että Tinsku teki hommat meidän puolesta!
PoistaHaa, oiskohan tässä uusi tulokas tämän vuoden joulupöytään! Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, kerätään suppiksia vielä jouluaattonakin, kuten kahtena edellisenä vuonna. :D
VastaaPoistaOoh, joulustressiä, eiku fiilistä, varmaan lisää vaan jos pääsee poimimaan suppikset aattona mettästä. Kun ei enää voi olla varma valkeasta joulusta, pitäähän se ilo repiä jostakin muualta.
VastaaPoistaNäyttää kyllä tosi hyvältä:) Mulla on vain kuivattuja suppiksia kun niitä ei täällä kasva..
VastaaPoista